Viittaan KU:n (16.4.) Kainuun kaivoksia koskevaan artikkeliin. Asiaa olisi kannattanut taustoittaa tarkemmin. Vasemmistossa on tilaa erilaisille mielipiteille ja ajatuksille. Se on liikkeen elinehto. Mutta työväestön, myös kaivostyöläisten etuja kuten työehtoja ja työturvallisuutta vaadimme aina ja ehdoitta.
Vaikka Talvivaara, nykyinen Terrafame, on tuonut kaivattua leivän jatketta monelle tuttavalleni, sukulaiselleni ja naapurilleni, se on myös vienyt monelta säästöt ja pilannut elinympäristön. Sitä ei tietenkään voi vain sammuttaa nappia painamalla, kuten radikaaleimmat kuuluvat vaativan. Sen valtavasta vaarallisen jätteen määrän käsittelystä riittää valtiolle ja sen epäilyttävillekin yhteistyökumppaneille työmaata ja kustannuksia kauemmin kuin moni arvaakaan.
Britanniassa vuotavat edelleen roomalaisajan pienet kaivokset. Jos Talvivaaran kipsisakka-allas olisi todella asiallinen vaarallisen jätteen kaatopaikka, kuten Elyn ympäristöasiantuntijaa lehdessä siteerataan, olisi mittasuhteisiin nähden helppoa siirtää kaikki Riihimäen ongelmajätteet Sotkamon altaisiin. Tärkeintä on, että Itä-Suomen happamalla mustaliuskealueella ei enää louhita mitään, vaan kokemuksesta pitää viisastua. Mustaliuskeen tapaisen vaarallisen jätteen ylösotto on kaukana ”suljetusta kierrosta”, johon Talvivaarankin markkinoitiin perustuvan ja minäkin uskoin.
Lehdessä mainittu Mondo eli nykyinen Elementis ilmoitetaan vain talkin tuottajana, vaikka kaivosyhtiö itsekin suunnittelee Mieslahdessa ja sen monissa eri satelliittikaivoksissa tuottavansa yhtä lailla nikkeliä, akkumineraalia. Nikkelihän on pääasiassa sotateollisuuden tarveaine. Nykyajan kultakuumeen eli akkuhuuman varjolla ei kuitenkaan pitäisi tehdä Kainuuseen lisää vuotavia reikiä. Yhtiön kaivokset eivät työllistäisi kainuulaisia. Yhtiön kaavailut ovat saaneet aikaan todellisia kansanliikkeitä elinympäristön puolesta. On ymmärretty, että puhdas vesi on arvokkaampaa kuin mikään mineraali. Tulevaisuudessa se voi olla jopa vientivaltti.
Mitä akkuihin tulee, on tutkittava muitakin vaihtoehtoja kuten vetymoottorien kehitystä ja suosittava myös kevyen liikenteen väyliä sekä joukkoliikennettä.
Ymmärrän eräiden puoluetovereideni kannan, että kuntien pitäisi saada kaivoksesta enemmän kuin eräät verot. Tämä tarkoittaisi, että nykylaeista puuttuva mutta välttämätön louhintamaksu eli korvaus itse mineraalin saannista jyvitettäisiin kunnille valtion sijaan.
Kunnilla on pysyvä kassakriisi, joten jokainen kunta saattaa hamuta mitä epämääräisimpiä kaivosyrittäjiä talouttaan pelastamaan. Tämä voi aiheuttaa kuntapäättäjissä tarvetta houkutella kaivostoimintaa alueelleen, mutta kansallisomaisuuttamme eli maaperän rikkauksia ei pidä luovuttaa lyhytnäköisesti pörssikeinottelijoille eikä käyttää kunnallisverojen keinotekoiseen alentamiseen.
Jukka Peltonen
Kajaani
uutiskirje 
