KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilia on riippuvainen sateista ja niitä synnyttävistä metsistä

Abel Manto on onnistunut kasvattamaan vihanneksia ja hedelmäpuita Bahian osavaltion puolikuivissa sisäosissa. Hänen puutarhansa kukoistaa sadevesisäiliöiden ansiosta. Koska lähistöllä ei ole jokia, maatila on täysin riippuvainen sadevedestä.

Abel Manto on onnistunut kasvattamaan vihanneksia ja hedelmäpuita Bahian osavaltion puolikuivissa sisäosissa. Hänen puutarhansa kukoistaa sadevesisäiliöiden ansiosta. Koska lähistöllä ei ole jokia, maatila on täysin riippuvainen sadevedestä. Kuva: IPS/Mario Osava

Metsien väheneminen johtaa lämpötilojen nousuun ja se puolestaan lisää kuivuutta.

Rio de Janeiro – IPS/Mario Osava
15.5.2021 12.00

– Sade on perustavanlaatuinen tekijä, sillä virtamme ja jokemme eivät riittäisi kasteluun, ei edes Amazon. Näin Dirceu Dezem kuvaa Brasilian Mato Grosson osavaltion laajojen maatilojen kasteluveden tarvetta.

Pienen maanosan kokoisessa Brasiliassa on 12 prosenttia maailman makeasta vedestä, mutta sadevesi on silti jokia ja järviä tärkeämpi veden lähde. Sen ovat osoittaneet Koillis-Brasilian puolikuivien alueiden köyhyyttä kärjistäneet kuivuudet, joiden vuoksi viime vuosikymmenen aikana useissa suurissa kaupungissa on ajauduttu veden säännöstelyyn.

Mato Grosson osavaltiossa sijaitseva Tapurah on keskellä Brasilian suurinta soijapapujen, maissin ja puuvillan tuotantokeskittymää. Ulkomaankaupalle erityisen tärkeitä ovat soijapavut, joiden tuottajana ja viejänä Brasilia on maailman ykkönen.

Soijapapupellot hallitsevat maisemaa monilla alueilla Brasilian Mato Grosson osavaltiossa. Siellä sateiden säännöllisyys tekee järkeväksi istuttaa soijaa sadekauden alussa, ja mahdollistaa toisen, maissin tai puuvillan istutuksen vielä ennen kuivan kauden alkua.

Soijapapupellot hallitsevat maisemaa monilla alueilla Brasilian Mato Grosson osavaltiossa. Siellä sateiden säännöllisyys tekee järkeväksi istuttaa soijaa sadekauden alussa, ja mahdollistaa toisen, maissin tai puuvillan istutuksen vielä ennen kuivan kauden alkua. Kuva: IPS/Mario Osava

Dezemin mukaan tällä alueella sateen määrä ei ole vähentynyt. Hän on itse tehnyt mittauksia kahden vuosikymmenen ajan.

– Ei ole kyse vain määrästä, vaan myös ajoituksesta. Oikea-aikainen sade on tuottavuuden avain, Tapurahin kunnan maanomistajien liiton presidentti Dezem täsmentää.

Metropolialueet vaikeuksissa

Vesivoiman tuottajien kokemus on kuitenkin toinen. Valtion sähköjärjestelmän operaattori on varoittanut, että vähentyneiden sateiden vuoksi vesivoimaloiden tekoaltaissa on aiempaa vähemmän vettä. Vesivoimavajauksen vuoksi täytyy käynnistää hiilivoimaloita, joiden tuottama sähkö on kalliimpaa, ja kylkiäisinä tulevat vielä hiilidioksidipäästötkin.

Jotkut metropolialueet kärsivät jo nyt vesivaikeuksista. São Paulossa (22 miljoonaa asukasta), Brasilian kaupungissa (3 miljoonaa asukasta) ja Curitibassa (3,7 miljoonaa asukasta) on kärsitty ankaraa vedenpuutetta. Curitibassa vettä on säännöstelty vuodesta 2019 lähtien eikä ole tietoa, milloin siitä voitaisiin luopua.

– Kuivien kausien intensiteetti ja tiheys ovat kasvaneet kaikilla Brasilian alueilla 2000-luvulla, paitsi etelässä, tutkija Ana Paula Cunha kertoo. Hän työskentelee kansallisessa luonnonkatastrofien monitorointi- ja varoituskeskuksessa Cemadenissa. Arvio sateisuuden muutoksista pohjautuu vuodesta 1961 lähtien kerättyihin tietoihin.

Maan eteläisimmät osat hyötyvät siitä, että ovat lähempänä Etelänapamannerta. Sieltä nousevat kylmät rintamat tuovat tullessaan sateita. Brasilian etelä- ja pohjoiskärki nauttivat sateista vuoden ympäri, kun taas muilla alueilla on säännöllisiä kuivia kausia.

Sateita synnyttävät metsät

Etelä-Atlantin tuulet kuljettavat pilviä Amazonin sademetsästä maan kaakkoisosaan. Matkansa varrella pilvet kastelevat Mato Grosson suurtilat, jotka hyötyvät myös siitä, että aluetta ympäröi viidakko.

Jos tämä järjestelmä lakkaa toimimasta, sademäärät voivat jopa puolittua. Kahden viime vuoden aikana metsäpaloista kärsineelle Pantanalin alueelle on käynyt juuri niin.

– Kuiva kausi näyttää muuttuvan kuivemmaksi, kuumemmaksi ja pitemmäksi. Sateet viivästyvät ja tulipalojen riski kasvaa, ilmastotieteilijä José Marengo toteaa. Myös hän työskentelee Cemadenissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Siiloja ja varastoja Lucas do Rio Verdessä, yhdessä Mato Grosson soijakaupungeista. Brasilia on maailman johtava soijantuottaja ja -viejä.

Siiloja ja varastoja Lucas do Rio Verdessä, yhdessä Mato Grosson soijakaupungeista. Brasilia on maailman johtava soijantuottaja ja -viejä. Kuva: IPS/Mario Osava

– Metsät ovat sadetta synnyttävän kosteuden lähde, ja sen lisäksi ne suojelevat maaperää ja jokia, Marengo lisää.

– Amazonin sademetsä kierrättää valtavan vesimäärän, tuottaa kolme neljännestä paikallisista sateista ja kuljettaa kosteutta, niin sanottuja lentäviä jokia, eteläisen Brasilian keskiosiin.

Brasilian rannikkoa peittävä atlanttinen metsä kuljettaa valtameren kosteutta sisämaahan. Koillis-Brasilian atlanttisen metsän tuhoutuminen on johtanut sateiden vähenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen alueella, jossa sateiden määrä on vaihdellut välillä 200-800 millimetriä vuodessa.

– Kasvillisuuden häviäminen ei vaikuta ilmastoon välittömästi, vaan vaikutukset kumuloituvat vähitellen. Syntyy noidankehä, kun ilmaston muuttuminen puolestaan vaikuttaa kasvillisuuteen kiihdyttämällä veden haihtumista. Mitä korkeampi lämpötila, sitä suurempi vesivaje, Cunha selittää.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Aiemmin Poittaram Chakma metsästi villieläimiä, mutta nyt hän suojelee metsiä ja pyrkii estämään salametsästystä.

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

Salem al-Diyab menetti jalkansa Syyrian sodan aikana.

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

Venezuelalainen päivälehti El Nacional ilmestyi toistaiseksi viimeisen kerran 14. joulukuuta 2018. Lehti ilmoitti pitävänsä lepotauon, kunnes se voi julkaista otsikon ”Venezuela palaa demokratiaan”.

Maanpakolaistoimitukset verkostoituvat Latinalaisessa Amerikassa

Uusimmat

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Nina Söderlund jatkaa aluevaltuuston hallituksessa.

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

Aiemmin Poittaram Chakma metsästi villieläimiä, mutta nyt hän suojelee metsiä ja pyrkii estämään salametsästystä.

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

Tämä on jokapäiväinen todellisuus Palestiinassa. Kuva on otettu 19. syyskuuta 2024.

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
04

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 
05

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

16.05.2025

Radikaali esitys vasemmalta: Tehoeläintuotanto lopetettava tyystin

15.05.2025

Kohu paisuu, nyt puhuu pääekonomisti: Hyvin ongelmallista, jos luottamus valtiovarainministeriön puolueettomuuteen horjuu

15.05.2025

Vihreä siirtymä on Euroopalle turvallisuuskysymys, sanoo Jussi Saramo – EU:n budjetti ohjaa tulevaisuutta

15.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään