KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

KU 20 vuotta sitten: Attac perustettiin laittamaan hiekkaa uusliberalismin rattaisiin

Sadankomitean puheenjohtaja Heikki Lakkala (oik.) luovutti järjestön vuoden 2001 rauhanpalkinnon Attacin hallituksen jäsenille Mika Rönkölle ja Mikael Böökille.

Sadankomitean puheenjohtaja Heikki Lakkala (oik.) luovutti järjestön vuoden 2001 rauhanpalkinnon Attacin hallituksen jäsenille Mika Rönkölle ja Mikael Böökille. Kuva: Pekka Pajuvirta

Vaihtoehdottomuuden aika on ohi, uskovat ihmiset, jotka perustavat Suomeen Attac-järjestön. Vaihtoehdottomuuden aika on ohi, pelkäävät globaalin finanssikapitalismin puhemiehet.Juttu on julkaistu Kansan Uutisissa 11.5.2001.

Kai Hirvasnoro
14.5.2021 16.24
Fediverse-instanssi:

Jotain on selvästi tapahtumassa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Ensimmäisen kerran sitten Berliinin muurin murtumisen on kylmiin markkinavoimiin uskova talousjärjestys saanut haastajan.

Eri puolilla maailmaa on marssittu kapitalismia vastaan. Ei ole ihan selvää, minkä puolesta, mutta jokin mitta on täyttynyt. Pääoman globalisaatio on synnyttänyt vastavoiman, jonka yksi ilmentymä on Euroopan nopeimmin leviävä kansanliike Attac. Suomeen se perustetaan viikon kuluttua.

Ranskan Attaciin liittyi vajaassa kahdessa vuodessa 25 000 jäsentä ja järjestö on levittäytynyt sen jälkeen ympäri Eurooppaa. Suomessa Attacia ryhdyttiin virittelemään tammikuussa. Nyt sen sähköpostilistalla on yli tuhat osoitetta ja jäseniäkin on jo lähes 500.

Uusliberalismi on käsitys maailmasta, jossa talous määrää ja on vain yksi vaihtoehto.

Vastaiskun taustalla on ehkä se, että markkinavoimien yksipuolinen valta ei ole enää vain sellaista, joka koskee vain kehitysmaita ja jota täällä lännessä voidaan seurata ulkopuolelta. Talouden globalisaation kielteiset puolet kokee jokainen, jonka työtahti on kiristynyt äärimmilleen tai joka näkee peruspalvelujen murenevan ympärillään.

Turvattomuus ja vaihtoehdottomuus ovat saavuttaneet lakipisteensä.

– Olemme uudelleen valtaamassa takaisin yhteiskunnallisia ja demokraattisia perspektiivejä, sanoo Suomen Attacin keskeisiin puuhamiehiin kuuluva Mikael Böök.

Yhä useammin kysyn itseltäni…

– Yhä useammin kysyn itseltäni, miksen voi muuta kuin voimattomana seurata kaukaisten maiden kurjuutta tv-dokumenteista? Miksi minun on hyväksyttävä, että kuluttamani tuotteet tuotetaan epäinhimillisissä olosuhteissa? Miksi juuri me länsimaalaiset elämme taloudellisesti etuoikeutetuissa olosuhteissa muihin nähden? En enää hyväksy luonnonlakeihin nojaavia vastauksia näihin kysymyksiin. Globaalia järjestelmää – myös taloutta – pyörittävät ihmiset. Ei ole mitään syytä, miksei se voisi toimia toisin.

Näin pohtii Attacin perustamistyöryhmän jäsen Eeva Luhtakallio pienen Attac-historiikin esipuheessa. Ruotsalaisen journalistin Bim Clinellin kirja on suomeksi julkaistu Liken ja Rauhanpuolustajien Pystykorva-sarjassa Leena Nilssonin suomentamana.

”Pullamössösukupolveen” itsensä mieltävän Eeva Luhtakallion mukaan uusliberalismin selkein poliittinen saavutus on demokratian kriisin ja epäoikeudenmukaisuuksien syventäminen.

– Miten laittaa kapuloita uusliberalistisen politiikan rattaisiin Suomessa? hän kysyy niin kuin tuhannet ovat parina viime vuotena kysyneet itseltään omissa maissaan.

Kuinka on mahdollista…

Kansalaisjärjestöaktiivi Mika Rönkkö pohtii, mistä se syntyy, että jokin kriittinen vaihe ylitetään ja kansalaisliike saa voimaa purjeisiinsa. Ja miksi se tapahtui juuri tänä talvena Pohjoismaissa? Ranskankielisessä maailmassa Attac-liike levisi jo 1990-luvun puolella.

Olennainen vastaus löytyy ehkä kysymyksestä, jonka Bim Clinell esittää:

– Kuinka on mahdollista, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu suurenee sosiaalidemokraattien hallitsemassa Ruotsissa ja Suomessa?

Mika Rönkkö osallistui talvella Brasiliassa pidettyyn Maailman sosiaalifoorumiin, joka pidettiin yhtä aikaa Davosin Maailman talousfoorumin kanssa. Sosiaalifoorumi ja Attac-liike ovat Rönkön mielestä nostamassa globalisaatiokriittistä reaktiivista liikettä proaktiiviseksi liikkeeksi.

– Pyritään tuomaan rakentavia ehdotuksia siitä, kuinka globaalia hallintajärjestelmää tulisi kehittää ja minkälaisia vaihtoehtoja on markkinoiden vapaudelle.

Ideologia kriisissä, järjestelmä ei vielä

Mutta onko uusliberalismi todella joutunut puolustuskannalle? Onko siitä todellisuudessa mitään merkkejä?

Mika Rönkön mukaan on. Esimerkiksi se, että Maailman kauppajärjestö WTO on ollut kriisissä Seattlen kokouksesta lähtien.

– Seattlessa törmäsi vastakkain kaksi eri käsitystä maailman järjestämisen tavasta. Siellä oli hyvin uusliberalistinen Euroopan komission ajama käsitys, että pitää olla täysin vapaat rajat. Se törmäsi lähinnä kehitysmaiden käsitykseen siitä, että on saatava jonkinlaisia suojamekanismeja täysin sääntelemättömille markkinavoimille.

Mikael Böök muistuttaa, että uusliberalismi on ideologiaa, vaikka sitä ei sellaiseksi ole ymmärretty.

– Mutta nyt ymmärretään. Ja toiseksi se on järjestelmä.

– Kun sanotaan, että uusliberalismin aika on ohi, niin tämä ideologia ei ole enää edes kriisissä, vaan sen aika on selvästi ohi. Mutta tietenkään se järjestelmä ei ole vielä ohi.

Kriisi tulee Böökin mielestä näkyviin juuri siksi, että arkielämästä voidaan tehdä kytkentöjä globaaliin kehitykseen ja vasta nyt ihmiset alkavat tiedostaa vaikutussuhteita.

– Postikonttoreiden lakkauttaminen ja tämä säälimätön julkisten palveluiden tuhoaminen 1990-luvulla on sitä uusliberalismia, sitä järjestelmää ja se on kriisissä ja sitä tullaan haastamaan.

– Globalisaatio on tullut niin lähelle tavallista ihmistä, että he haluavat ilmaista vastustuksensa sille. Ja Attac on yksi kanava siinä.

Sehän on politiikkaa

Eeva Luhtakalliokin pitää ongelmana sitä, että uusliberalismi koetaan jotenkin epäpoliittiseksi. Että markkinat ja harjoitettu globaali talouspolitiikka olisivat pikemmin luonnonlaki kuin ihmisten luoma järjestelmä.

Uusliberalismin leimaa lyödään joka paikkaan joskus ehkä turhankin kevyellä kädellä, mutta Luhtakallio puoltaa käsitteen käyttämistä.

– Silloin se saa jonkin politiikan leiman ja pystytään ainakin vähän murtamaan tätä neutraalin ja luonnonlain kuvaa. Minä puhun mieluummin uusliberalistisesta talouspolitiikasta kuin markkinoista, koska se kertoo, että kyseessä on jokin politiikka.

Mika Rönkkö korostaa, että uusliberalismi on enemmän kuin talouspolitiikkaa. Se on näkemys maailmasta, jossa talous määrää ja tietty tapa järjestää taloutta on välttämätön. Ja kuitenkin kyse on vain yhdestä vaihtoehdosta järjestää taloutta.

”Race to the bottom”

Mika Rönkkö huomauttaa, että velkakriisin myötä globalisaation haittapuolista on kehitysmaissa kärsitty jo parikymmentä vuotta. Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro sanookin, että aikaisemmin kehitysmaaliikkeessä puhuttiin tavallaan maapallosta, jossa olivat ”me ja te” eli pohjoisen ja etelän kehityskulut olivat erilaiset.

– Yhtäkkiä on tajuttu, että me pystymme puhumaan kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen kanssa tismalleen samoilla termeillä samoista kehityskuluista, jotka tapahtuvat täällä meidän lähiympäristössämme ja jotka tapahtuvat siellä.

– Aikaisemmin kuviteltiin, että on ikään kuin kaksi todellisuutta. Nyt havaitaan, että on oikeasti globaali kansalaisjärjestöyhteisö, joka pystyy keskustelemaan tasavertaisesti näistä kysymyksistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tähän vaikuttaa se, että teollisuusmaissa on käynnissä ilmiö, jota kutsutaan käsitteellä ”race to the bottom.” Kilpaillaan siitä, kuka tuottaa halvimmalla, ja se koskettaa hyvin laajoja työntekijäpiirejä.

Aika on kypsynyt

Mikael Böökin mukaan tässä ajassa uutta ja myönteistä on se, että on olemassa kansalaisliike, joka puuttuu globaaliin politiikkaan ja keskustelee siitä. Attac haluaa edistää sitä, että yhä suurempi joukko ihmisiä ja kansanedustajia on mukana muotoilemassa maailman tulevaisuutta.

– Kun me puhumme siitä, että pääomavirrat tulee saattaa demokraattiseen hallintaan, niin mitä se voi tarkoittaa muuta kuin jotain, joka muistuttaa meidän tuntemiamme demokraattisia instituutioita. Muun muassa kansanedustuslaitoksia.

– Esimerkiksi kysymys Tobinin verosta aktualisoi kysymyksen, ei nyt maailmanhallituksesta, mutta jonkinlaisesta kansainvälisestä demokraattisesta laitoksesta. Aika on kypsynyt näille asioille, Mikael Böök vakuuttaa.

– Attac ei ole taianomainen vastaus maailman epäoikeudenmukaisuuteen, mutta se on näkyvä yritys kysyä nämä kysymykset ääneen. Levittämällä tietoa ja tietoisuutta globaalin talousjärjestelmän mekanismeista ja maailmanlaajuisista vaikutuksista se töytäisee liikkeelle lumipalloja, jotka kasvaessaan tavoittavat ja vakuuttavat yhä useampia ihmisiä. Globalisoituneessa informaatioyhteiskunnassa vain tiedon avulla voi vaikuttaa tehokkaasti ja vain konkreettisin vastaehdotuksin saadaan aikaan pysyviä muutoksia, Eeva Luhtakallio kirjoittaa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset