Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) kokoama tutkintaryhmä suosittaa, että valtion kriisijohtamismallia uudistetaan. Mallin tulee varmistaa, että avoin ja riittävä yhteistoiminta ja johtaminen käynnistyvät ajoissa. Hallitus antoi syyskuussa Otkesille tehtäväksi tarkastella koronapandemian ensimmäistä eli viime vuoden heinäkuussa päättynyttä vaihetta.
Tutkintaryhmän mukaan tarvitaan myös ennakkoon suunniteltu, päätoiminen taho, joka huolehtii, että asioita kriisitilanteessa valmistellaan, toimeenpannaan ja seurataan aktiivisesti.
– Sitä voi kutsua nyrkiksi, mutta suosituksessa pointtina oli se, että se on ennakkoon suunniteltu taho. Se ei tarkoita sitä, että se olisi kiinteä, ennakkoon sillä tavalla mietitty, että keitä henkilöitä siinä on. Se pitää aina soveltaa kriisin luonteen mukaan. Olennaista on se, että se on alusta lähtien olemassa, tutkintaa johtanut johtava tutkija Kai Valonen Otkesista sanoo.
Valosen mukaan taho voi olla myös covid-koordinaatioryhmä, joka kriisin aikana perustettiin. Hänen mukaansa yhteinen näkemys on se, että jokin koordinoiva ryhmä on syytä olla.
Hänen mukaansa tärkeintä on se, että kesken kriisien ei isoja muutoksia näihin organisointeihin tehdä.
Tutkintaryhmä totesi, että valtion keskushallinnossa sekä hallinnon, alueiden ja kuntien välillä oli koronan ykkösvaiheessa ongelmia vuorovaikutuksessa. Ryhmä suosittaa, että valtionhallinnon, alueiden ja kuntien välille rakennetaan tietojenvaihdon toimintamalli.
Monien organisaatioiden jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmissa oli keskeneräisyyksiä ja päivitykset olivat tekemättä. Esimerkiksi kansallinen pandemiasuunnitelma oli vuodelta 2012 ja koski vain influenssaa.
Valonen sanoo tutkintaryhmän suosittavan, että näin isossa kriisissä päätöksenteko on keskitettävä valtioneuvostoon.
Maskitiedottamisessa kompurointia
Valosen mukaan lainsäädännössä oli koronapandemian alussa puutteita ja lainsäädäntömuutoksia piti tehdä mittava määrä. Hyvää oli, että valmiuslaissa oli mainittu vakava tartuntatauti, joka mahdollisti poikkeusolojen toteamisen.
Hän kertoo, että tutkintaryhmän mukaan tiedottaminen oli selkeää poikkeusoloista ja Uudenmaan sulkemisesta. Mutta epäselvyyksiä oli liittyen maskeihin ja siihen, miten kansalaisia pitäisi ohjeistaa.
Lisäksi epäselvyyksiä oli rajaliikenteen osalta ja iäkkäiden karanteenisuosituksista.
– Oli vaikeuksia erottaa, mikä on määräys ja mikä suositus, Valonen sanoo.
Rajaliikenteen hallinta oli tutkintaryhmän mukaan koronakriisin kipupiste.
– Lentoliikenteen kautta tuli tuhansia ihmisiä, joista osalla oli koronatartunta. Kesti kauan, ennen kuin tilanne saatiin hallintaan, Valonen sanoo.
Tutkintaryhmä suosittaakin, että sisäministeriön on kehitettävä kattavat suunnitelmat rajaliikenteen rajoittamiseen. Asia ei ole Valosen mukaan vieläkään kunnossa.
Kriisijohtamismallia ei noudatettu
Valosen mukaan tutkintaryhmän yksi havainto oli se, että suojavarustetarpeet yllättivät ja kesti kauan selvittää, mitä suojavarusteita eri puolella Suomea on. Hän sanoo, että hankinnat kriisiytyivät ja markkinatilanne oli koko maailmassa hankala.
Havaintona oli lisäksi se, että suunniteltua ja harjoiteltua valtion kriisijohtamismallia ei noudatettu.
– Tilanne ajautui siihen, että sitä ei paikoin ehkä osattu noudattaa tai sitten katsottiin, että se ei ehkä tilanteeseen sovellu, Valonen sanoo.
Suomessa oli ryhmän mukaan kuitenkin ammattitaito ja valmiudet laajaan etätyöhön.
”Kärsijöiksi joutuivat jo valmiiksi heikossa asemassa olevat”
Valonen sanoo, että koronan takia annettujen rajoitustoimien kärsijöiksi joutuivat ne, jotka olivat jo ennestään heikossa asemassa.
– Tämän kanssa on syytä olla tarkkana tulevissa tilanteissa, ettei kärsijöiden määrä ja kärsimyksen määrä kasva kohtuuttomaksi, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Heikossa asemassa olevilla hän tarkoittaa iäkkäitä, yksinäisiä, mielenterveyspotilaita ja heitä, jotka ovat huonossa työmarkkina-asemassa, osaa lapsista sekä niitä, joilla talous on heikossa jamassa.
– On paljon ihmisiä, jotka pystyivät jatkamaan elämää rajoituksista huolimatta kohtuullisen hyvin. Kärsijät löytyvät näistä ryhmistä, hän sanoo.
Talouden osalta Valonen huomauttaa, että monilla yrityksillä ei nyt välttämättä ole enää yhtä paljon voimavaroja seuraavien kriisien vastaanottoon. Yhteiskunta ei kestä montaa kriisiä putkeen.
Raportissa 12 suositusta
Tutkintaryhmän raportti luovutettiin tänään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Ryhmä esittää työnsä tuloksina joukon pandemiatilanteen hoitamista koskevia havaintoja ja kaikkiaan kaksitoista suositusta.
Suositukset koskevat muun muassa kriisijohtamisen toimintaa ja tiedonkulkua, toimivaltasuhteita ja varautumista sekä tiedonsaantia ja kyvykkyyttä uusien digitaalisten ratkaisujen nopeaan kehittämiseen. Suositukset on osoitettu eri hallinnonaloille. Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuositusten tavoitteena on ennaltaehkäistä vastaavia onnettomuuksia ja parantaa yleistä turvallisuutta.
uutiskirje 
