KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vesi – ikuinen kiertolainen

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta.

"Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku", kirjoittaa Pertti Rannikko esseessään. Kuva Kiinasta. Kuva: Lehtikuva/Str

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa.

Pertti Rannikko
28.8.2021 14.00
Fediverse-instanssi:

Vesi on luonnon outo kiertolainen. Veden ikuinen kiertokulku on kaiken elämän perusta. Mutta kuten Euroopan ja Kiinan rankkasateet ja rajut tulvat ovat viime aikoina osoittaneet, väärään paikkaan väärään aikaan tullessaan vesi voi aiheuttaa myös ongelmia ja tuhoa.

Pahimmilla tulva-alueilla rankkasateet nostivat parissa päivässä jokien vedenpintaa metrikaupalla. Yli äyräiden virtaavat vesimassat syöksyivät valtavalla voimalla kaduille ja jokien varsille ja veivät mennessään siltoja ja autoja, aiheuttivat maanvyörymiä, tuhosivat rakennuksia ja rikkoivat patoja.

Suurtulvien taustalla ovat sään ääri-ilmiöiden yleistyminen, minkä katsotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta. Pysyvämpänä taustana on kuitenkin veden ikuinen kiertokulku.

ILMOITUS
ILMOITUS

Kun aurinko lämmittää maan tai meren pintaa tai kasvien lehtiä, vettä haihtuu höyrynä ilmaan. Vesi voi kulkeutua vesihöyrynä ja pilvinä ilmakehässä tuulten mukana pitkiäkin matkoja ennen kuin tiivistyy vesipisaroiksi tai härmistyy lumikiteiksi ja palautuu sateena maahan. Maassa vesi imeytyy maaperään, jää pintavedeksi tai haihtuu takaisin ilmaan.

Sateen maahan tuomat vedet valuvat alaspäin maanpintaa pitkin sen kaltevuussuhteiden mukaan. Sitä mukaa kun vesi virtaa latvalähteistä alaspäin, vesivirrat yhtyvät suuremmiksi virroiksi. Sadealue kasvaa, ja vesiuoman mitat suurenevat. Noro muuttuu puroksi ja puro joeksi, joka voi yhtyä suurempaan jokeen tai laskea järveen ja lopulta mereen. Järvet ovat pohjavesien tavoin veden kiertokulun hidastajia, vesivarastoja, jotka alkavat sateen ja lumen sulamisen kiihtyessä purkautua.

Maa- ja vesialuetta, jolle satanut vesi poistuu samaan uomaa pitkin, kutsuttiin ennen sadealueeksi, nykyisin valuma-alueeksi. Valuma-alueet, järvet ja joet, muodostavat ketjuuntuneita reittivesistöjä, jotka vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Valuma-alueiden koot ja muodot vaikuttavat alueen tulvaherkkyyteen.

Keski-Euroopan suurten tulvien yhtenä syynä on pidetty maanpinnan jyrkkyyttä, jolloin vesi juoksee nopeasti laaksossa oleviin uomiin. Vesistöjen pinnat nousevat ja veden virtaus nopeutuu niin äkkiä, ettei tilanteeseen ehditä varautua.

Kuten Pohjanmaan ja Satakunnan esimerkit osoittavat, voi maanpinnan tasaisuuskin lisätä tulvariskiä. Vedenpinnan nousu ei tapahdu kovin äkkiä, mutta vastaavasti laajalle levinnyt vesi ei pääse poistumaan helposti.

Sisä-Suomen valuma-alueilla on suuria järviä, joihin varastoituva vesi tasaa veden virtaamaa ja pienentää tulvia. Länsi-Suomen valuma-alueilla järviä on vähän ja virtaaman vaihtelu voimakasta, mikä lisää tulvaherkkyyttä ja myös kuivia kausia. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurissa joissa virtaa runsaasti vettä läpi vuoden.

Myös se, miten ihminen on muokannut virtaavaa vettä ja vesireittejä, vaikuttaa tulviin. Yhteiskunta teollistui ja vaurastui muuttamalla vesistöjen rytmin teolliseksi. Sähköntuotannon tehostamiseksi veden virtaamista säännösteltiin nostamalla ja laskemalla vesistöjen pintoja patojen ja tekoaltaiden avulla. Jokia ja puroja perattiin ja veden virtaamista ohjattiin myös uiton ja tulvasuojelun tarpeisiin.

Vesistöjen rakentaminen ja virtausten muokkaaminen romahduttivat kalakannat ja aiheuttivat pysyvää haittaa vesistöjen eliöstölle ja muulle joki- ja järviluonnolle sekä maisemalle. Kalastuskuntien ja paikallisten asukkaiden edustajat nostivat näitä ongelmia esiin jo aikaisemmin, mutta vasta 1980-luvulla alettiin vesiasioissa kiinnittää ympäristönäkökulmaan laajemmin ja vakavammin huomiota.

Luontoarvot ovat nousseet vesistöstä saatavan taloudellisen hyödyn rinnalle sitä mukaa, kun vedet ovat muuttuneet ihmisten vapaa-ajan maisemaksi ja virkistyksen lähteeksi. Viime vuosina on aktivoitunut virtavesiin liittynyt liikehdintä. Jokia on kunnostettu vaelluskalakantojen palauttamiseksi. Joidenkin pienimpien koskien vähätehoisia voimalaitoksia ollaan purkamassa ja koskia ennallistamassa.

Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun tulviin varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Viimeaikaiset tulvakatastrofit lisännevät Suomessakin kiinnostusta tulvasuojeluun ja riskeihin varautumiseen. Tulva-altteimpia alueita on Suomessa perinteisesti suojattu vesiluontoa ja maisemaa voimakkaasti muuttavilla toimilla, kuten pengertämällä ja tekoaltaita ja kanavia rakentamalla.

Tulviin varautumisen on jatkossa oltava laaja-alaisempaa ja ympäristövaikutukset paremmin huomioon ottavaa. Onnistuminen vaatii laajan ja avoimen kansalaiskeskustelun varautumisen keinoista ja käytännön toteuttamisesta.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset