Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana juuri lopettanut ja entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki aloitti elokuussa Helsingin kaupungin apulaispormestarina, vastuualueenaan kulttuuri ja vapaa-aika. Arhinmäen mukaan päätös lähteä eduskunnasta 14 kansanedustajavuoden jälkeen oli harvinaisen vaikea.
– Eduskunta on Suomen arvovaltaisin, merkittävin ja tärkein paikka, Arhinmäki toteaa.
– Eihän minulla ollut hirveästi haluja lähteä sieltä, mutta tämä oli mahdollisuus, josta olisi ollut todella vaikeaa kieltäytyä. Tässä tarjoutui paikka, jossa pääsen vaikuttamaan helsinkiläisten kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, eli juuri niihin asioihin, jotka ovat aina olleet minulle tärkeitä sekä politiikassa että harrastuksissani. Tämähän on kuin minulle räätälöity tehtävä, ja otan sen innolla vastaan.
Eduskuntatalolta
kaupungintalolle
Arhinmäki sanoo, että hänelle on tarttunut eduskunnasta mukaan kaupungintalolle erittäin laaja-alaista politiikan tuntemusta, joka on rakentunut monien tehtävien myötä.
– Oli eduskunnassa millä politiikan tasolla tahansa, on siellä oleminen jatkuva oppimisprosessi. Koko ajan oppii uutta, ja se on ollut minulle politiikassa kivointa. Eduskunnassa minulle muodostui myös laaja verkosto, ja tutustuin monenlaisiin ihmisiin poliittisen kentän kaikilta laidoilta.
Kun Arhinmäki vielä pohti sitä, ottaisiko apulaispormestarin paikan vastaan vai jäisikö eduskuntaan, hän sai lukuisia yhteydenottoja kummastakin suunnasta.
”Yhdessä paikassa ei haluttu päästää irti ja toisessa oltiin ottamassa innolla vastaan.”
– Yhtäältä eduskunnasta tuli läpi puoluekentän viestejä, joissa todettiin että ”Ethän sä voi täältä lähteä!” Sitten toisaalta kulttuurin ja liikunnan kentältä rivitason duunareista johtajiin viesti oli se, että ”Olet juuri oikea henkilö tähän, kai nyt otat tämän homman vastaan”.
– Politiikassa se ei ole ihan jokapäiväistä, että tulee kehuja! Sitä kautta tuli huomattua, että on kai hoitanut hommansa vähintäänkin kohtuullisesti, kun yhdessä paikassa ei haluttu päästää irti ja toisessa oltiin ottamassa innolla vastaan, Arhinmäki myhäilee.
Arvovaltaa ja
sananvaltaa
Helsingin pormestarijärjestelmässä on Paavo Arhinmäen mukaan valuvikoja, sillä hallintosäännön mukaan apulaispormestarin valta on vain lautakunnan puheenjohtajan, kaupunginhallituksen jäsenen ja kaupunginvaltuutetun valtaa. Mitään erityistä valta-asemaa ei apulaispormestareilla teknisesti ole.
– Apulaispormestarin tehtävä tuo kuitenkin mukanaan paljon arvovaltaa. Asiansa saa paljon helpommin esille apulaispormestarina. Politiikassa on sananvaltaa ja vaikutusvaltaa myös sitä kautta, että mediassa ja yhteiskunnassa kuunnellaan tietyissä asemissa olevia. Siinä mielessä apulaispormestarin rooli antaa vastaavanlaisia mahdollisuuksia, joita olen tähänkin asti käyttänyt eduskuntaryhmän puheenjohtajana.
Kampanjasta
Lähiöapulaispormestariksi
Paavo Arhinmäki on istunut Helsingin kaupunginvaltuustossa 20 vuoden ajan, ja hän kertoo panneensa merkille sen, kuinka kerta toisensa jälkeen vasemmistoliiton rooli on ollut muistuttaa päätöksenteossa, että Helsinki on muutakin kuin keskusta.
Helsingissä vasemmistoliitto kampanjoi kesän 2021 kuntavaaleissa Paavo Arhinmäkeä lähiöpormestariksi. Arhinmäki aikoo pitää Helsingin lähiöiden puolta myös tulevalla valtuustokaudella.
– Edellisellä pormestarilla Jan Vapaavuorella (kok.) oli iskulauseena, että Helsingin pitää olla maailman toimivin kaupunki. Mielestäni me tarvitaan myös maailman toimivimmat lähiöt, eikä vain maailman toimivinta ydinkeskustaa. Kaupunkia on kehitettävä kokonaisuutena, Arhinmäki linjaa.
– Aivan keskeistä työssäni apulaispormestarina tulee olemaan se, että huolehdin lähiöiden palveluiden tasosta. Minun toimialallani ovat kirjastot, nuorisotalot, liikuntapaikat ja laajemmin kulttuuripalvelut. Kulttuuripalveluita ei tietenkään voi olla yhtä paljon aivan jokaisessa lähiössä, mutta kaupungin pitää tuoda entistä enemmän kulttuuria lähiöihin.
Liikunnalle ja kulttuurialalle
tukea koronasta elpymiseen
Paavo Arhinmäki on koko koronapandemian ajan tehnyt töitä sekä eduskunnassa että Helsingin kaupunginvaltuustossa kulttuurialan ja liikunnan puolesta. Apulaispormestarin mielestä näihin toimialoihin kohdistuneet rajoitukset ovat olleet usein epätasapainossa ja kohtuuttomia.
– Olen puolustanut Sanna Marinin (sd.) hallitusta silloin, kun ollaan tehty hyvää työtä, mutta sitten toisaalta olen ollut myös hallituksen ärhäkkä kriitikko varsinkin näiden rajoitusten suhteen, Arhinmäki toteaa.
Arhinmäki vaatii Helsingin kaupungilta erittäin vahvoja panostuksia koronakriisin jälkihoitoon. Hän sanoo, että ensi töiksi kaupungille tarvitaan oma koronastapalautumisohjelma.
– Lapsilla ja nuorilla on etäkouluajalta oppimisvajetta, ja se pitää täyttää. Meillä on myös suuri haaste siinä, että moni lapsi on pudonnut kulttuuri- tai liikuntaharrastuksista pois. Kaupungin pitää nyt tukea sitä, että saadaan kaikki lapset mukaan harrastamaan, Arhinmäki paaluttaa.
Paavo Arhinmäki painottaa, että Helsinki on taide- ja kulttuurikaupunki. Suuri osa Suomen ammattitaiteilijoista asuu Helsingissä, ja heihin koronakriisi on osunut pahasti.
– Heti syyskuun alussa on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa mahdollisuus jakaa tukia, joilla toimijat voivat työllistää helsinkiläisiä kulttuurialan ammattilaisia. Nyt tarvitaan isoja panostuksia taiteeseen ja kulttuuriin, ja se on sekä kaupunkilaisten että tekijöiden etu.
Vasemmiston paluu
Helsingin johtopaikoille
Arhinmäki on ensimmäinen vasemmistoliittolainen koskaan Helsingin pormestaristossa. Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n Anna-Liisa Hyvönen toimi kaupungin terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana 1980–89.
– Sillä on valtavan iso merkitys, että nyt vuosikymmenten jälkeen vasemmisto on jälleen mukana vaikuttamassa Helsingin ylimmässä johdossa. Se oli myös yksi peruste, miksi päätin siirtyä apulaispormestariksi. Lilin jälkeen on kunnia palata kaupungintalolle, Paavo Arhinmäki sanoo.
Kun Arhinmäki tuli mukaan vasemmistoliiton toimintaan vuoden 1996 kuntavaaleissa, puolue sai Helsingissä kuusi valtuutettua. Nyt neljännesvuosisataa myöhemmin valtuutettuja on 11, eli kannatus on lähes kaksinkertaistunut.
– Me ollaan hoidettu hommamme tässä kaupungissa todella hyvin. Ollaan tehty jatkuvaa työtä ihmisten parissa, pidetty yhteyttä kaupunkilaisiin ja pidetty telttaa julkisilla paikoilla myös vaalien välissä. Muiden puolueiden on pitänyt tulla perässä, kun niissä on hoksattu, että torille pitää mennä, koska vasemmistoliitto on siellä, Arhinmäki naurahtaa.