KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Pandemian jälkeen Intiaa uhkaavat uudet vitsaukset

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansojen yhteisöt ohjaavat vuoripuroa juoksemaan kylän halki. Työ tehdään osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Vesi tuodaan kyläläisten oven eteen, ja sieltä se johdetaan edelleen lampeen peltojen kastelua ja karjan kylvettämistä varten.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansojen yhteisöt ohjaavat vuoripuroa juoksemaan kylän halki. Työ tehdään osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Vesi tuodaan kyläläisten oven eteen, ja sieltä se johdetaan edelleen lampeen peltojen kastelua ja karjan kylvettämistä varten. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Maan huonontuminen ja kuivuus haittaavat jo lähes puolta maailman väestöstä.

Bhubaneswar, Intia – IPS/Manipadma Jena
5.7.2021 7.00

– Kuivuus on muuttumaisillaan seuraavaksi pandemiaksi, eikä meillä ole rokotetta sitä vastaan, Mami Mizutori YK:n katastrofiriskien vähentämisvirastosta (UNDRR) sanoo.

– Kuivuus on tällä vuosisadalla vaikuttanut suoraan 1,5 miljardiin ihmiseen. Ellei maailma opi käsittelemään tätä riskiä paremmin, luku kasvaa dramaattisesti, hän painottaa. YK julkaisi kesäkuun puolivälissä erikoisraportin kuivuudesta.

Ilmastonmuutos, ylikäyttö ja maatalousmaaksi muuttaminen sekä kaupunkien ja infrastruktuurin paisuminen ovat jo nyt huonontaneet viidesosan planeettamme maa-alueista. Ne myös myötävaikuttavat kuivuuteen ja aavikoitumiseen.

400 miljoonaa vihreää työpaikkaa

Kuivuudesta ja maan huonontumisesta koituvat vauriot haittaavat lähes puolta maapallon väestöstä. YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimusjärjestön (UNCCD) mukaan vuoteen 2018 mennessä 170 maata kärsi aavikoitumisesta, maan huonontumisesta ja kuivuudesta.

– Maa-keskeinen lähestymistapa koronapandemiasta toipumiseen voisi muuttaa maailmaa, UNCCD:n pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

– Tähän mennessä maailman suurimmat taloudet ovat jo käyttäneet 13 biljoonaa euroa covidin jälkeisiin elvytysyrityksiin. Investoimalla yhteisesti vain viidenneksen tuosta summasta vuosittain maat voisivat siirtää maailmantalouden kestävyysuralle. Vuosikymmenen sisällä globaali talous voisi synnyttää lähes 400 miljoonaa uutta vihreää työpaikkaa, jotka tuottaisivat vuosittain yli 8,4 biljoonaa euroa.

Vielä vuonna 2015 vain kolmella maalla oli kattavat ja tehokkaat suunnitelmat kuivuuden varalle. Tällä hetkellä 73 maata työskentelee yhdessä YK:n aavikoitumista torjuvan järjestön kanssa. Ne kehittävät toimintatapoja, jotka varmistavat, että kuivuudesta selvitään ja ettei siitä muodostu katastrofia. Ainakin 115 maata on myös luvannut entistää yhteensä miljardi hehtaaria huonontunutta maata vuoteen 2030 mennessä.

Synkkiä näkymiä

Alankomaiden ympäristövaikutusviraston kesäkuussa julkaisema raportti maalaa synkän kuvan tulevaisuudesta, mikäli nykyiset maankäyttötavat eivät muutu.

Ellei maaperää paranneta ja maanviljelys tehostuu entisestään, vuoteen 2050 mennessä maan tuottavuuden arvioidaan pienentyvän 12 prosentilla maapallon maa-alasta. Ruuan kysynnän kasvaessa viljelymaan pinta-ala laajenee noin 20 prosenttia eli 300 miljoonaa hehtaaria luontoa raivataan pelloiksi vuoteen 2050 mennessä.

Sen seurauksena maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuus vähenee kuusi prosenttia. Maaperän kyky imeä vettä heikkenee, mikä johtaa paheneviin tulviin ja kuiviin kausiin.

Intiassa kuivuus tappaa

Intian maaseutuväestöstä 70 prosenttia saa elantonsa pääosin maanviljelystä. Heistä 80 prosenttia on pienviljelijöitä, ja 60 prosenttia viljelymaasta on kastelussaan riippuvainen monsuunisateista. Näissä oloissa kuivuus voi kirjaimellisesti tappaa.

Tutkija ja kirjoittaja Abinash Mohanty kartoitti viime vuonna Intian alueet, joilla esiintyy ilmaston ääri-ilmiöitä. Kävi ilmi, että Intian alueista 68 prosenttia kärsi sillä hetkellä kuivuudesta. Mohanty laski myös Intian niemimaata vuodesta 1970 lähtien kohdanneet ääri-ilmiöt. Niitä oli lähes 500 ja esiintymistiheys oli kasvanut vuoden 2005 jälkeen.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansa kondheihin kuuluvat pienviljelijät ovat rakentaneet vesisäiliöitä osana maaseudun työllistämisohjelmaa.

Intian itäisessä Ghatvuoristossa alkuperäiskansa kondheihin kuuluvat pienviljelijät ovat rakentaneet vesisäiliöitä osana maaseudun työllistämisohjelmaa. Kuva: IPS/Manipadma Jena

Vuoden 2005 jälkeisenä aikana 79 Intian aluetta ja 140 miljoonaa ihmistä on kärsinyt äärimmäisestä kuivuudesta vuosi toisensa perään. Maapallon lämpeneminen panee mikroilmastovyöhykkeet liikkeeseen, kuivuudet muuttuvat rajummiksi ja yhä suuremmassa määrin kuivuudesta kärsivät alueet, joilla se aiemmin oli tuntematon ilmiö. Mohanty havaitsi tutkimuksessaan, että jopa tulville alttiit alueet ovat altistumassa myös kuivuudelle.

Maanviljelijöiden epätoivo

Kun kuivuuden kuristusote leviää yhä laajemmille maa-aloille Intiassa, maanviljelyksen epävarmuus johtaa paitsi elinkeinojen, myös ihmishenkien menetyksiin.

Epätoivoiset maanviljelijät porauttavat entistä syvempiä kaivoja ja ottavat suurempia lainoja kuin pystyvät hoitamaan siinä toivossa, että yksi hyvä sato pelastaa kaiken. Maatalouden harjoittamisen rakettimaisesti noussut hinta ja kyvyttömyys maksaa takaisin lainoja ovat ajaneet viime vuosikymmenen aikana tuhannet maanviljelijät, vuokraviljelijät ja maatalouden päivätyöläiset ottamaan hengen itseltään.

Vuoden 2019 virallisen tilaston mukaan 10 281 maataloussektorilla työskennellyttä ihmisistä teki Intiassa itsemurhan. Se oli 7,4 prosenttia kaikista itsemurhista. Aktivistien mukaan luvut ovat huikeasti alakanttiin. Suurin osa itsemurhan tehneistä 32 559 päiväpalkkalaisesta oli kaupunkeihin muuttamaan joutuneita maatilojen palkollisia. Lisäksi itsemurhaan liittyvä stigma usein estää itsensä surmanneen perhettä paljastamasta kuoleman syytä.

Yhteisöpohjainen sopeutuminen on tehokasta

Kun Intia meni täyteen koronasulkuun maaliskuussa 2020, arviolta 23 miljoonaa siirtotyöläistä palasi kaupungeista maalle. Heidät otettiin maaseudun työllistämisohjelmaan, ja monet työllistyivät rakentamaan vedenkeruu- ja kasteluinfrastruktuuria.

Tällaiset yhteisöpohjaiset kuivuuteen sopeutumiskeinot ovat tehokkaita.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana Intiaan on rakennettu yli 30 miljoonaa vesiallasta ja -tankkia. Tänä aikana ne ovat säästäneet noin 29 000 miljoonaa kuutiometriä vettä, jolla on kasteltu 19 miljoonaa hehtaaria peltoa. Tämän infrastruktuurin kunnossapito on kuitenkin unohdettu, eikä sille ennusteta pitkää käyttöikää.

Torjunta on halvempaa kuin tuhojen korjailu

Yli viisi miljardia hehtaaria maata ympäri maapallon voitaisiin palauttaa entiseen tilaansa entistämisen ja suojelun yhdistelmällä.

- Tämä ei ole utopistinen skenaario, Thiaw sanoo.

– On täysin kykyjemme rajoissa toteuttaa tämä kunnianhimoinen suunnitelma. Mutta se vaatii päättäväisyyttä maailman johtajilta.

Mizutori moitiskelee päättäjien lyhytjänteisyyttä.

– Tiede kertoo meille, että kuivuuden tai minkä tahansa katastrofin torjuminen ennalta on paljon halvempaa kuin onnettomuuteen reagoiminen sen tapahtuessa. Hallitukset eivät sijoita varoja sietokykyyn ja ennakointiin, sillä poliitikot eivät näe yhtä vaalikautta pitemmälle. Jos estää uhkan kehittymisen katastrofiksi, siinä ei ole mitään näyttävää, eikä siitä saa kunniaa, Mizutori toteaa.

 Englanninkielinen versio

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Reki Jimu on elänyt hiv-positiivisena jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kuvassa hän esittelee antiretroviraalilääkepurkkia hiv/AIDS -tukiryhmälle Chitungwizan sairaalassa.

Zimbabwelainen hiv-aktivisti levittää toivoa tukiryhmissä

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

Uusimmat

Suomalaiset uskovat suomalaisen koulutuksen laadun säilyvän hyvänä.

Tuore tutkimus yllättää: Vasemmistoliittolaiset uskovat lujimmin, että yrittäminen kannattaa Suomessa

Valtiovarainministeriö sisäisessä budjettiriihessään kesällä 2002.

20 vuotta sitten: Niinistö niistää taas köyhiä

SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen antaisi mielellään Suomen hallituksen ohjelmalle arvosanaksi kympin.

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitusohjelmalle voisi antaa arvosanaksi kympin, mutta asiat jämähtävät työryhmiin

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
03

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
04

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

 
05

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwelainen hiv-aktivisti levittää toivoa tukiryhmissä

12.08.2022

Vasemmisto-opiskelijat vaatii korotusta opiskelijoiden ateriatukeen: ”Keino tukea opiskelijoita tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat yleisesti”

12.08.2022

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

11.08.2022

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

11.08.2022

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

11.08.2022

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

10.08.2022

Mielipide: Oikeiston omistajapolitiikka on tuhoisaa kansalaiselle

10.08.2022

”Vakava hätätila” – Hoitajapula johtaa kaaokseen

10.08.2022

Ministeri esittää yrityksille velvollisuutta palkata vammaisia: ”Kysymys on polttava aikana, jolloin elämme työvoimapulan keskellä”

10.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään