Tutkija Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on useampaan otteeseen arvostellut HX-kauppaa sen kansantaloudelle aiheuttamien riskien vuoksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan asevarusteluun käytetyt varat ovat heikentäneet talouskasvua koulutuksesta leikkaamisen vuoksi. Hänen mukaansa julkisille hankinnoille tavallista kustannus-hyötyanalyysia ei ole nyt tehty. Hornetien hankinnassa 1990-luvun alussa sellainen vielä tehtiin.
Pääesikunnan entisen suunnittelupäällikön eversti Pertti Tervosen mukaan päätös hävittäjien hankinnasta on tehty ilman tieteellistä selvitystä niiden tarpeesta. Olisi pitänyt käsitellä kaikki ilmapuolustuksen osatekijät ja tehdä sen pohjalta esitys kokonaisratkaisuksi.
Pekka Visurin mukaan Suomella on halvempia ja toimivampia ratkaisuja oman maan puolustukselle. Vaarana on, että kauaskantoisia ja kalliita ratkaisuja tehdään nopeasti vanhentuvien oletusten perusteella. Hän siteeraa yhdysvaltalaiskenraali Mark Milleyn arvioita sodan luonteen perustavasta muutoksesta lähimpien 10–15 vuoden aikana. Ratkaisevia tulevat olemaan tekoälyyn perustuvalla tiedustelulla täsmäohjatut ohjukset, lennokit ja muut uuden teknologian tuotteet. Tällöin esimerkiksi miehitettyjen lentokoneiden ja raskaiden panssarijoukkojen merkitys vähenee tuntuvasti.
Näiden seikkojen vuoksi pitäisin järkevänä lykätä HX-kauppaa ja selvittää se kunnolla tieteelliseen tietoon perustuen. Kanadakin jäädytti oman hävittäjäkauppansa kalleuden vuoksi ja jatkoi Hornetien käyttöikää kymmenellä vuodella. Onko Suomellakaan varaa virheinvestointiin, varsinkaan näin korona-aikana?
Hannu Ketoharju
Joensuu
uutiskirje 
