Tulevan syyslukukauden alku on korona-aikana kertyneen oppimisvelan takia erittäin keskeinen hetki, kertoo kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Salmela-Aron mukaan olisi monin tavoin tärkeää, että syyslukukausi saataisiin ainakin aloittaa lähiopetuksessa. Näin opettajat pääsisivät tapaamaan kaikki oppilaat ja voisivat tarkastaa, miten heillä menee.
–.Nyt pitäisi luoda yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Olisi tärkeää, että oppilaat ja opettajat saisivat kohtaamisen ja onnistumisen hetkiä, mikäli koulua joudutaankin jatkamaan osin etänä, Salmela-Aro kertoo.
On suuri huoli, etteivät opiskelijat saavuta työelämän vaatimaa ammattitaitoa
Huonontuvasta koronatilanteesta huolimatta koulujen syyslukukausi aiotaan aloittaa lähiopetuksessa myös leviämisvaiheen alueilla pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Lähiopetus koskee kaikkia perusopetuksen luokka-asteita ja myös toisen asteen oppilaitoksia.
– Ainakin itse olin ajatellut, että tämä olisi erilainen syksy kuin mitä nyt näyttää tulevan. Tilanne huolestuttaa kaikkia ja monenlaiset tunteet ovat pinnassa, Salmela-Aro kertoo.
Etäily on heikentänyt nuorten kouluhyvinvointia
Tutkimukset ovat osoittaneet etäopiskelun vaikuttaneen dramaattisesti nuorten oppimiseen ja kouluhyvinvointiin. Oppilaitoksissa on jälleen valmistauduttu etäopetukseen siirtymiseen, jos sitä hetkellisesti tarvitaan. Salmela-Aron mukaan nopeat vaihtelut lähi- ja etäopetuksen välillä ovat kaikkein kuormittavimpia opettajille.
– Nuoret ovat joustavia ja heillä alkaa olla tästä kokemusta. Mutta syksyllä tulee varmistaa ajoissa, että laitteet etäilyyn toimivat.
Etäaikana jokapäiväisten kohtaamisten säilyttäminen opinnoissa on tärkeää, Salmela-Aro muistuttaa. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevat opiskelijat pitää osata tunnistaa ja tarjota näille lisätukea.
Hybridiopetus, jossa osa opetuksesta on etänä ja osa lähiopetuksesta, sisältää monia sudenkuoppia. Salmela-Aro toivoo, että ainakin kouluasteiden ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat säästettäisiin etäopiskelulta. Vain pieni vähemmistö nuorista on menestynyt normaalia paremmin etäopetuksessa.
– Se vaatii hyvät itsesäätelytaidot, sinnikkyyttä ja tukea perheeltä.
Joka kolmas opettaja pohtinut koronan aikana alanvaihtoa
Korona-aika on saanut joka kolmannen Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) kyselyyn vastanneen opettajan pohtimaan alanvaihtoa.
– Se liittyy koronan tuomaan kuormittavuuteen ja tästä on huolestuttava. Tällaista ei ole ollut koskaan aiemmin, kertoi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tänään OAJ:n lukuvuoden avausinfossa.
Kyselyn tulosten mukaan kolme neljäsosaa kuitenkin koki, että alalla on selviydytty hyvin koronakriisistä. Kriittisiä arvioita alan selviytymisestä esittivät eniten ammatillisen koulutuksen opettajat.
– On suuri huoli, etteivät opiskelijat saavuta työelämän vaatimaa ammattitaitoa, Luukkainen kertoo.
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aron mukaan opettajien huonot kokemukset vaikuttavat myös oppilaisiin.
– Jos opettajat voivat huonosti, se heijastuu oppilaisiin ja toisin päin, Salmela-Aro sanoo.
Oppimisvajetta ei kurota lukuvuodessa umpeen
OAJ:n kyselyyn vastanneista valtaosan mielestä korona-aika on aiheuttanut oppimisvajetta. Lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajista näin arvioi jopa kolme neljästä.
– Oppimisvaje on päivänselvää, kun ollaan etäopiskelussa. Sitä syntyy kaikilla asteilla, myös korkeakouluissa. Huolestuttavin tilanne on lukioissa, Luukkainen kertoo.
44 prosenttia vastaajista oli havainnut useilla oppijoilla ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Yli puolet vastaajista oli havainnut useilla oppijoilla myös stressiä ja uupumusta. Eniten stressiä ja uupumusta oli havaittu lukioissa ja yliopistoissa.
40 prosenttia ei ollut havainnut etäopetuksen hyödyttäneen oppilaita ollenkaan.
Luukkaisen mukaan oppimisvajetta ei kyetä kirimään umpeen yhdessä lukuvuodessa.
Opettajat haluaisivat kouluihin enemmän henkilökuntaa
Ylivoimaisesti tärkeimpänä tuen muotona poikkeusoloista ja niiden vaikutuksista toipumiseen vastaajat pitivät lisäopettajien palkkaamista. Opettajamäärän lisäämisen myötä voitaisiin esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja näin lisätä oppimisen tukea.
Myös Salmela-Aro on huolissaan opettajien jaksamisesta nykyisillä resursseilla.
– Tätä (korona-aikaa) on eletty jo puolitoista vuotta ja varmaan kaikki olivat ajatelleet, että nyt alkaisi normaali. Voimavarat menevät nyt nopeammin ja lisäresursseille on tarvetta.
OAJ:n kyselyssä opettajat nostivat toiseksi tärkeimmäksi tuen muodoksi mahdollisuuden keskittyä koulujen ja oppilaitosten perustoimintaan. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi taukoa kehittämishankkeista.
Kyselyssä ilmeni, että 84 prosenttia esihenkilöistä piti työkuormaansa kohtuuttomana.
OAJ selvitti nettikyselyllä opettajien ja esihenkilöiden korona-ajan kokemuksia kesäkuun alussa. Vastaajia oli noin 1 900 ympäri Suomea. Vastanneista 140 oli rehtoreita, päiväkodinjohtajia ja muita esihenkilöitä.
12-15-vuotiaiden rokotuksia esitetään kouluterveydenhuollon piiriin
Lukuvuoden avausinfossa nostettiin esiin OAJ:n vaatimus aloittaa 12–15-vuotiaiden rokotukset kouluterveydenhuollossa.
– Kouluterveydenhuoltoa tarvittaisiin juuri tämän ikäluokan rokotuksissa, jotta ne eivät jäisi vain vanhempien aktiivisuuden varaan, Luukkainen sanoo.
Pakkorokotuksia ei oltaisi antamassa, vaan OAJ:n toive on, että kouluterveydenhuollossa annettavilla rokotuksilla voitaisiin tukea rokotuskattavuuden nostamista.
– Kouluterveydessä tunnetaan myös lasten henkilökohtaiset terveystilanteet, joten voitaisiin osaltaan aktivoida riskiryhmiin kuuluvien rokottamista, Luukkainen kertoo.
Korkeakouluopiskelijoiden osalta rokotukset voitaisiin OAJ:n mukaan hoitaa pop up -rokotuspisteillä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n avulla. OAJ esittää lisäksi opettajien tehosterokotuksia nopeutettavan.
uutiskirje 
