Unkarin uusin kiista syntyi niin sanotusta lastensuojelulaista. Se kieltää sukupuolivähemmistöjä (LGBTQ) koskevan tiedon jakamisen alaikäisille. Heinäkuussa voimaan tullut laki vaatii, että jopa kirjakauppojen on käärittävä muoviin homosuhteista kertovat kirjat, myös klassikot.
Puola puolestaan ilmoitti, ettei se enää hyväksy EU-lakien ylivaltaa oikeuslaitosta koskevissa kiistoissa. Puola sanoo ”puhdistavansa” oikeuslaitosta kommunismin jäänteistä. EU:n mukaan siivotessa katoaa myös tuomareiden riippumattomuus.
Unkarin ja EU:n eripura alkoi pian sen jälkeen, kun oikeistopopulisti Viktor Orbán, 58, voitti kahden kolmasosan enemmistön maan parlamenttiin kevään 2010 vaaleissa. Syksyllä 2015 Orbán sai vahvan liittolaisen Jarosław Kaczyńskin, 72, Puolasta, kun vanhoillinen ja katolisia arvoja korostavaa Laki ja oikeus (PiS) nousi siellä valtaan.
Onko Unkarin ja Puolan paikka enää EU:ssa? Kansan Uutiset pohtii, millaisia keinoja EU:lla on ratkaista kiistansa kahden poikkiteloin asettuneen jäsenmaan kanssa.
Juttua varten on haastateltu vanhempaa tutkijaa Katalin Miklóssya Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja Democracy Reporting International -järjestön (DRI) tutkimuskoordinaattoria Jakub Jaraczewskia Berliinistä.
Polexit ja Huxit ― teoriassa
Kiistat ovat nostaneet epäilyjä, että Puola ja Unkari olisivat matkalla kohti EU-eroa. Brexitin jälkeen olisivat tulossa Polexit ja Huxit.
EU:lla ei ole säännöksiä, joiden nojalla se voisi heittää jäsenmaan ulos unionista. EU voi vain käynnistää rikkomusmenettelyjä, joista saattaa seurata taloudellisia sanktioita.
EU:n järein ase on artikla 7, joka pahimmassa tapauksessa voisi viedä jäsenvaltiolta äänioikeuden. Päätös edellyttää yksimielisyyttä EU-maiden päämiehistä koostuvassa Eurooppa-neuvostossa.
Puola ja Unkari ovat luvanneet turvata toistensa selustan. Tiukan paikan tullen kaksikon taakse asettuisivat myös Tšekki ja Slovenia, mahdollisesti myös Slovakia.
Britannia lähti EU:sta itse. Myös Puolan ja Unkarin hallituspuolueiden edustajat ovat väläytelleet lähdön mahdollisuutta. Esimerkiksi Unkarin valtiovarainministeri Miháily Varga on sanonut, että Unkari arvioi EU-jäsenyyttään uudelleen, kun maasta tulee nettomaksaja.
Tutkijat pitävät EU-erosta vihjailua silkkana uhitteluna.
Tutkijat pitävät EU-erosta vihjailua silkkana uhitteluna. Tärkein syy pysyä EU:ssa on raha. Lähtö olisi poliittinen itsemurha myös siksi, että kansalaisten suuri enemmistö kannattaa EU:ta.
Viktor Orbánin Unkari on hyvin riippuvainen EU:n sisämarkkinoista ja sen tukieuroista, vaikka ulkopoliittista liikkumistilaansa se on laajentanut lähestymällä Venäjää, Kiinaa, Uzbekistania ja Turkkia.
Myös Puola saa EU:sta 13 miljardia euroa enemmän kuin mitä se sinne maksaa. EU:ssa pysymisestä on tullut Puolalle äskettäin myös turvallisuuskysymys. Valko-Venäjä rahtaa Puolan vastaiselle rajalle pakolaisia, ja Puola tarvitsee EU:ta suojaamaan itärajaansa.
EU sulkee rahahanansa ― ehkä
EU-maat ovat selvästi kyllästymässä Puolaan ja Unkariin. Hollannin pääministeri Mark Rutte kysyi Orbánilta kesäkuussa, miksi Unkari ei eroa unionista, jos yhteisiä arvoja on niin vaikea noudattaa.
EU-parlamentin suurin ryhmä, Euroopan kansanpuolue (EPP), sai tarpeekseen Orbánista maaliskuussa 2019 ja jäädytti Unkarin valtapuolueen Fideszin jäsenyyden. Tasan kaksi vuotta myöhemmin Fidesz jätti EPP:n ovet paukkuen. EPP oli juuri saanut valmiiksi jäsenpuolueen erottamisen mahdollistavan sääntöuudistuksen.
EPP:tä syytettiin Orbánin suojaamisesta. Orbánilla on läheiset suhteet Saksan oikeistopoliitikkoihin, erityisesti Baijerin kristillisdemokraatteihin, minkä ansiosta Unkarista on tullut tärkeä Saksan autoteollisuuden keskus.
Viime syksynä Unkari ja Puola vastustivat raivokkaasti oikeusvaltiomekanismin kytkemistä EU-rahojen jakoon. Lopulta EU onnistui vääntämään kiistasta kompromissin. Sen mukaan jäsenmaat eivät voi enää käyttää unionin tukieuroja oikeusvaltioperiaatteen vastaisesti, esimerkiksi korruptioon tai demokratian vastaiseen toimintaan.
Oikeusvaltiomekanismi on työkalu, jolla EU voi ainakin kiristää. Komissio lykkäsikin Unkarin ja Puolan elpymispakettien hyväksymistä pitkälle syksyyn. Syynä ovat jäsenmaiden oikeusvaltiorikkomukset, vaikka sitä ei ääneen sanottukaan.
Unkari ja Puola koettelevat EU:n pinnaa viimeiseen asti. Ne riitauttivat oikeusvaltiomekanismin. Orbán kutsuu tapaansa toimia EU:n kanssa ”riikinkukkotanssiksi”, jossa otetaan kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Takaiskuista huolimatta Orbán pysyy aina askelen edellä.
Kaksikkoon – ja varsinkin Unkariin – tehoavat enää kovat toimet. Ne taipuvat vasta sitten, kun EU päättää sulkea rahahanansa.
Valta vaihtuu ― mahdollista
Sekä Unkarin että Puolan oppositiopuolueet ovat luvanneet, että välit EU:n kanssa normalisoituvat heti, kun valta vaihtuu Budapestissa ja Varsovassa.
Unkarissa vallan vaihtuminen on mahdollista jo ensi kevään parlamenttivaaleissa. Oppositiolla on pitkästä aikaa todellinen mahdollisuus voittaa. Se on muodostanut yhteisrintaman ja asettaa yhteiset ehdokkaat, myös oman pääministeriehdokkaan.
Puolassa seuraavat parlamenttivaalit ovat vasta syksyllä 2023. Ennenaikaisten vaalien todennäköisyys kasvoi elokuun alussa, sillä hallituskoalitio menetti niukan enemmistönsä parlamentin alahuoneessa sejmissä. Ylähuoneessa eli senaatissa oppositiolla on enemmistö. Koalitiossa on PiS:n lisäksi kaksi pientä oikeistopuoluetta.
Jarosław Kaczyńskille tilanne on tukala. Entinen EU-pomo Donald Tusk palasi heinäkuussa kotimaahansa johtamaan Puolan pääoppositiopuoluetta Kansalaisfoorumia (PO).
EU-myönteinen PO oli Puolan päähallituspuolue ennen PiS:n valtaan tuloa. Lisäksi opposition pelikentällä on uusi varteenotettava tulokas, Puola 2050, joka niin ikään on luvannut korjata maan välit EU:n kanssa.
Kaczyński ei ota riskiä, että koronaelvytyspaketin 23,9 miljardin tuet ja 12,1 miljardin lainat menisivät sivu suun. Hallitus on ilmoittanut, että se lakkauttaa muun muassa kiistanalaisen, korkeimman oikeuden tuomareita valvovan kurinpitoelimen ”nykyisessä muodossa”. EU:n antama määräaika päättyi 16. elokuuta.
Hallituksen lupaus voi olla hämäystä, eikä se toteutuessaankaan ratkaise oikeusvaltioperiaatteen kriisiä Puolassa.
EU jakautuu ― kyllä
Jos riitely Unkarin ja Puolan kanssa jatkuu loputtomiin, EU jakautuu entistä jyrkemmin kahteen leiriin. Unkarin ja Puolan malli on houkutteleva vaihtoehto varsinkin EU:n itäisille jäsenmaille, mutta se kiehtoo myös läntisiä EU-maita.
Kukapa ei olisi joskus tuskastunut EU:n byrokraattisuuteen, hitauteen ja tehottomuuteen arjen päätöksenteossa. EU-kriittisyys saa lisää kaikupohjaa samalla tavalla kuin rokotevastaisuus. Raja-aitoja siirtolaisia vastaan pystytetään muuallakin kuin Unkarissa. Asioiden todellinen laita hämärtyy.
Entäs jos ne sittenkin ovat oikeassa?
EPP:stä lähdön jälkeen Unkarin Fidesz jäi yksin. Pääministeri Viktor Orbán kokoaa nyt puolueensa ympärille uutta oikeistolaidan ryhmää EU-parlamenttiin. Mukaan on lähdössä muun muassa PiS Puolasta, Kansallinen liittouma Ranskasta, Lega ja Fratelli d’italia Italiasta, Ekre Virosta sekä perussuomalaiset Suomesta.
Kaikkiaan 16 eri oikeistolaista puoluetta 15 eri maasta allekirjoitti heinäkuun alussa julkilausuman, jossa EU:ta syytetään ”ideologisesta monopolista” ja vaaditaan muutosta. Uusi oikeistoblokki vastustaa ”EU:n liittovaltiota” ja sanoo olevansa ”maahanmuuttokriittinen”.