KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

HX-kriitikkojen kirja: Yksi hävittäjä maksaa yhtä paljon kuin lastensairaala

HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi.

HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Tänään julkaistussa raportissa kysytään, voivatko Suomen omat toimet vaikuttaa niin, että alueemme koettaisiin uhkaavana.

Kai Hirvasnoro
16.6.2021 10.54

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 10 miljardin euron tilausvaltuuden nykyisten Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi täysimääräisenä. Tosiasiassa hinta on paljon suurempi, todetaan tänään julkaistussa kirjassa Raportti uusien hävittäjien hankinnasta (Into). Yli 30 asiantuntijan kokoomateoksen on toimittanut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.).

Kiljunen perusteli keskiviikkona kirjaa sillä, että HX-hanke on Suomen historian suurin yksittäinen julkinen investointi. Silti siitä ei juuri käydä julkista keskustelua.

Kirjassa verrataan Hornetien hankintahinnan vuosina 1992–1994 olleen nykyeuroina 3,4 miljardia. 10 miljardia euroa vastaa 190 Hornetin kapasiteettia.

Yhden HX-hävittäjän laskennallinen ostohinta on noin 170 miljoonaa euroa. Kiljunen vertasi kirjan julkistamistilaisuudessa lukua Helsingin Meilahteen 2018 valmistuneeseen lastensairaalaan, jonka rakennuskustannukset olivat 185 miljoonaa euroa.

10 miljardia on kuitenkin vasta alkua. Kirjassa väitetään, että ero hävittäjäkandidaattien ylläpito-, huolto- ja käyttökuluissa saattaa olla jopa nelinkertainen. Elinkaarikustannus saattaa eri hävittäjillä olla matalimmillaan 20 miljardia ja korkeimmillaan 40 miljardia euroa.

Raportissa kysytään, pärjäisikö Suomen maanpuolustus vähemmällä. Tätä perustellaan erityisesti sillä, että miehitetyt monitoimihävittäjät ovat nopeasti vanhenevaa sotateknologiaa. Viime vuosikymmenten sodissa hävittäjien osuus pudotuksista on ollut 0-3 prosenttia. Ilmatorjunta ja ohjukset pudottavat hyökkäävät koneet.

Hyökkäyksellisestä pelotteesta vastatoimia

Eversti evp. Pekka Visuri kirjoittaa raportissa, että Suomen alue ei nykyisin tai lähitulevaisuudessakaan ole suurvalloille strategisesti kovinkaan tärkeä mahdollisena intervention kohteena tai läpikulkualueena. Hänen mukaansa on aiheellista pohtia, voivatko Suomen omat toimet vaikuttaa niin, että alueemme koettaisiin uhkaavana.

”On kysyttävä, millaisella ilmapuolustusjärjestelmällä parhaiten tuetaan Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta. Kun päämääränä on ensi sijassa estää sotaan ja hyökkäysten kohteeksi joutuminen, tulee järjestelmän olla luonteeltaan puolustuksellinen. Siten vähennetään todennäköisyyttä joutua mukaan muualla alkaneisiin sotiin tai sotilaallisiin kriiseihin, joiden vaikutukset voivat heijastua Suomeen”, Visuri kirjoittaa.

”Jos ilmapuolustus rakennetaan hyökkäyskykyyn perustuvaksi tai hyökkäykselliseksi pelotteeksi, on se omiaan herättämään vastatoimia”, hän jatkaa.

Rynnäkköhävittäjiä ollaan hankkimassa käytännössä Venäjää vastaan. Visuri toteaa, että vastatoimet ovat automaattisesti odotettavissa niiden käytön estämiseksi. ”Ohjukset lähtevät salamannopeasti ennalta tiedusteltuihin maaleihin, esimerkiksi tutka-asemille ja lentokentille.”

Hävittäjien sijaan torjuntaohjuksia

Pitkän linjan HX-kriitikko, eversti evp. Ahti Lappi kysyy, mihin rynnäkköhävittäjien tuomaa hyökkäyskykyä edes tarvitaan. Tuskin aikomuksena on hyökätä valtakunnan rajan yli? Voiko alivoimainen edes hyökätä lentokoneilla ilmaylivoimaista vastaan? Lappi jatkaa kysymyksiään.

Hänen mukaansa sotakokemukset osoittavat, että monitoimihävittäjän suorituskykyä on korvattu ja voidaan meilläkin korvata kustannustehokkaammilla välineillä ja menetelmillä. Lappi on puhunut satsaamisesta hävittäjien sijaan ilmatorjuntaan.

Hänen vaihtoehtonsa on tämä:

Varsinainen ilma- ja ohjuspuolustus pitää hoitaa torjuntaohjuksilla ja muilla ilmatorjunta-aseilla. Niitä tarvitaan lisää.

Lentotiedustelu ja -tulenjohto on järkevää toteuttaa lennokeilla ilman riskiä menettää kallis hävittäjäkone pilotteineen. Maavoimilla lennokkeja jo on.

Lentorynnäköt ja -pommitukset (vastaiskut) voidaan korvata maasta laukaistavilla tykistöohjuksilla ja -raketeilla sekä aseistetuilla lennokeilla ilman henkilötappioriskiä.

Suomen merialuetta voidaan valvoa lennokeilla ja puolustaa meritorjuntaohjuksilla.

Aidosti auki enää konetyyppi

Kimmo Kiljunen myönsi kirjan julkistamistilaisuudessa, että päätös isosta linjasta on tehty jo ajat sitten. Ainoa aidosti auki oleva asia on päätös konetyypistä, jonka valtioneuvosto tekee syksyllä.

Silloin vaihtoehdot ovat entistäkin tiukempi sidos Yhdysvaltoihin, yhteistyö Ruotsin kanssa tai sitoutuminen eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittämiseen, Kiljunen luetteli vaihtoehdot.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Uusimmat

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Katja Mark on uusi huippuhahmo suomalaiseen jännityskirjallisuuteen.

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään