KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Kymmenen miljardin puun tsunami pyyhkii yli Pakistanin

Naisia valtio-omisteisessa taimitarhassa Haripurissa, Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa Pakistanissa. Pakistan on lanseerannut yhden maailman suurimmista metsitysprojekteista, Kymmenen miljardin puun tsunami -ohjelman.

Naisia valtio-omisteisessa taimitarhassa Haripurissa, Khyber Pakhtunkhwan maakunnassa Pakistanissa. Pakistan on lanseerannut yhden maailman suurimmista metsitysprojekteista, Kymmenen miljardin puun tsunami -ohjelman. Kuva: IPS/Zofeen T. Ebrahim

Pakistan ennallistaa ekosysteemejään ilmastonmuutoskriisiä vastaan.

Karachi – IPS/Zofeen Ebrahim
19.6.2021 12.00

Pakistanin pääministeri Imran Khanilla on tapana iskeä lapio ulkomaisten arvovieraiden kouraan. Lapiolla ja kastelukannulla varustautuneina he saavat osallistua yhteen maailman suurimmista metsityshankkeista, Kymmenen miljardin puun tsunami -ohjelmaan (TBTTP). Sen puitteissa on tarkoitus vuoteen 2023 mennessä ennallistaa miljoona hehtaaria metsää.

TBTTP kuuluu sarjaan luontopohjaisia ratkaisuja Pakistanin taistelussa ilmastonmuutoskriisiä vastaan. Muita ovat muun muassa uusiutuvan energian osuuden nostaminen 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja kansallispuistojen luonnon varjeleminen. Covid-19:n johdosta jaetulla vihreällä tukipaketilla on synnytetty tähän mennessä 85 000 vihreää työpaikkaa, ja vuoden lopussa niitä odotetaan olevan jo 100 000.

Tällaiset strategiat istuvat hyvin yhteen sen kanssa, että Pakistan isännöi tämän vuoden Maailman ympäristöpäivän päätapahtumaa kesäkuun 5. päivä. Pakistan tuottaa globaaleista hiilidioksidipäästöistä alle yhden prosentin, mutta kuuluu kymmenen ilmaston muuttumisen johdosta eniten haavoittuvan maan joukkoon.

– Maailman ympäristöpäivä oli globaalisti merkittävä, sillä se käynnisti YK:n ekosysteemien ennallistamisen vuosikymmenen. Sen aikana on tarkoitus kääntää ekosysteemien köyhtyminen niiden rikastumiseksi ja siten taistella ilmastokriisiä vastaan, Pakistanin ilmastonmuutosministeri ja pääministerin erityisavustaja Malik Amin Aslam sanoo.

– Me pyrimme maailman johtavaksi ilmastonmuutoksen lieventäjäksi sekä ekosysteemien ennallistajaksi, Aslam lisää.

Ei vain näön vuoksi

– Pakistanin ympäristöagenda on vahvistettu ja meidän roolimme ekosysteemien ennallistuksessa on hyväksytty, Pakistanin ilmastonmuutosministeriön pääjohtaja Muhammad Irfan Tariq toteaa tyytyväisenä.

– Me emme tee tätä vain näön vuoksi, pääministeri Khan vakuutti puhutellessaan TBTTP:n ohjelman toteuttajia kesäkuun alussa.

– Me teemme tätä, jotta jättäisimme jälkeemme paremman maan tuleville sukupolville. Ilmastonmuutoksen suurin vaikutus on sen vaikutus tulevaisuuden ihmisiin.

Metsitys on saanut suosiota myös muualla maailmassa. Saudi-Arabia ilmoitti äskettäin aikeesta istuttaa tulevien vuosikymmenien aikana kymmenen miljardia puuta, jotta hiilipäästöt, saastuminen ja maan huonontuminen vähenisivät.

Ennallistus vai suojelu?

Ympäristönsuojelija Vaqar Zakaria suhtautuu silti varauksella valtion käyttämiin menetelmiin. Hän sanoo, ettei ennallistamisen nimissä tehdyllä viherpesulla saada takaisin kukkia ja mehiläisiä. Zakaria uskoo pikemmin suojeluun kuin ennallistamiseen.

– On parempi suojella, sillä luonto parantaa itse itsensä”, Zakaria sanoo. Hän selittää, että ennallistaminen vaatii hienostuneen monimutkaisia tekniikkoja ja äärimmäistä varovaisuutta.

– Oikeat puut täytyy istuttaa täsmälleen oikeisiin paikkoihin.

Luonnonsuojelija itse pyrkii luomaan uudelleen luontosuhteensa viettämällä luonnossa tuntikausia päivittäin.

– Vasta kun olemme viettäneet aikaa ulkosalla, sydämemme pystyy ohjaamaan ratkaisujamme, Zakaria uskoo.

Kenties samasta syystä Pakistanin valtio toteuttaa suojelualuealoitetta, jolla pyritään saattamaan uudelleen tasapainoon ihmisen suhde luontoon. Vuoteen 2023 mennessä Pakistanin maa-alueesta on suojelun piirissä 15 prosenttia ja merialueista 10 prosenttia.

– Jo nyt kansallispuistojemme määrä on kasvanut kolmestakymmenestä neljäänkymmeneenviiteen, ministeri Aslam huomauttaa.

Ei pelkkiä suunnitelmia

 Recharge Pakistan on hallituksen ja Maailman luonnonsäätiön Pakistanin toimiston yhteisprojekti, jossa rakennetaan vedensäilytysjärjestelmiä.

– Keskiössä on kasvattaa Pakistanin kykyä sietää ilmastonmuutosta vesistressialueilla, WWF-Pakistanin pääjohtaja Hammad Naqi Khan selittää. Vesisäiliöiden kapasiteetin kasvattamisen lisäksi projekti tähtää kosteikkojen ekosysteemien ennallistamiseen.

– Mutta ennen kaikkea se hyödyttää suoraan yli kymmentä miljoonaa ihmistä eli viittä prosenttia Pakistanin väestöstä, ja epäsuorasti kahtakymmentä miljoonaa ihmistä Pakistanin haavoittuvilla alueilla, Khan kertoo.

Ministeri Aslam korostaa, että kyseessä eivät ole pelkät suunnitelmat vaan että hanketta todella toteutetaan kentällä.

– On vielä liian varhaista sanoa, mitä tuloksia projektilla on. Joka tapauksessa projektin täytyy olla valtava, jotta sillä olisi näkyvää vaikutusta, karachilaisen vesi-, ruoka- ja elinkeinoturvallisuuteen keskittyneen ajatuspajan Hisaar-säätiön johtaja Simi Kamal pohtii.

Mangrove voi hyvin

Yksi sulka lisää Pakistanin hattuun on äskettäin loppuun saatettu sinisen hiilen kattava arviointi. Rannikon ja merien ekosysteemeihin varastoitunutta hiiltä sanotaan siniseksi hiileksi.

Rannikon kosteikkomailla mangrovella on valtava hiilen sitomisen potentiaali. Pakistanin Sindhissä on maailman seitsemänneksi suurin mangrovemetsä, laajuudeltaan noin 667 000 hehtaaria.

– Pakistan on onnistunut hirveän hyvin laajentamaan mangrovealueita, johtaja Tariq toteaa.

TBTTP:n puitteissa valtio istuttaa mangrovea yli 40 000 hehtaarille, ja lisäksi Sindhin aluehallinto yhdessä yksityisen ympäristörahoittajan kanssa aikoo istuttaa ja suojella yli 350 000 hehtaaria mangrovemetsää.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään