Kuuba jakaa paljon mielipiteitä. Osa näkee sen esimerkkinä pystyssä pysyvästä sosialistisesta järjestelmästä, toiset kansalaisiaan sortavana totalitaarisena diktatuurina. Kesän mielenosoituksia ei voi kuitenkaan laatikoida vain yhteen kategoriaan, saati yhtenäisiin poliittisiin tavoitteisiin, ja kuten Kuuban historiaa, ei nykyhetkeäkään voida analysoida ottamatta huomioon Yhdysvaltojen vaikutusta.
Taloudellinen tilanne heikentynyt
11. päivä kesäkuuta 2021 alkaneet protestit saivat alkunsa ruuan ja lääkkeiden puutteesta saarivaltiossa. Koronaviruspandemia on pahentanut elinoloja maassa, jonka elintarvikkeiden, lääkkeiden ja muun käyttötavaran saatavuutta vaikeuttaa Yhdysvaltojen asettama kauppasaarto. Taloudellinen tilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana reilusti. Reutersin uutisen mukaan Kuuban talouden kutistuneen peräti 11%. Tämä on vaikuttanut myös muun muassa sähkön saantiin. Protestien alkamisen aikaan kuubalaiset taloudet saattoivat olla ilman sähköä jopa kahdentoista tunnin ajan.
Kuuban tämänhetkinen yksipuoluejärjestelmä on ollut pystyssä vuodesta 1959, jolloin Fidel Castron johtama heinäkuun 26. päivän liike kaatoi Fulgencio Batistan diktatuurin. Hallinto onnistui parantamaan Kuuban elinolosuhteita muun muassa nostamalla lukutaitoisten määrän 77% lähes sataan prosenttiin. Lisäksi Castron johtama hallitus panosti etenkin terveydenhuoltoon. Nykyisellään Kuuballa on maailman kolmanneksi eniten lääkäreitä suhteessa populaatioon. Lisäksi sen lapsikuolleisuus on matalampi kuin vaikkapa Yhdysvalloilla.
Tämän vuoksi ei ole ihme, että istuvalla hallituksella on ollut myös puolustajia. Myös hallitusta puoltavissa protesteissa on ollut runsaasti osallistujia, mutta ne ovat olleet sen itse organisoimia. Siitä huolimatta etenkin monella vanhemmalla kuubalaisella on aito halu puolustaa puoluetta, joka on tunnetusti nostanut heidän omaa elintasoaan vuosikymmenien aikana.
Painavia syitä osoittaa mieltä
Elintason nousu on kuitenkin tullut yksipuoluejärjestelmän hinnalla. Ei ole epäilystäkään, että kuubalaisilla on ollut painavia syitä osoittaa mieltään perustarpeiden huvetessa ja koronatilanteen vaikeutuessa. Sille on kuitenkin perustelunsa, miksi mielenosoituksia on epäilty ulkovaltojen – Yhdysvallat etunenässä – yritykseksi heikentää istuvaa hallintoa.
Yhdysvalloissa, etupäässä Miamissa ja muualla Floridassa sijaitseva kuubalaisdiaspora koostuu pääasiassa vallankumouksen jälkeen paenneista kuubalaisista ja heidän jälkeläisistään. Tämä ryhmä koostui pääasiassa maanomistajista ja edellisen hallinnon valtaapitävistä, jotka olivat tavalla tai toisella osallisena kuubalaisten kohtaamaan sortoon ja osallistuivat vastavallankumoukseen. Niinpä diasporassa kytee yhä paljon toiveita hallinnon kaatamisessa. Miamista suunniteltiin jopa Kuubaan tähtääväälaivuetta ”vapauden puolesta”. Laivue jäi kuitenkin suunniteltua pienemmäksi, ja Kuuban rannikkovartiosto käännytti sen pois.
Yksi selittävä tekijä voi toki olla se, että harvoilla Kuubassa asuvista on varma pääsy internetiin ja sosiaaliseen mediaan, jolloin uutisointi maan sisältä jää vähemmälle. Myös mielenosoittajiin mahdollisesti kohdistuva uhka vaikuttanee. Samalla kuitenkin Yhdysvalloissa myös muilla kuin kuubalaisdiasporalla on intressejä Kuuban hallinnon horjuttamiseen, mikä näkyy jo vuosikymmeniä ylläpidetyssä kauppasaarrossa.
Jo ennen kuin Batistan hallinto oli kaadettu, amerikkalaispoliitikot vilauttelivat tavoitettaan tehdä Kuubasta viideskymmenesensimmäinen osavaltio. Samaa puhetta on näkynyt vielä kuluneenakin vuonna, kun tunnettu uuskonservatiivinen kirjailija Bill Kristol esitti Twitterissä saarivaltion muuttamista osavaltioksi yhdessä pääkaupunki Washingtonin ja Puerto Ricon kanssa.
Twitterin etunenässä
Sosiaalinen media Twitter etunenässä on ollut keskeinen osa kesän kuohuntaa. Mielenosoitusten tunnisteeksi nousi #SOSCuba-hashtag, ja tunniste levisi etenkin Twitterissä, jossa heinäkuun 9. päivä sitä oli käytetty 100 000 kertaa, mutta vain kaksi päivää myöhemmin 1,5 miljoonaa kertaa.
Aihetta tutkinut espanjalainen disinformaation asiantuntija Julián Tovar sai selville, että aihetunnistetta olivat levittäneetAtlas Network -nimiseen konsortion yhdistetyt tilit. Atlas Network on saanut rahoitusta muun muassa oikeistokonservatiivisilta Kochin veljeksiltä, eli sen intressit eivät ole neutraaleja. Moni aihetunnusta käyttänyt sosiaalisen median tili oli myös luotu vastikään, ja niiden uudelleenjaot olivat automatisoituja tehden useista tileistä selkeitä botteja.
Protesteista liikkui myös runsaasti väärää tietoa, kun ihmiset jakoivat kuvia tapahtumista, mutta kuvat olivat todellisuudessa protesteista muualta maailmasta tai vuosien takaa.
Presidenttikaudellaan Barack Obama harjoitti lievennyspolitiikkaa Kuuban suuntaan, helpottaen sanktioita ja mahdollistaen turismia maahan. Tämä oli kuitenkin lyhytaikaista, sillä Donald Trump tiukensi kauppasaartoa ennennäkemättömiin mittoihin. Joe Biden on kesäisten mielenosoitusten johdosta sanonut olevansa kuubalaisten tukena, mutta tämä jää pelkäksi sanahelinäksi, jos hän ei tee mitään muuttaakseen tilannetta.
”Jos kuubalaiset haluavat muutosta hallintoonsa, heillä on oikeus sitä vaatia.”
Kuubalaisilla on ollut keskeisiä syitä olla tyytymättömiä hallintoonsa ja elinoloihinsa kesän aikana. Jos kuubalaiset haluavat muutosta hallintoonsa, heillä on oikeus vaatia sitä, kuten millä tahansa muulla kansalla, ja Kuuban hallinnon tulisi suoda se ilman väkivallan uhkaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuta Yhdysvaltojen tai minkään muunkaan valtion väliintuloa. Sen sijaan kauppasaarron ja sanktioiden lopettaminen on suora, sisäpoliittinen tapa auttaa kuubalaisia ilman tuhoisaa interventiota. Puhuminen Kuuban kansan tukena olemisesta ilman näitä tekoja ei ole mitään muuta kuin tekopyhyyttä.
Lähteet: Al Jazeera, Crimethinc, El Pais, Newsweek, Politifact, Reuters, Rolling Stone, The Guardian