KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paavo Arhinmäki KU:n juhannushaastattelussa: ”Tämä hallitus saa aikaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joita moni muu ei ole saanut aikaan”

Alkusyksystä hallitus kokoontuu budjettiriiheen, josta ei ole tulossa helppoa. Paavo Arhinmäki odottaa, että työllisyystoimien lisäksi ilmastotoimista päättämisestä tulee vaikeata.

Alkusyksystä hallitus kokoontuu budjettiriiheen, josta ei ole tulossa helppoa. Paavo Arhinmäki odottaa, että työllisyystoimien lisäksi ilmastotoimista päättämisestä tulee vaikeata. Kuva: Antti Yrjönen

Hallitus on Paavo Arhinmäen mukaan ollut yllättävän toimintakykyinen.

Jussi Virkkunen
25.6.2021 7.00

Hallitus, joka ei saa mitään aikaan. Tähän väitteeseen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on saanut usein vastata. Ei siis ihme, että vastauskin on valmiina.

– Koronakriisin keskellä on saatu aikaiseksi oppivelvollisuuden laajentaminen, joka on merkittävin koulutuspoliittinen uudistus peruskoulun jälkeen. Nyt tulee sote-uudistus, jota on vuosikausia yritetty saada eri muodoissa eteenpäin.

– Se on osoitus, että tämä hallitus saa aikaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joita moni muu ei ole saanut aikaan, Arhinmäki paaluttaa KU:n juhannushaastattelussa Helsingin Kruunuvuorenrannassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”On se aika kova saavutus korona-aikana.”

Sote-uudistusta Suomessa on yritetty tehdä 15–20 vuotta. Kaikki aiemmat yritykset ovat epäonnistuneet. Samoin on käynyt monille muille yrityksille tehdä rakenteellisia uudistuksia. Kuten Arhinmäki KU:n pääsiäishaastattelussa huomautti, Suomessa rakenteellinen uudistus käsitetään usein virheellisesti leikkauksena. Etuusleikkaus kun ei ole rakenteellinen uudistus.

– Tämä keskustelu siitä, ettei hallitus saa mitään aikaan, typistyy koko ajan siihen, että vaaditaan työttömyysturvan heikennyksiä ja leikkauksia. Ainoa mittari aikaansaamiselle olisi leikkaaminen, Arhinmäki toteaa opposition vaatimuksista.

– Suurten uudistusten rakentaminen on aidosti vaikeata, kuten on nähty. On se aika kova saavutus korona-aikana.

Hegemonia muutoksessa

Soten ja oppivelvollisuuden laajentamisen lisäksi Arhinmäki nostaa esiin pienempiä lakiesityksiä, jotka auttavat huomaamaan isomman hegemonisen muutoksen. Hallitus onnistui tekemään lakiesityksen, jolla puututaan luonnollisessa monopolissa olevien sähköverkkoyhtiöiden rahastukseen.

– Sitäkin pidettiin pitkään mahdottomana tai hyvin vaikeana, mutta niin se vain saatiin läpi eduskunnasta.

Eduskuntaan tulee ensi syksynä tai viimeistään ensi vuoden alussa esitys kaivoslain muuttamisesta. Sen uudistaminen on ollut odotettua hitaampaa, sillä uudistusta on odotettu jo vuodesta 2018 lähtien, jolloin eduskunta hyväksyi Kanadan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksen (Ceta). Viime hallituskaudella työ tyssäsi työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan selvitykseen lain uudistamistarpeesta. TEM antoi tuolloin työn asianajotoimisto Boreniukselle, joka oli toiminut kaivosteollisuuden edustajana Suomessa.

– Silloin (2018) annettiin yksimielinen lausuma, jonka mukaan laki pitää uudistaa. Mitään sille ei tehty. Saimme sen hallitusohjelmaan, ja nyt se on etenemässä.

Arhinmäki mainitsee vielä vasemmistoaktiivien aloitteesta lähteneen ”Vesi on meidän” -kansalaisaloitteen, jonka hyväksymistä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta yksimielisesti esittää. Aloitteessa esitetään veden yksityistämisen kieltäminen.

