KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

HX-kriitikkojen kirja: Yksi hävittäjä maksaa yhtä paljon kuin lastensairaala

HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi.

HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Tänään julkaistussa raportissa kysytään, voivatko Suomen omat toimet vaikuttaa niin, että alueemme koettaisiin uhkaavana.

Kai Hirvasnoro
16.6.2021 10.54

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 10 miljardin euron tilausvaltuuden nykyisten Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi täysimääräisenä. Tosiasiassa hinta on paljon suurempi, todetaan tänään julkaistussa kirjassa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta (Into). Yli 30 asiantuntijan kokoomateoksen on toimittanut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.).

Kiljunen perusteli keskiviikkona kirjaa sillä, että HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi. Silti siitä ei juuri käydä julkista keskustelua.

Kirjassa verrataan Hornetien hankintahinnan vuosina 1992–1994 olleen nykyeuroina 3,4 miljardia. 10 miljardia euroa vastaa 190 Hornetin kapasiteettia.

Yhden HX-hävittäjän laskennallinen ostohinta on noin 170 miljoonaa euroa. Kiljunen vertasi kirjan julkistamistilaisuudessa lukua Helsingin Meilahteen 2018 valmistuneeseen lastensairaalaan, jonka rakennuskustannukset olivat 185 miljoonaa euroa.

10 miljardia on kuitenkin vasta alkua. Kirjassa väitetään, että ero hävittäjäkandidaattien ylläpito-, huolto- ja käyttökuluissa saattaa olla jopa nelinkertainen. Elinkaarikustannus saattaa eri hävittäjillä olla matalimmillaan 20 miljardia ja korkeimmillaan 40 miljardia euroa.

Raportissa kysytään, pärjäisikö Suomen maanpuolustus vähemmällä. Tätä perustellaan erityisesti sillä, että miehitetyt monitoimihävittäjät ovat nopeasti vanhenevaa sotateknologiaa. Viime vuosikymmenten sodissa hävittäjien osuus pudotuksista on ollut 0-3 prosenttia. Ilmatorjunta ja ohjukset pudottavat hyökkäävät koneet.

Hyökkäyksellisestä pelotteesta vastatoimia

Eversti evp. Pekka Visuri kirjoittaa raportissa, että Suomen alue ei nykyisin tai lähitulevaisuudessakaan ole suurvalloille strategisesti kovinkaan tärkeä mahdollisena intervention kohteena tai läpikulkualueena. Hänen mukaansa on aiheellista pohtia, voivatko Suomen omat toimet vaikuttaa niin, että alueemme koettaisiin uhkaavana.

”On kysyttävä, millaisella ilmapuolustusjärjestelmällä parhaiten tuetaan Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta. Kun päämääränä on ensi sijassa estää sotaan ja hyökkäysten kohteeksi joutuminen, tulee järjestelmän olla luonteeltaan puolustuksellinen. Siten vähennetään todennäköisyyttä joutua mukaan muualla alkaneisiin sotiin tai sotilaallisiin kriiseihin, joiden vaikutukset voivat heijastua Suomeen”, Visuri kirjoittaa.

”Jos ilmapuolustus rakennetaan hyökkäyskykyyn perustuvaksi tai hyökkäykselliseksi pelotteeksi, on se omiaan herättämään vastatoimia”, hän jatkaa.

Rynnäkköhävittäjiä ollaan hankkimassa käytännössä Venäjää vastaan. Visuri toteaa, että vastatoimet ovat automaattisesti odotettavissa niiden käytön estämiseksi. ”Ohjukset lähtevät salamannopeasti ennalta tiedusteltuihin maaleihin, esimerkiksi tutka-asemille ja lentokentille.”

Hävittäjien sijaan torjuntaohjuksia

Pitkän linjan HX-kriitikko, eversti evp. Ahti Lappi kysyy, mihin rynnäkköhävittäjien tuomaa hyökkäyskykyä edes tarvitaan. Tuskin aikomuksena on hyökätä valtakunnan rajan yli? Voiko alivoimainen edes hyökätä lentokoneilla ilmaylivoimaista vastaan? Lappi jatkaa kysymyksiään.

Hänen mukaansa sotakokemukset osoittavat, että monitoimihävittäjän suorituskykyä on korvattu ja voidaan meilläkin korvata kustannustehokkaammilla välineillä ja menetelmillä. Lappi on puhunut satsaamisesta hävittäjien sijaan ilmatorjuntaan.

Hänen vaihtoehtonsa on tämä:

Varsinainen ilma- ja ohjuspuolustus pitää hoitaa torjuntaohjuksilla ja muilla ilmatorjunta-aseilla. Niitä tarvitaan lisää.

