Hallitus, joka ei saa mitään aikaan. Tähän väitteeseen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on saanut usein vastata. Ei siis ihme, että vastauskin on valmiina.
– Koronakriisin keskellä on saatu aikaiseksi oppivelvollisuuden laajentaminen, joka on merkittävin koulutuspoliittinen uudistus peruskoulun jälkeen. Nyt tulee sote-uudistus, jota on vuosikausia yritetty saada eri muodoissa eteenpäin.
– Se on osoitus, että tämä hallitus saa aikaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joita moni muu ei ole saanut aikaan, Arhinmäki paaluttaa KU:n juhannushaastattelussa Helsingin Kruunuvuorenrannassa.
”On se aika kova saavutus korona-aikana.”
Sote-uudistusta Suomessa on yritetty tehdä 15–20 vuotta. Kaikki aiemmat yritykset ovat epäonnistuneet. Samoin on käynyt monille muille yrityksille tehdä rakenteellisia uudistuksia. Kuten Arhinmäki KU:n pääsiäishaastattelussa huomautti, Suomessa rakenteellinen uudistus käsitetään usein virheellisesti leikkauksena. Etuusleikkaus kun ei ole rakenteellinen uudistus.
– Tämä keskustelu siitä, ettei hallitus saa mitään aikaan, typistyy koko ajan siihen, että vaaditaan työttömyysturvan heikennyksiä ja leikkauksia. Ainoa mittari aikaansaamiselle olisi leikkaaminen, Arhinmäki toteaa opposition vaatimuksista.
– Suurten uudistusten rakentaminen on aidosti vaikeata, kuten on nähty. On se aika kova saavutus korona-aikana.
Hegemonia muutoksessa
Soten ja oppivelvollisuuden laajentamisen lisäksi Arhinmäki nostaa esiin pienempiä lakiesityksiä, jotka auttavat huomaamaan isomman hegemonisen muutoksen. Hallitus onnistui tekemään lakiesityksen, jolla puututaan luonnollisessa monopolissa olevien sähköverkkoyhtiöiden rahastukseen.
– Sitäkin pidettiin pitkään mahdottomana tai hyvin vaikeana, mutta niin se vain saatiin läpi eduskunnasta.
Eduskuntaan tulee ensi syksynä tai viimeistään ensi vuoden alussa esitys kaivoslain muuttamisesta. Sen uudistaminen on ollut odotettua hitaampaa, sillä uudistusta on odotettu jo vuodesta 2018 lähtien, jolloin eduskunta hyväksyi Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen (Ceta). Viime hallituskaudella työ tyssäsi työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan selvitykseen lain uudistamistarpeesta. TEM antoi tuolloin työn asianajotoimisto Boreniukselle, joka oli toiminut kaivosteollisuuden edustajana Suomessa.
– Silloin (2018) annettiin yksimielinen lausuma, jonka mukaan laki pitää uudistaa. Mitään sille ei tehty. Saimme sen hallitusohjelmaan, ja nyt se on etenemässä.
Arhinmäki mainitsee vielä vasemmistoaktiivien aloitteesta lähteneen ”Vesi on meidän” -kansalaisaloitteen, jonka hyväksymistä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti esittää. Aloitteessa esitetään veden yksityistämisen kieltäminen.
– Tässä on periaatteellisesti isoja asioita. Rajoitamme luonnollisia monopoleja. Tämä on aikamoinen hegemoninen muutos. Pitkään ajattelu on ollut se, että ei yrityksiä pidä liikaa rajoittaa. Nämä kaikki kolme asiaa ovat hegemonisesti aivan toisenlaisia kuin Suomessa politiikassa pitkään on ollut.
Yllättävän toimintakykyinen
Kesällä moderni kansanrintamahallitus, tai millä nimellä sitä ikinä kutsuu, on hallinnut Suomea kaksi vuotta. Pääministeri on vaihtunut kerran ja valtiovarainministeri peräti neljä kertaa. Lisäksi on nähty muita ministerivaihdoksia.
– Valtiovarainministeri vaihtuu nykyään useammin kuin kulttuuriministeri, Arhinmäki entisenä kulttuuriministerinä letkauttaa.
Isoin mullistus tuli kuitenkin puolitoista vuotta sitten koronan muodossa.
– Kun ollaan puolivälissä, siitä yli puolet on ollut korona-aikaa. Julkisesta keskustelusta ja aika rajusta sisäisestä väännöstä huolimatta tämä hallitus on ollut yllättävän toimintakykyinen, kun katsoo, mitä päätöksiä on saatu aikaan.
Miinusmerkin Arhinmäki antaa tämän kevään epäonnistumisesta koronarajoituksien oikeudenmukaisessa purkamisessa. Kulttuuriala jäi yksin, kun muita palveluita alettiin avata.
– Siinä eivät askeleet osuneet lankulle. Siinä mentiin liian tiukasti ja jyrkästi, Arhinmäki sanoo.
Huono vaalitulos
Arhinmäki oli Helsingissä mukana tuomassa vasemmistoliitolle kuntavaaleissa vaalivoittoa. Pääkaupungissa puolueen kannatus on noussut lähes koko 2000-luvun, nyt tuli puolitoista prosenttiyksikköä lisää. Muualla maassa juuri käydyissä kuntavaaleissa kävi huonommin, kun vasemmistoliitto kärsi tappion.
– Vaalitulos oli huono, Arhinmäki sanoo suoraan.
Hänen mukaansa kuntavaaleissa näkyi Suomea ravisteleva muutos, jossa väestö keskittyy muutamalle kasvuseudulle. Vasemmistoliitto on noussut suositummaksi suuremmissa kaupungeissa, mutta samaan aikaan pienemmillä paikkakunnilla kannatus on pudonnut.
Tämän vuoksi Arhinmäki kehottaa suhtautumaan varaukselle vertailuun, jossa katsotaan eroa valtuutettujen määrässä.
– Jos pienemmillä paikkakunnilla menetetään ääniä, se näkyy suhteessa valtuutettuihin paljon enemmän. Helsingissä saimme yli 6 000 ääntä enemmän ja saimme yhden valtuutetun lisää.
Arhinmäki sanoo vasemmistoliiton onnistuneen sukupolvenvaihdoksessa. Hän ottaa vertailukohdaksi vuoden 1996, jolloin itse tuli mukaan puolueen toimintaan.
– Vasemmistoliitosta puhuttiin vuonna 1996 auringonlaskun puolueena. Niin puhuttiin ensimmäiset viisitoista vuotta, kun olin mukana. Nyt ei enää kukaan puhu.