– Tässä on periaatteellisesti isoja asioita. Rajoitamme luonnollisia monopoleja. Tämä on aikamoinen hegemoninen muutos. Pitkään ajattelu on ollut se, että ei yrityksiä pidä liikaa rajoittaa. Nämä kaikki kolme asiaa ovat hegemonisesti aivan toisenlaisia kuin Suomessa politiikassa pitkään on ollut.

Yllättävän toimintakykyinen

Kesällä moderni kansanrintamahallitus, tai millä nimellä sitä ikinä kutsuu, on hallinnut Suomea kaksi vuotta. Pääministeri on vaihtunut kerran ja valtiovarainministeri peräti neljä kertaa. Lisäksi on nähty muita ministerivaihdoksia.

– Valtiovarainministeri vaihtuu nykyään useammin kuin kulttuuriministeri, Arhinmäki entisenä kulttuuriministerinä letkauttaa.

Isoin mullistus tuli kuitenkin puolitoista vuotta sitten koronan muodossa.

– Kun ollaan puolivälissä, siitä yli puolet on ollut korona-aikaa. Julkisesta keskustelusta ja aika rajusta sisäisestä väännöstä huolimatta tämä hallitus on ollut yllättävän toimintakykyinen, kun katsoo, mitä päätöksiä on saatu aikaan.

– Julkisesta keskustelusta ja aika rajusta sisäisestä väännöstä huolimatta tämä hallitus on ollut yllättävän toimintakykyinen, kun katsoo, mitä päätöksiä on saatu aikaan, Paavo Arhinmäki sanoo.

– Julkisesta keskustelusta ja aika rajusta sisäisestä väännöstä huolimatta tämä hallitus on ollut yllättävän toimintakykyinen, kun katsoo, mitä päätöksiä on saatu aikaan, Paavo Arhinmäki sanoo. Kuva: Antti Yrjönen

Miinusmerkin Arhinmäki antaa tämän kevään epäonnistumisesta koronarajoituksien oikeudenmukaisessa purkamisessa. Kulttuuriala jäi yksin, kun muita palveluita alettiin avata.

– Siinä eivät askeleet osuneet lankulle. Siinä mentiin liian tiukasti ja jyrkästi, Arhinmäki sanoo.

Huono vaalitulos

Arhinmäki oli Helsingissä mukana tuomassa vasemmistoliitolle kuntavaaleissa vaalivoittoa. Pääkaupungissa puolueen kannatus on noussut lähes koko 2000-luvun, nyt tuli puolitoista prosenttiyksikköä lisää. Muualla maassa juuri käydyissä kuntavaaleissa kävi huonommin, kun vasemmistoliitto kärsi tappion.

– Vaalitulos oli huono, Arhinmäki sanoo suoraan.

Hänen mukaansa kuntavaaleissa näkyi Suomea ravisteleva muutos, jossa väestö keskittyy muutamalle kasvuseudulle. Vasemmistoliitto on noussut suositummaksi suuremmissa kaupungeissa, mutta samaan aikaan pienemmillä paikkakunnilla kannatus on pudonnut.

Tämän vuoksi Arhinmäki kehottaa suhtautumaan varaukselle vertailuun, jossa katsotaan eroa valtuutettujen määrässä.

– Jos pienemmillä paikkakunnilla menetetään ääniä, se näkyy suhteessa valtuutettuihin paljon enemmän. Helsingissä saimme yli 6 000 ääntä enemmän ja saimme yhden valtuutetun lisää.

Arhinmäki sanoo vasemmistoliiton onnistuneen sukupolvenvaihdoksessa. Hän ottaa vertailukohdaksi vuoden 1996, jolloin itse tuli mukaan puolueen toimintaan.

– Vasemmistoliitosta puhuttiin vuonna 1996 auringonlaskun puolueena. Niin puhuttiin ensimmäiset viisitoista vuotta, kun olin mukana. Nyt ei enää kukaan puhu.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään