Vielä on vähän aikaa nauttia suloisesta suvesta, ennen kuin politiikan kesätauko päättyy. Syyskauteen virittäydytään pian alkavalla kiistelyllä ensi vuoden budjetista. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko valmistelee ensimmäistään itsetunto kohonneena ja täynnä näyttöjen tarvetta.
Budjettiriihessä edessä on tiukkaa vääntöä huhtikuun kehysriihen tapaan. Keväällä hallitus oli hajoamisen partaalla velkaantumisen takia. Syksyllä ei toivottavasti jouduta yhtä pitkälle, kun hallitus linjaa seuraavia työllisyystoimiaan.
Yksi työllisyyspolitiikan ikiliikkuja noussee taas hallituksen pöydälle. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö esitti 20 vuotta sitten heinäkuussa 2001 työttömyysturvan porrastamista yhtenä työllisyyskeinona. Saman vuoden budjettiriihessä aloite torjuttiin ja haudattiin kolmikantaiseen työryhmään, mutta esitys nousee pintaan säännöllisin väliajoin.
Nyt sitä ajaa keskusta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen oli keskustan tavoitelistalla keväällä ennen kehysriihtä, eikä se sieltä ole minnekään kadonnut.
Sekään ei ole kadonnut mihinkään, että työttömyysturvan porrastaminen olisi käytännössä työttömyysturvan leikkaus. SAK, STTK ja Soste julkaisivat kesäkuussa laskelman valtiovarainministeriön viime vuoden elokuussa esittämästä ”työllisyyspaketista”, johon työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja porrastaminen sisältyy.
Mallista riippumatta kyseessä olisi yli kolmasosan leikkaus työttömyysturvaan.
– Ansiosidonnaisen porrastus perustuu leikkaamiseen. Jos porrastus tehdään kustannusneutraalisti niin, että ei leikata työttömyysturvaa, työllisyysvaikutusta ei ole, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà selvitti Ylelle.
VM:n työllisyysesitykset ovat leikkauspitoisia. Ministeriön vuoden takaisella listalla olivat myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, vuorotteluvapaan ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden pääsykriteerien tiukentaminen.
SAK:n, STTK:n ja Sosten mukaan kyseessä olisi yli miljardin euron leikkaus sosiaaliturvaan.
”Työllisyystoimiin liittyvät julkisten menojen vähennykset myös kohdentuvat pääosin pienituloisiin henkilöihin. Työn ulkopuolelle jäävien henkilöiden valmiiksi heikkoa asemaa leikkaukset heikentävät entisestään. Niiden tuloksena töihin siirtyvillekin tarjolla on työ, johon ei olisi kannattanut siirtyä, ellei työttömien asemaa olisi heikennetty”, ne totesivat laskelmassaan.
Työllisyyden rakenteellisina uudistuksina markkinoituja toimenpiteitä perustellaan tapana välttää heikoimpiin kohdistuvia sosiaaliturvaleikkauksia. Laskelman perusteella ”rakenteellisilla uudistuksilla” nimenomaan tuotetaan sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia.
20 vuotta sitten Niinistö esitti muutakin, varhennetun varhaiseläkkeen ja niin sanotun työttömyyseläkeputken lakkauttamista. Kumpikin torjuttiin silloin, mutta hiljaa hivuttamalla varhaiseläke lakkautettiin vuonna 2017 ja eläkeputkesta tehtiin päätökset viime syksynä.
Poliitikot vaihtuvat, mutta valtiovarainministeriö pysyy.
Politiikan toimittaja
uutiskirje 