Marokon vuodesta 1975 miehittämä Länsi-Sahara on kolmen vuosikymmenen suhteellisen rauhantilan jälkeen muuttumassa jälleen taistelutantereeksi.
Rauha rikkoutui, kun ensin marraskuussa Marokon joukot rikkoivat tulitaukosopimusta hyökkäämällä mielenosoittajien kimppuun Guergueratin kaupungissa. Joulukuussa USA:n silloinen presidentti julisti, että Yhdysvallat tunnustaa Marokon ylivallan Länsi-Saharassa.
Länsi-Saharan itsenäisyyden puolesta taistellut vapautusliike Polisario ja Marokko sopivat vuonna 1991 tulitauosta, jonka piti olla ensimmäinen askel kohti kansanäänestystä alueen asemasta. Länsisaharalaisten tuli saada päättää, haluavatko he itsenäiseksi valtioksi vai osaksi Marokkoa.
Vuonna 2000 saatiin valmiiksi äänestäjäluettelot. Sen jälkeen Marokko julisti, ettei se enää haluakaan kansanäänestystä. Syynä saattoi olla pelko häviöstä vaaliuurnilla. YK:n turvallisuusneuvosto vaikeni yhteisen sopimuksen rikkomisesta ja rauhanprosessi pysähtyi.
Marokon täyskäännöksestä huolimatta Polisario jatkoi tulitaukoa ja teki tuskallisiakin myönnytyksiä, jotta YK:n johtama rauhanprosessi jatkuisi.
Marokon uusi aggressio teki lopullisesti lopun rauhaan pyrkimisestä ja antoi Polisariolle syyn aloittaa vastatoimet. YK:n turvallisuusneuvosto on nytkin pysytellyt hiljaa.
Yhdysvaltain päätös antaa Länsi-Sahara Marokolle on yleisesti tulkittu vastapalvelukseksi sille, että Marokko normalisoi suhteensa Israeliin. Afrikan unioni sen enempää kuin EU:kaan eivät ole tunnustaneet Marokon oikeutta Länsi-Saharaan. Itsenäisyyden tavoittelijat toivovat nyt, että presidentti Biden pyörtää edeltäjänsä päätöksen.
uutiskirje 
