Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi palasi Venäjälle 17. tammikuuta ja joutui saman tien vankilaan. Kahtena seuraavana sunnuntaina Venäjällä järjestettiin ennenäkemättömiä mielenosoituksia, ei osanottajamäärän mutta kiinniotettujen määrän perusteella. Kahtena tammikuun sunnuntaina ja oikeudenkäyntipäivänä 2. helmikuuta otettiin kiinni yhteensä jopa 11 000 mielenosoittajaa. Suurin osa päästettiin saman tien vapaaksi sakotuksen jälkeen, mutta monet saivat myös muutamien päivien pikavankilatuomioita.
Länsimaissa on pohdittu Navalnyin nationalismin astetta, koska toissa vuosikymmenellä Navalnyi profiloitui siirtolaisuuden ja Pohjois-Kaukasuksen vähemmistöalueita tukevan aluepolitiikan vastustajana. Vuoden 2013 jälkeen Navalnyi ei ole juurikaan puhunut näistä aiheista. Näkemykset eivät välttämättä ole muuttuneet, mutta hän haluaa olla koko kansan johtaja. Hänestä onkin tullut opposition ykköskasvo.
Putinin asema ei vielä horju, mutta hän on menettämässä nuorten suosion. Levada-keskuksen helmikuun taitteessa tekemien mielipidetiedustelujen mukaan Navalnyin toiminnan hyväksyy 19 prosenttia venäläisistä ja sitä vastustaa 56 prosenttia, mutta nuorimmassa ikäryhmässä 18–24 vuotta luvut ovat 36 prosenttia ja 43 prosenttia. Mielenosoitusten osanottajiin suhtautuu myönteisesti 22 prosenttia ja kielteisesti 37 prosenttia, mutta nuorimmassa ikäryhmässä luvut ovat 38 prosenttia ja 22 prosenttia.
Vankilatuomion jälkeen Navalnyin tukiryhmä päätti lopettaa suurten ja luvattomien mielenosoitusten järjestämisen. On selvää, ettei Putin ole vielä kaatumassa. Oppositio ja vallanpitäjät valmistautuvat pitkään kamppailuun. Navalnyin tukijoiden tähtäimessä ovat syyskuun 2021 duumanvaalit. Koska Navalnyin omien ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin on usein estetty, hän on kehittänyt ”älykkääksi äänestämiseksi” kutsumansa strategian, jossa ääniä keskitetään muiden puolueiden kuin Putinin Yhtenäisen Venäjän ehdokkaille. Tämä voi tuoda lisä-ääniä erityisesti KPRF-kommunistipuolueelle, vaikka puolue tukee Putinia kaikissa tärkeimmissä kysymyksissä.
Navalnyin tuomio on tuomittu länsimaissa, mutta Venäjä on ollut horjumaton. Minkälaisissa olosuhteissa länsimaat voisivat ylipäätänsä vaikuttaa Venäjään?
Vuoden 1975 ETYK-konferenssi vaikutti aikalaisista Neuvostoliiton diplomaattiselta voitolta. Nykyään on selvää, että ETYK-päätösasiakirjan ihmisoikeuskirjaukset antoivat tärkeää tukea Neuvostoliiton toisinajattelijoille, ja siltä osin konferenssi myös joudutti Neuvostoliiton loppua. 1970-luvulla Neuvostoliiton valta ulottui Euroopassa Elbelle, mutta Kiina uhkasi sitä idästä. Nyt Venäjä on Euroopassa heikompi kuin koskaan 1700-luvun jälkeen, mutta Putin korjasi välit Kiinaan jakamalla Ussurijoen saaret kahtia vuonna 2004.
Venäjä on menettänyt entisen etupiirinsä Euroopassa lähes kokonaan, eikä sillä ole kädessään valtteja, jotka saisivat länsimaat tunnustamaan Krimin tai Itä-Ukrainan miehityksen. Venäjällä ei enää ole Euroopassa mitään menetettävää, joten sillä ei ole myöskään syytä kuunnella.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.