KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vesi – ikuinen kiertolainen

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta.

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta. Kuva: Lehtikuva/Str

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa.

Pertti Rannikko
28.8.2021 14.00

Vesi on luonnon outo kiertolainen. Veden ikuinen kiertokulku on kaiken elämän perusta. Mutta kuten Euroopan ja Kiinan rankkasateet ja rajut tulvat ovat viime aikoina osoittaneet, väärään paikkaan väärään aikaan tullessaan vesi voi aiheuttaa myös ongelmia ja tuhoa.

Pahimmilla tulva-alueilla rankkasateet nostivat parissa päivässä jokien vedenpintaa metrikaupalla. Yli äyräiden virtaavat vesimassat syöksyivät valtavalla voimalla kaduille ja jokien varsille ja veivät mennessään siltoja ja autoja, aiheuttivat maanvyörymiä, tuhosivat rakennuksia ja rikkoivat patoja.

Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun aurinko lämmittää maan tai meren pintaa tai kasvien lehtiä, vettä haihtuu höyrynä ilmaan. Vesi voi kulkeutua vesihöyrynä ja pilvinä ilmakehässä tuulten mukana pitkiäkin matkoja ennen kuin tiivistyy vesipisaroiksi tai härmistyy lumikiteiksi ja palautuu sateena maahan. Maassa vesi imeytyy maaperään, jää pintavedeksi tai haihtuu takaisin ilmaan.

Sateen maahan tuomat vedet valuvat alaspäin maanpintaa pitkin sen kaltevuussuhteiden mukaan. Sitä mukaa kun vesi virtaa latvalähteistä alaspäin, vesivirrat yhtyvät suuremmiksi virroiksi. Sadealue kasvaa, ja vesiuoman mitat suurenevat. Noro muuttuu puroksi ja puro joeksi, joka voi yhtyä suurempaan jokeen tai laskea järveen ja lopulta mereen. Järvet ovat pohjavesien tavoin veden kiertokulun hidastajia, vesivarastoja, jotka alkavat sateen ja lumen sulamisen kiihtyessä purkautua.

Maa- ja vesialuetta, jolle satanut vesi poistuu samaan uomaa pitkin, kutsuttiin ennen sadealueeksi, nykyisin valuma-alueeksi. Valuma-alueet, järvet ja joet, muodostavat ketjuuntuneita reittivesistöjä, jotka vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Valuma-alueiden koot ja muodot vaikuttavat alueen tulvaherkkyyteen.

Keski-Euroopan suurten tulvien yhtenä syynä on pidetty maanpinnan jyrkkyyttä, jolloin vesi juoksee nopeasti laaksossa oleviin uomiin. Vesistöjen pinnat nousevat ja veden virtaus nopeutuu niin äkkiä, ettei tilanteeseen ehditä varautua.

Kuten Pohjanmaan ja Satakunnan esimerkit osoittavat, voi maanpinnan tasaisuuskin lisätä tulvariskiä. Vedenpinnan nousu ei tapahdu kovin äkkiä, mutta vastaavasti laajalle levinnyt vesi ei pääse poistumaan helposti.

Sisä-Suomen valuma-alueilla on suuria järviä, joihin varastoituva vesi tasaa veden virtaamaa ja pienentää tulvia. Länsi-Suomen valuma-alueilla järviä on vähän ja virtaaman vaihtelu voimakasta, mikä lisää tulvaherkkyyttä ja myös kuivia kausia. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurissa joissa virtaa runsaasti vettä läpi vuoden.

Myös se, miten ihminen on muokannut virtaavaa vettä ja vesireittejä, vaikuttaa tulviin. Yhteiskunta teollistui ja vaurastui muuttamalla vesistöjen rytmin teolliseksi. Sähköntuotannon tehostamiseksi veden virtaamista säännösteltiin nostamalla ja laskemalla vesistöjen pintoja patojen ja tekoaltaiden avulla. Jokia ja puroja perattiin ja veden virtaamista ohjattiin myös uiton ja tulvasuojelun tarpeisiin.

Vesistöjen rakentaminen ja virtausten muokkaaminen romahduttivat kalakannat ja aiheuttivat pysyvää haittaa vesistöjen eliöstölle ja muulle joki- ja järviluonnolle sekä maisemalle. Kalastuskuntien ja paikallisten asukkaiden edustajat nostivat näitä ongelmia esiin jo aikaisemmin, mutta vasta 1980-luvulla alettiin vesiasioissa kiinnittää ympäristönäkökulmaan laajemmin ja vakavammin huomiota.

Luontoarvot ovat nousseet vesistöstä saatavan taloudellisen hyödyn rinnalle sitä mukaa, kun vedet ovat muuttuneet ihmisten vapaa-ajan maisemaksi ja virkistyksen lähteeksi. Viime vuosina on aktivoitunut virtavesiin liittynyt liikehdintä. Jokia on kunnostettu vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Joidenkin pienimpien koskien vähätehoisia voimalaitoksia ollaan purkamassa ja koskia ennallistamassa.

Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun tulviin varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Viimeaikaiset tulvakatastrofit lisännevät Suomessakin kiinnostusta tulvasuojeluun ja riskeihin varautumiseen. Tulva-altteimpia alueita on Suomessa perinteisesti suojattu vesiluontoa ja maisemaa voimakkaasti muuttavilla toimilla, kuten pengertämällä ja tekoaltaita ja kanavia rakentamalla.

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa. Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Kolme oppositioryhmää jätti hallitukselle välikysymyksen Palestiinan tunnustamisesta.

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

Laura Meriluoto.

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

Postin työntekijöiden asema huolestuttaa pörssilistautumisessa.

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

Perussuomalaiset sai taas kaikki puhumaan maahanmuutosta.

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään