Anne Nyman kirjoitti kolumnissaan (30.4.)kuntouttavasta työtoiminnasta ja kysyi, voiko ihminen oikeasti tarvita kuntouttavaa työtoimintaa useita vuosia. Kyllä voi: työnhakijoina on ihmisiä, joiden elämä on ihan toisilla raiteilla kuin työkykyisen työnhakijan.
Esimerkiksi on mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, jotka eivät saa sairauspäivärahaa, mutta ovat päässeet jo sosiaalisen kuntoutuksen vaiheen ohi. He pitävät erittäin tärkeänä, että heillä on paikka, missä heidät otetaan ystävällisesti vastaan, sillä monella on erittäin suuri kynnys lähteä vieraisiin paikkoihin, puhumattakaan työstä.
Heille on myös tärkeää saada yhdeksän euroa nettona osallistumispäiviltä ja bussikortti, jota he voivat käyttää muuhunkin kuin kuntouttavassa työtoiminnassa käynteihin. Suurin osa heistä on todella köyhiä, ja osalla ei ole koskaan ollut avointen työmarkkinoiden työpaikkaa.
Toinen esimerkki on vankilasta vapautuvat henkilöt, joilla on motivaatio tavoitella rikoksetonta elämää. Vuosien poissaolo yhteiskunnan normitoiminnasta aiheuttaa vaikeuksia selviytyä edes arkirutiineista. Kuntouttava työtoiminta on ollut heille kultakimpale, mikäli toimintapaikka on heille sopiva ja heidän elämäntilannettaan ymmärretään siellä. Polku avoimille työmarkkinoille voi kestää kauan, sillä resilienssi (muutosten vastaanottokyky) on heikentynyt ja usko tulevaan on monilla heikko. Heidän kanssakulkijoikseen tarvitaan ammattitaitoisia ohjaajia.
Toivon, että kuntouttavan työtoiminnan keskustelussa muistetaan myös heidät, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, sillä kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, ei työllistämistoimi. Nämä vaikeuksissa olevat henkilöt eivät puolusta oikeuksiaan, eivätkä kirjoittele lehtien palstoille. Heitä harvoin edes huomataan.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta muuttui 1.1.2021, ja jokaiseen kuntaan on tullut ohjauskirje. Muutosten tarkoitus on varmistaa, että kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvat vain ne työnhakijat, jotka tarvitsevat sosiaalihuollon tukea osana palveluita. Lain mukaan on aina ensin selvitettävä mahdollisuus tarjota henkilölle työtä tai TE-palveluita. Vasta jos henkilö ei työ- ja toimintakyvyn rajoitusten vuoksi voi osallistua niihin, aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta. Mikäli tätä lainkohtaa ei noudateta, syyllinen on kunta.
Anne Huotari
Oulu
uutiskirje 
