Valkovenäläinen pikajuoksija Krystsina Tsimanouskaja on lähtenyt Japanista lennolla Itävallan Wieniin aamuyöllä Suomen aikaa. Tsimanouskajan odotetaan jatkavan Wienistä Puolaan, joka on myöntänyt hänelle maahantuloviisumin humanitaarisin perustein.
Tsimanouskajan oli alun perin tarkoitus lentää suoraan Puolan Varsovaan, mutta matkasuunnitelma muuttui viime hetkellä.
Tsimanouskaja saapui Naritan lentokentälle Puolan lähetystöstä, missä hän yöpyi kahden päivän ajan. Juoksija ei puhunut tiedotusvälineille lentokentällä.
Lukašenkan uusi linja on pitää kaikkia pelon vallassa.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi tiistaina keskustelleensa Tsimanouskajan kanssa. Pääministeri kuvasi juoksijaa rohkeaksi ihmiseksi, josta pidetään hyvää huolta.
– Voin vakuuttaa, että hän voi luottaa Puolan tukeen ja solidaarisuuteen. Varsovassa hän voi elää vapaasti, ja jos niin haluaa, myös saada lisää apua, pääministeri kirjoitti Facebookissa.
Juoksijan mies ja lapsi ovat niin ikään lähteneet Valko-Venäjältä Ukrainaan. Perheen on tarkoitus kohdata toisensa Puolassa.
”Urheilu on Lukašenkalle pyhä asia”
Valko-Venäjän olympiajoukkueen johdon on kerrottu yrittäneen pakottaa pikajuoksijansa palaamaan Valko-Venäjälle sen jälkeen, kun juoksija oli kritisoinut maan urheilujohtoa. Kansainvälinen olympiakomitea tutkii tapausta.
Valko-Venäjän opposition mukaan maan olympiaurheilun johto tulisi sulkea kisoista, minkä jälkeen urheilijat voisivat kilpailla edustamatta enää Valko-Venäjää.
Vaikka Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtavan Aljaksandr Lukašenkan kaatuminen ei ole juuri nyt näköpiirissä, Tsimanouskajan tapaus on esimerkki virheistä, joita maan epäpätevä sekä suorastaan 舡hysteerisessä舡 tilassa oleva hallinto on taipuvainen tekemään, arvioi vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista.
Nizhnikaun mukaan Valko-Venäjän urheiluviranomaiset, joita ei voi erottaa muusta valtionhallinnosta, painostivat Tsimanouskajaa aivan kuin oltaisiin oltu Valko-Venäjällä eikä Japanissa.
Tutkijan mukaan tapauksella voi olla suuret seurausvaikutukset, jos Kansainvälinen olympiakomitea päättäisi taata valkovenäläisille urheilijoille mahdollisuuden harjoitella ja kilpailla myös muuten kuin Valko-Venäjän lipun alla.
– Se olisi iso isku vasten Lukašenkan kasvoja, jolle urheilu on pyhä asia, Nizhnikau kuvailee.
Aktivisti löytyi hirrestä
Tiistaina Valko-Venäjältä paenneita tukevan kansalaisjärjestön johtaja Vitali Shishov löydettiin kuolleena Kiovasta Ukrainassa. Poliisin mukaan Shishov löytyi tiistaina hirrestä kiovalaisesta puistosta. Murhatutkinnan avannut poliisi selvittää, onko kyse lavastetusta itsemurhasta.
Shishov katosi ollessaan lenkillä. Shisovin ystävät olivat jo aiemmin kertoneet, että Shishovia oli seurattu viime aikoina.
Oppositiolähteiden vahvistamattomien tietojen mukaan Shishovin nenä oli murtunut ja hänen kasvoissaan oli mustelmia, kun poliisit löysivät ruumiin.
Shishov johti järjestöä, joka muun muassa auttoi Valko-Venäjältä Ukrainaan lähteneitä löytämään työpaikan ja asunnon ja järjesti Valko-Venäjän hallinnon vastaisia mielenilmauksia.
Presidentin vastustajat yhä ahtaammalla
Lukašenkan julistautuminen elokuussa 2020 sitten pidettyjen vilpillisten presidentinvaalien voittajaksi käynnisti Valko-Venäjällä laajoja mielenosoituksia. Itsevaltiaan päivien arvioitiin olevan pian ohi, mutta vuotta myöhemmin Lukašenka pitää yhä tiukasti kiinni vallankahvasta ja hallinnon vastustajat on ajettu entistä ahtaammalle.
Ulkopoliittisen instituutin Nizhnikau kuvailee Valko-Venäjän olevan käymässä läpi 舡vastavallankumouksellista舡 vaihetta. Vallanvaihtoa tavoitelleen opposition tavoite on jäänyt toteutumatta ja Lukašenka haluaa kitkeä pois kaiken todellisen, tai kuvitellun, vastarinnan itseään kohtaan.
– Hänen uusi linjansa on pitää kaikkia pelon vallassa, Nizhnikau sanoo.
Niinpä Lukašenkan hallinto on esimerkiksi hyökännyt monien kansalaisjärjestöjen, myös ei-poliittisten, kimppuun sekä käytännössä lopettanut journalismin harjoittamisen Valko-Venäjällä. Nizhnikaun mukaan toimittajana työskentelystä on yksinkertaisesti tullut liian vaarallista.
Täydellinen välirikko lännen kanssa
Tutkijan mukaan vedenjakaja oli oppositioaktivisti Raman Pratasevitshin kaappaaminen Minskiin Ryanairin lennolta viime toukokuussa. Vielä alkuvuodesta Lukašenka oli vihjaillut halustaan normalisoida suhteita länsimaiden kanssa, ja myös lännestä oli saatu Nizhnikaun mukaan merkkejä valmiudesta hyväksyä asiaintila Valko-Venäjällä.
– Pratasevitshin tapaus katkaisi täydellisesti kaikki mahdollisuudet uuteen lähentymiseen lännen kanssa, Nizhnikau sanoo.
Täydellinen välirikko merkitsi kahta asiaa: yhtäältä pidäkkeet Valko-Venäjän opposition kohtelun koventamiselle poistuivat ja toisaalta Lukašenkalla tuli entistä tärkeämmäksi varmistaa pysyminen ainoan tukijansa Venäjän ja Vladimir Putinin suosiossa.
– Tämän vuoksi Lukašenka toteuttaa sellaisia hulluja toimia kuten pakolaisten vieminen Liettuan vastaiselle rajalle, koska hän uskoo saavansa sellaisesta lisäpisteitä Moskovassa, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa Lukašenkan puheet ja toimet myötäilevät nyt täydellisesti Putinin kertomusta Venäjää uhkaavasta lännestä. Mutta vaikka Lukašenka on valmis alistamaan Valko-Venäjän ulkopolitiikan kokonaan Venäjälle, maiden konkreettista yhdistymistä ei Nizhnikaun mukaan ole näköpiirissä.
Lukašenka haluaa kostaa lännelle
Lukašenkalle valtioiden sulautuminen merkitsisi vallan menetystä ja aseman alennusta jonkinlaiseksi kuvernööriksi. Putinilla puolestaan riittää tarpeeksi huolia muualla entisen Neuvostoliiton alueella ilman, että vastahakoiset valkovenäläiset yritettäisiin alistaa Venäjän hallintaan.
– Valko-Venäjä ei ole Krim. Venäjälle riittää se, että Lukašenkan pysyessä vallassa Venäjä vähin erin nakertaa Valko-Venäjän itsemääräämisoikeutta, Nizhnikau sanoo.
Lukašenka aikoo puolestaan jatkaa länsimaiden, kuten esimerkiksi pienen Liettuan kiusaamista, koska Lukašenkan mielestä länsi on pettänyt hänet ja hän haluaa kostaa.
Nizhnikaun mukaan Lukašenkan hallinto voi tehdä jossain vaiheessa kotimaassa jonkin ratkaisevan virheen, joka saa kansalaiset jälleen suurin joukoin kaduille. Ei ehkä vielä tänä tai seuraavana vuonna, mutta esimerkiksi seuraavien presidentinvaalien yhteydessä.
– Osa valkovenäläisistä ajattelee jo, että rauhanomaisuus on ollut virhe ja olisi pitänyt olla päättäväisempi. Luulen, että tämä päättäväisyys lisääntyy mitä pidempään sorto jatkuu, Nizhnikau sanoo.
uutiskirje 