Lentotiedustelu ja -tulenjohto on järkevää toteuttaa lennokeilla ilman riskiä menettää kallis hävittäjäkone pilotteineen. Maavoimilla lennokkeja jo on.

Lentorynnäköt ja -pommitukset (vastaiskut) voidaan korvata maasta laukaistavilla tykistöohjuksilla ja -raketeilla sekä aseistetuilla lennokeilla ilman henkilötappioriskiä.

Suomen merialuetta voidaan valvoa lennokeilla ja puolustaa meritorjuntaohjuksilla.

Aidosti auki enää konetyyppi

Kimmo Kiljunen myönsi kirjan julkistamistilaisuudessa, että päätös isosta linjasta on tehty jo ajat sitten. Ainoa aidosti auki oleva asia on päätös konetyypistä, jonka valtioneuvosto tekee syksyllä.

Silloin vaihtoehdot ovat entistäkin tiukempi sidos Yhdysvaltoihin, yhteistyö Ruotsin kanssa tai sitoutuminen eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen, Kiljunen luetteli vaihtoehdot.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Nina Söderlund jatkaa aluevaltuuston hallituksessa.

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

Petteri Orpon johtama Suomen hallitus saa lähes pelkästään huonoja arvosanoja kansalta.

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

Minja Koskela

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

Uusimmat

Quechua-viljelijä Anacleta Mamani kasvihuoneessaan Poquesissa Perun Cuscon alueella, jossa hän harjoittaa luomuviljelyä.

Ilmastonmuutos pakottaa Andien naiset opettelemaan uusia viljelymenetelmiä

Nina Söderlund jatkaa aluevaltuuston hallituksessa.

Varsinais-Suomen vasemmistoliitto jakoi aluevaltuustopestinsä

Aiemmin Poittaram Chakma metsästi villieläimiä, mutta nyt hän suojelee metsiä ja pyrkii estämään salametsästystä.

Metsästäjät muuttuivat luonnonsuojelijoiksi – Bangladeshissa etniset vähemmistöt ovat havahtumassa varjelemaan metsiään ja villiä luontoa

Tämä on jokapäiväinen todellisuus Palestiinassa. Kuva on otettu 19. syyskuuta 2024.

Valokuvat näyttävät Israelin sotarikokset – ja raunioista versovan vastarinnan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Nyt Orpon hallitus lasten terveystarkastuksista: ”Tulee kalliiksi”

 
02

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

 
03

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

 
04

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 
05

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Amputoituja raajoja ja mielen haavoja – Sodan pitkä varjo näkyy kolmasosassa syyrialaisia

17.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela arvioi Purraa:”Ei näemmä kehtaa enää edes puolustaa hallituksen politiikkaa”

17.05.2025

Orpon hallitus häviää taas Marinin hallitukselle – Kansalaisista vain reilu neljännes on tyytyväinen Orpon hallituksen toimiin

17.05.2025

Minja Koskela puolustaa tuilla eläviä terveitä ihmisiä: ”Kun palkka ei riitä”

16.05.2025

Suomen kanta muuttui: Seurauksena epävarmuutta ja epäjohdonmukaisuutta

16.05.2025

Raportti: Ääriliikkeet hyödyntävät nuoren traumataustaa rekrytoinnissaan – ”Tarjoavat positiivisia kokemuksia ja adrenaliinibuustia”

16.05.2025

Vihdoin rajoituksia sähköpotkulautojen käyttöön: Nyt loppuu huppelissa törmäily

16.05.2025

Nyt kiistellään paperittomien terveydenhuollosta: ”Sisäministerin vaihtoehtoiset faktat”

16.05.2025

Valtiovarainministeriön selitykset eivät vakuuta, kansliapäällikkö sotki pakkaa entisestään – ”Vei pohjaa VM:n aiemmilta selityksiltä”

16.05.2025

Vahvat liitot tukevat yhteiskuntarauhaa, muistuttaa poliisien ammattiliitto – ”Päättäjien ja työnantajien pitäisi ymmärtää…”

16.05.2025

Vasemmistossa ollaan huolissaan yleistukisuunnitelmista: ”Hallitus tekee sosiaaliturvan yksinkertaistamista säästöt edellä”

16.05.2025

Radikaali esitys vasemmalta: Tehoeläintuotanto lopetettava tyystin

15.05.2025

Kohu paisuu, nyt puhuu pääekonomisti: Hyvin ongelmallista, jos luottamus valtiovarainministeriön puolueettomuuteen horjuu

15.05.2025

Vihreä siirtymä on Euroopalle turvallisuuskysymys, sanoo Jussi Saramo – EU:n budjetti ohjaa tulevaisuutta

15.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään