KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Pandemian jälkeen Intiaa uhkaavat uudet vitsaukset

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansojen yhteisöt ohjaavat vuoripuroa juoksemaan kylän halki. Työ tehdään osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Vesi tuodaan kyläläisten oven eteen, ja sieltä se johdetaan edelleen lampeen peltojen kastelua ja karjan kylvettämistä varten.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansojen yhteisöt ohjaavat vuoripuroa juoksemaan kylän halki. Työ tehdään osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Vesi tuodaan kyläläisten oven eteen, ja sieltä se johdetaan edelleen lampeen peltojen kastelua ja karjan kylvettämistä varten. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Maan huonontuminen ja kuivuus haittaavat jo lähes puolta maailman väestöstä.

Bhubaneswar, Intia – IPS/Manipadma Jena
5.7.2021 7.00

– Kuivuus on muuttumaisillaan seuraavaksi pandemiaksi, eikä meillä ole rokotetta sitä vastaan, Mami Mizutori YK:n katastrofiriskien vähentämisvirastosta (UNDRR) sanoo.

– Kuivuus on tällä vuosisadalla vaikuttanut suoraan 1,5 miljardiin ihmiseen. Ellei maailma opi käsittelemään tätä riskiä paremmin, luku kasvaa dramaattisesti, hän painottaa. YK julkaisi kesäkuun puolivälissä erikoisraportin kuivuudesta.

Ilmastonmuutos, ylikäyttö ja maatalousmaaksi muuttaminen sekä kaupunkien ja infrastruktuurin paisuminen ovat jo nyt huonontaneet viidesosan planeettamme maa-alueista. Ne myös myötävaikuttavat kuivuuteen ja aavikoitumiseen.

400 miljoonaa vihreää työpaikkaa

Kuivuudesta ja maan huonontumisesta koituvat vauriot haittaavat lähes puolta maapallon väestöstä. YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimusjärjestön (UNCCD) mukaan vuoteen 2018 mennessä 170 maata kärsi aavikoitumisesta, maan huonontumisesta ja kuivuudesta.

– Maa-keskeinen lähestymistapa koronapandemiasta toipumiseen voisi muuttaa maailmaa, UNCCD:n pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

– Tähän mennessä maailman suurimmat taloudet ovat jo käyttäneet 13 biljoonaa euroa covidin jälkeisiin elvytysyrityksiin. Investoimalla yhteisesti vain viidenneksen tuosta summasta vuosittain maat voisivat siirtää maailmantalouden kestävyysuralle. Vuosikymmenen sisällä globaali talous voisi synnyttää lähes 400 miljoonaa uutta vihreää työpaikkaa, jotka tuottaisivat vuosittain yli 8,4 biljoonaa euroa.

Vielä vuonna 2015 vain kolmella maalla oli kattavat ja tehokkaat suunnitelmat kuivuuden varalle. Tällä hetkellä 73 maata työskentelee yhdessä YK:n aavikoitumista torjuvan järjestön kanssa. Ne kehittävät toimintatapoja, jotka varmistavat, että kuivuudesta selvitään ja ettei siitä muodostu katastrofia. Ainakin 115 maata on myös luvannut entistää yhteensä miljardi hehtaaria huonontunutta maata vuoteen 2030 mennessä.

Synkkiä näkymiä

Alankomaiden ympäristövaikutusviraston kesäkuussa julkaisema raportti maalaa synkän kuvan tulevaisuudesta, mikäli nykyiset maankäyttötavat eivät muutu.

Ellei maaperää paranneta ja maanviljelys tehostuu entisestään, vuoteen 2050 mennessä maan tuottavuuden arvioidaan pienentyvän 12 prosentilla maapallon maa-alasta. Ruuan kysynnän kasvaessa viljelymaan pinta-ala laajenee noin 20 prosenttia eli 300 miljoonaa hehtaaria luontoa raivataan pelloiksi vuoteen 2050 mennessä.

Sen seurauksena maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuus vähenee kuusi prosenttia. Maaperän kyky imeä vettä heikkenee, mikä johtaa paheneviin tulviin ja kuiviin kausiin.

Intiassa kuivuus tappaa

Intian maaseutuväestöstä 70 prosenttia saa elantonsa pääosin maanviljelystä. Heistä 80 prosenttia on pienviljelijöitä, ja 60 prosenttia viljelymaasta on kastelussaan riippuvainen monsuunisateista. Näissä oloissa kuivuus voi kirjaimellisesti tappaa.

