Euroopassa koronaelvytyksen riittävyydestä on noussut kysymyksiä, vaikka 750 miljardin euron elpymispaketin rahat eivät ole vielä edes liikkeellä.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron pohti julkisesti maaliskuun EU-huippukokouksen jälkeen, miten Euroopan vastausta koronaviruspandemian aiheuttamaan talouskriisiin voisi parantaa.
Macronin mukaan kriisin opeista yhden tulisi olla, että toimien olisi oltava nopeampia ja voimakkaampia.
Mitä Euroopan unionissa on sitten tehty talouden tukemiseksi? Ennen paljon puhuttua 750 miljardin euron elpymispakettia EU-maat sopivat viime keväänä 500 miljardin euron kriisipaketista, johon sisältyi Euroopan kriisirahaston EVM:n käyttö, Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksien nosto sekä 100 miljardin euron työllisyysrahasto.
Lisäksi koronakriisin alkaessa EU-komissio höllensi budjettisääntöjä ja löysäsi valtiontukihanoja, jotta jäsenmailla olisi enemmän liikkumavaraa tukea taloutta ja auttaa ahdinkoon joutuneita yrityksiään.
Höllennykset ovat edelleen käytössä, ja väliaikaisia valtiontukisääntöjä on pidennetty tämän vuoden loppuun.
Samaan aikaan Euroopan keskuspankki on jatkanut mittavaa lainaosto-ohjelmaansa, jota kasvatettiin joulukuussa 1 850 miljardiin euroon.
Katse nyt kansallisissa toimissa
Kansainväliseen talouteen erikoistuneen Bruegel-ajatushautomon johtaja Guntram Wolff arvioi, että EU:ssa on tehty oikeita asioita talouden tukemiseksi.
Hän pitää tärkeänä, että yrityksiä on tuettu kriisin aikana ja työpaikkoja on pyritty suojaamaan niin, ettei niitä menetetä pysyvästi tautitilanteen vuoksi tehtyjen sulkujen takia.
Wolff uskoo, että elvytyksen vahvistamisessa ei tulla keskustelemaan 750 miljardin elpymispaketin mahdollisesta avaamisesta tai laajentamisesta, vaan huomio on kansallisissa keinoissa.
STT kysyi komissiolta, kuinka paljon valtiontukea jäsenmaat ovat tähän mennessä antaneet yrityksilleen löysempien kilpailusääntöjen ansiosta.
Komissio kertoo hyväksyneensä koronakriisiin liittyviä valtiontukipäätöksiä maaliskuun loppupuolelle mennessä yhteensä noin 3 000 miljardin euron edestä.
Suureen summaan sisältyy monenlaisia tukimuotoja: muun muassa suoraa valtiontukea yrityksille, lainoja ja valtiontakauksia lainoja varten.
On tärkeä huomata, että kaikkea komission hyväksymää valtiontukea ei ole käytetty.
Suuret jäsenmaat avasivat rahahanat
Komissio on pyytänyt jäsenmailta tietoja valtiontuen käytöstä. Alustavien tulosten perusteella valtiontukea käytettiin viime vuonna maaliskuun puolivälin ja joulukuun lopun välisenä aikana noin 544 miljardia euroa.
Alustavien tietojen mukaan suurimman summan toteutunutta valtiontukea on tähän mennessä antanut Ranska, joka on tukenut yrityksiään yli 155 miljardilla eurolla, toisena on Italia noin 108 miljardilla eurolla ja kolmantena Saksa noin 104 miljardilla eurolla.
Bruttokansantuotteeseen verrattuna suhteellisesti eniten toteutunutta valtiontukea on antanut Espanja, jonka antama valtiontuki vastaa 7,3 prosenttia sen omasta bkt:sta. Toisena on Ranska 6,4 prosentilla ja kolmantena Italia 6 prosentilla.
Komissiosta korostetaan, että luvut eivät ole lopullisia, ja niihin saattaa tulla vielä muutoksia.
Ongelmitta yritysten tukeminen ei ole sujunut. Esimerkiksi Financial Times on raportoinut, että eri puolilla Eurooppaa yrityksillä on kokemuksia, että valtiolta saatu tuki ei ole ollut riittävää tai tuet ovat viivästyneet.
Edessä siirtymäkausi
Pulmat eivät pääty tautitilanteen hellittämiseen. Kun pandemia aikanaan päättyy, asiat eivät palaa ennalleen yhdessä yössä. Wolff arvioi, että edessä on ajanjakso, jolloin rokotukset ovat levinneet jo laajalle, mutta maat pitävät edelleen voimassa osaa koronatoimista, kuten matkustusrajoituksia.
– Kutsun sitä siirtymäongelmaksi: Millaisia tukitoimia halutaan tarjota siirtymän aikana? Voi hyvin olla, että tulevaisuuden taloutemme näyttää melko erilaiselta, Wolff sanoo.
Hän arvioi, että siirtymäkauden aikana talouden tukitoimista tulee yleisluontoisempia täsmätoimien sijaan.
Keskeinen kysymys onkin, mitkä korona-ajan muutoksista jäävät pysyviksi.
Hallitusten on pohdittava, miten jatkossa tukitoimia perustellaan, kun pandemian jälkeinen aika poikkeaa siitä normaalista, joka vallitsi ennen pandemiaa.
Wolff ottaa esimerkiksi lentoyhtiöiden tukemisen: jos työmatkojen määrä jää huomattavasti alhaisemmalle tasolle pandemian jälkeen, lentomatkustajien määrä putoaa merkittävästi ja lentoyhtiöiden tukea joudutaan tarkastelemaan uudelleen, koska vertailukohtana ei voi enää pitää pandemiaa edeltänyttä tasoa.
Huolena takamatka
Julkisuudessa EU:n elvytystä on vertailtu Yhdysvaltoihin ja esiin on noussut huoli, kuinka pahasti EU-maat ovat jäämässä takamatkalle.
Maaliskuussa Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden vahvisti 1 900 miljardin dollarin (noin 1 600 miljardin euron) elvytyspakettinsa, ja siihen sisältyi muun muassa 1 400 dollarin (noin 1 190 euron) tuki useimmille yhdysvaltalaisille.
Wolff arvioi, että vastaavanlainen tuki kotitalouksille ei olisi hyödyllinen EU-maissa juuri nyt, koska kotitalouksien säästämisaste on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen pandemiaa, eikä rajoituksille näy vielä loppua.
– Sitten kun rajoituksia puretaan yhä enemmän, on varmistettava, että luottamus talouteen nousee ja kuluttamista tuetaan esimerkiksi keventämällä pienituloisten kotitalouksien verotusta.
Wolff myös muistuttaa, että Euroopan talouden elpymiseen vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka nopeasti virusepidemia onnistutaan taltuttamaan.
uutiskirje 
