Taistelu EU:n elpymispaketista käynnistyi toden teolla eduskunnassa keskiviikkona. Hallitus esitteli EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetin ja 750 miljoonan euron suuruisen elpymisrahaston.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit taas jättivät asiaa koskevan välikysymyksen. Ne esittävät elpymispaketin vaihtoehtona, että kukin jäsenmaa ottaa itse ja omalla vastuullaan markkinoilta tarvitsemansa määrän lainaa.
Puolueet eivät usko paketin jäävän kertaluontoiseksi ja niiden mukaan Euroopan unionille ollaan luomassa verotusoikeutta.
Esityksen eduskunnalle esitellyt valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi EU-asioiden ympärillä käydyn viime aikoina osittain täysin virheellisiin mielikuviin pohjaavaa keskustelua.
Elvytyspaketin hinta on määrä maksaa takaisin vuoteen 2058 mennessä. Vanhasen mielestä ratkaisua kannattaakin tarkastella vuosikymmenten perspektiivillä.
– Suomalaisille yrityksille ja työpaikoille satojen miljoonien asukkaiden Euroopan elpyminen kriisin jälkeen on ratkaisevaa. Jos Eurooppa jää laahaamaan lamaan USA:n ja Kiinan juostessa karkuun, jumiutuisi Suomikin taantumaan ja siitä tulisi kallis lasku, hän sanoi.
Väliaikaisella elpymisvälineellä on tarkoitus auttaa EU-maita koronaviruspandemian aiheuttamien välittömien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen korjaamisessa.
Suomella iso korkoetu
Tämän hetken arvion mukaan Suomi saa elpymisvälineen avustuksista yhteensä noin 2,7 miljardia euroa, mutta lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022.
Vanhanen painotti EU-jäsenyyden kokonaishyötyä. Suomi saa Emun jäsenenä lainaa selkeällä miinuskorolla. Hän vertasi Suomen edun olevan suurempi kuin Ruotsin ja Norja maksaa veloistaan puolitoista prosenttiyksikköä korkeamman koron kuin Suomi.
– Taloustilanteen mukaan järjestyksen olisi oltava päinvastainen. Kun valtiomme velka on yli sata miljardia euroa, niin jokainen korkoprosentti vastaa vuodessa yli miljardia euroa. Minulle esimerkiksi tämän painoarvo on todella suuri verrattuna keskusteluun, jota käydään siitä, paljonko maksamme elvytyspaketista 37 vuoden kuluessa.
Suomi on EU:n nettomaksaja, kuten on ollut tähänkin asti. Vanhanen sanoi, että seuraavien seitsemän vuoden aikana jäsenmaksut kasvavat kaikilla keskimäärin kymmenellä prosentilla. Suomi maksaa kuitenkin vähiten verrattuna muihin EU:n nettomaksajiin, kuten Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan, Tanskaan ja Itävaltaan.
– Esimerkiksi naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen. Tämä pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta. Suomen maksuosuus näistä on pienin nettomaksajien joukossa, jopa pienempi kuin Ranskan, Vanhanen sanoi.
Kokoomus ”punnitsee” asiaa
Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan paketti on huono. Kokoomuksen kanta sen hyväksymiseen jäi kuitenkin epäselväksi vaikka kokoomus on ratkaisijan paikalla, jos perustuslakivaliokunta katsoo, että paketin hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö.
Antti Kurvisen (kesk.) suoraan kysymykseen Orpo ei vastannut, vaan kertoi, että kokoomus ”punnitsee” asiaa.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Anne-Mari Virolainen sanoi, että EU:ssa on tehtävä kaikkensa, että kriisistä päästään ulos, mutta hallituksen neuvottelemassa elpymispaketissa on valuvikoja.
– Siksi suhtaudumme varauksellisesti elpymispakettiin.
Virolaisen mukaan heinäkuussa neuvoteltu elpymispaketti ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.
– Emme hyväksy, että hallitus ei ole ottanut tavoitteekseen edistää tiukkaa ehdollisuutta, selkeitä kriteereitä, vastuuta omista veloistaan ja suunnitelmaa velkajärjestelymekanismista.
– Kokoomuksen kangertelu herättää huomiota, sanoi eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.).
Digi- ja teräsjätit verolle
Pia Lohikoski (vas.) vertasi koronakriisiä sotaan tai luonnonkatastrofiin.
– Siitä noustaan ainoastaan yhteistyöllä eikä siitä meidän päätösvaltamme myöskään omiin asioihimme kärsi. Euroopan koordinoitu ja yhteinen elvytys hyödyttää asiantuntijoiden mukaan yksittäisiä maita paremmin kuin pelkkä jokaisen maan itse harjoittama elvytys.
Lohikosken mukaan nyt torjutaan hyvin huonoa vaihtoehtoa, joka olisi syvä eurooppalainen lama.
Perussuomalaiset väittivät keskustelussa, että EU:hun ollaan keksimässä uusia veroja. Vanhanen ei saanut kysymykseensä esimerkeistä yhtään vastausta.
Antti Lindtman (sd.) kehotti katsomaan, millä lainat on tarkoitus maksaa.
– Amerikkalaiset digijätit verolle ja kiinalaiset teräsjätit hiilitullien taakse. Indonesiassa tuotettu terästonni on hiilidioksidipäästöiltään kuusi kertaa suurempaa kuin Outokummun. Samalla suomalainen terästeollisuus saa kilpailuetua. Näillä tämä on tarkoitus maksaa.