Tutkija ja kirjoittaja Abinash Mohanty kartoitti viime vuonna Intian alueet, joilla esiintyy ilmaston ääri-ilmiöitä. Kävi ilmi, että Intian alueista 68 prosenttia kärsi sillä hetkellä kuivuudesta. Mohanty laski myös Intian niemimaata vuodesta 1970 lähtien kohdanneet ääri-ilmiöt. Niitä oli lähes 500 ja esiintymistiheys oli kasvanut vuoden 2005 jälkeen.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansa kondheihin kuuluvat pienviljelijät ovat rakentaneet vesisäiliöitä osana maaseudun työllistämisohjelmaa.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansa kondheihin kuuluvat pienviljelijät ovat rakentaneet vesisäiliöitä osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Vuoden 2005 jälkeisenä aikana 79 Intian aluetta ja 140 miljoonaa ihmistä on kärsinyt äärimmäisestä kuivuudesta vuosi toisensa perään. Maapallon lämpeneminen panee mikroilmastovyöhykkeet liikkeeseen, kuivuudet muuttuvat rajummiksi ja yhä suuremmassa määrin kuivuudesta kärsivät alueet, joilla se aiemmin oli tuntematon ilmiö. Mohanty havaitsi tutkimuksessaan, että jopa tulville alttiit alueet ovat altistumassa myös kuivuudelle.

Maanviljelijöiden epätoivo

Kun kuivuuden kuristusote leviää yhä laajemmille maa-aloille Intiassa, maanviljelyksen epävarmuus johtaa paitsi elinkeinojen, myös ihmishenkien menetyksiin.

Epätoivoiset maanviljelijät porauttavat entistä syvempiä kaivoja ja ottavat suurempia lainoja kuin pystyvät hoitamaan siinä toivossa, että yksi hyvä sato pelastaa kaiken. Maatalouden harjoittamisen rakettimaisesti noussut hinta ja kyvyttömyys maksaa takaisin lainoja ovat ajaneet viime vuosikymmenen aikana tuhannet maanviljelijät, vuokraviljelijät ja maatalouden päivätyöläiset ottamaan hengen itseltään.

Vuoden 2019 virallisen tilaston mukaan 10 281 maataloussektorilla työskennellyttä ihmisistä teki Intiassa itsemurhan. Se oli 7,4 prosenttia kaikista itsemurhista. Aktivistien mukaan luvut ovat huikeasti alakanttiin. Suurin osa itsemurhan tehneistä 32 559 päiväpalkkalaisesta oli kaupunkeihin muuttamaan joutuneita maatilojen palkollisia. Lisäksi itsemurhaan liittyvä stigma usein estää itsensä surmanneen perhettä paljastamasta kuoleman syytä.

Yhteisöpohjainen sopeutuminen on tehokasta

Kun Intia meni täyteen koronasulkuun maaliskuussa 2020, arviolta 23 miljoonaa siirtotyöläistä palasi kaupungeista maalle. Heidät otettiin maaseudun työllistämisohjelmaan, ja monet työllistyivät rakentamaan vedenkeruu- ja kasteluinfrastruktuuria.

Tällaiset yhteisöpohjaiset kuivuuteen sopeutumiskeinot ovat tehokkaita.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana Intiaan on rakennettu yli 30 miljoonaa vesiallasta ja -tankkia. Tänä aikana ne ovat säästäneet noin 29 000 miljoonaa kuutiometriä vettä, jolla on kasteltu 19 miljoonaa hehtaaria peltoa. Tämän infrastruktuurin kunnossapito on kuitenkin unohdettu, eikä sille ennusteta pitkää käyttöikää.

Torjunta on halvempaa kuin tuhojen korjailu

Yli viisi miljardia hehtaaria maata ympäri maapallon voitaisiin palauttaa entiseen tilaansa entistämisen ja suojelun yhdistelmällä.

- Tämä ei ole utopistinen skenaario, Thiaw sanoo.

– On täysin kykyjemme rajoissa toteuttaa tämä kunnianhimoinen suunnitelma. Mutta se vaatii päättäväisyyttä maailman johtajilta.

Mizutori moitiskelee päättäjien lyhytjänteisyyttä.

– Tiede kertoo meille, että kuivuuden tai minkä tahansa katastrofin torjuminen ennalta on paljon halvempaa kuin onnettomuuteen reagoiminen sen tapahtuessa. Hallitukset eivät sijoita varoja sietokykyyn ja ennakointiin, sillä poliitikot eivät näe yhtä vaalikautta pitemmälle. Jos estää uhkan kehittymisen katastrofiksi, siinä ei ole mitään näyttävää, eikä siitä saa kunniaa, Mizutori toteaa.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään