KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasiliaa uhkaavat ilmastonmuutoksen seurauksina sähkökatkot ja sähkön hinnankorotus

Brasilian ja Paraguayn yhteisen Itaipún vesivoimalaitoksen patomuuria. Kun sateet ovat runsaita, rajajoki Paranáan rakennettu vesivoimala on maailman suurin lajissaan. Tänä vuonna kuivuus on jyrkästi tipauttanut tuotantoa.

Brasilian ja Paraguayn yhteisen Itaipún vesivoimalaitoksen patomuuria. Kun sateet ovat runsaita, rajajoki Paranáan rakennettu vesivoimala on maailman suurin lajissaan. Tänä vuonna kuivuus on jyrkästi tipauttanut tuotantoa. Kuva: Mario Osava/IPS

Brasilia on riippuvainen vesivoimasta, mutta veden puute vaivaa melkein koko maata.

IPS – Mario Osava
25.9.2021 15.00

Brasilia tuntee ilmastonmuutoksen seuraukset sateiden niukkuutena. Muun maailman tavoin maassa joudutaan miettimään energiaratkaisuja, jotta ne pikemmin lieventäisivät kuin voimistaisivat muutoksen seurauksia.

Brasilia on riippuvainen vesivoimasta. Sen osuus maan energiantuotannosta on 62 prosenttia. Vesivoima puolestaan on riippuvainen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaista ja tekojärvistä, joiden vedet ovat nyt vähissä sateiden vähyyden vuoksi.

Sateilla ja niiden puutteella on suuri vaikutus koko maan elämään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Syksyllä Brasiliaa todennäköisesti odottavat joko sähkökatkot tai sähkön säännöstely ja hinnannousu.

Vuosia kytenyt kriisi

Näinä päivinä kuivuuden pahiten runtelemat alueet kärsivät ankarasta kuivuudesta myös vuosina 1999–2002 ja 2013–2015. Brasilian kansallisen sähköjärjestelmäoperaattorin (ONS) entinen pääjohtaja Luiz Barata pelkää, että aiempien vuosien onnettomuus voi nyt toistua.

– Kriisi ei alkanut tänä vuonna, sehän on jatkunut jo melkein vuosikymmenen, Barata sanoo. Hän on nykyään Ilmasto- ja yhteiskuntainstituutin konsultti.

– Ilmasto on muuttanut sateiden rytmiä, eikä se palaa entiselleen. Kuivuudet toistuvat aiempaa tiheämmin, ja se liittyy metsäkatoon.

Brasilian kaakkois- ja keskiosat ovat tuulten kuljettaman kosteuden, niin sanottujen lentävien jokien, pääasiallisia vastaanottajia.

Brasilian historian pahin kuivuus

Veden puute vaivaa melkein koko maata. Brasilian enimmäkseen puolikuva koillisosa on kärsinyt kuivuudesta jo kuusi vuotta, paikoitellen vielä kauemminkin. Vuosien 1991 ja 2020 välisenä aikana Brasilia on menettänyt veden peittämistä alueistaan 3,1 miljoonaa hehtaaria eli 15,7 prosenttia.

Kaivos- ja energiaministeri Bento Albuquerque myöntää, että maapallon lämpenemisellä on osuutensa Brasilian energiavarantoja uhkaavaan vesikriisiin. Ministeri on kuitenkin osa äärioikeistolaista hallitusta, joka kiistää niin ilmastonmuutoksen kuin tarpeen säilyttää metsiä tai ylipäätään suojella ympäristöä.

Yhtä kaikki ministeri joutui elokuun viimeisenä päivänä ilmoittamaan kansakunnalle, että Brasilia kärsii historiansa pahimmasta kuivuudesta. Hän ilmoitti myös, että huippuhetkien (klo 17.00–21.00) sähkön kysyntää pyritään vähentämään tarjoamalla alennuksia muiden kellonaikojen sähkönkulutukselle.

Lasku kasvaa

Varsinainen säästämisen innoittaja on kuitenkin sähkölaskun vähittäinen kasvu toukokuusta lähtien. Toukokuussa eli kuivan kauden alussa vesialtaat olivat samoissa kriittisissä lukemissa kuin vuonna 2001, jolloin Brasilian täytyi turvautua rankkaan säännöstelyyn voimaverkon romahtamisen estämiseksi.

Vuonna 2001 vesivoiman osuus oli nykyistäkin suurempi, yli 85 prosenttia kaikesta maassa kulutetusta sähköstä.

Sittemmin on rakennettu lämpövoimaloita, jotka kasvattavat energiaturvallisuutta, mutta kuormittavat ympäristöä lisäämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lisäksi kuluttajia raskautetaan sähkön hinnannousulla.

Ministeri selittää hinnannousua suuremmalla lämpövoimaloiden käytöllä sekä energian tuonnilla Argentiinasta ja Uruguaysta. Kustannukset ovat pahimmillaan kymmenkertaisia vesi-, tuuli- tai aurinkovoimaan verrattuna.

Vahinko on jo tapahtunut

Energiaa todennäköisesti riittää yli tämänhetkisen kuivan kauden ja vedenpuutteen. Siitä on kiittäminen energianlähteiden monipuolistumista, kulutuksen vähentymistä ja talouden odotettua hitaampaa käynnistymistä väestön koronarokotusten edistyessä.

Viranomaiset sulkevat pois säännöstelyn mahdollisuuden, sillä voimansiirtoverkon koko on kaksinkertaistunut sitten vuoden 2001, joten sähkö saadaan ohjattua sinne, missä sitä tarvitaan. Lisäksi viranomaiset neuvottelevat suurkuluttajien, lähinnä teollisuuden kanssa kulutuksen vähentämisestä huipputunteina.

Sekä sosiaalinen että taloudellinen vahinko on kuitenkin jo tapahtunut.

– Kallis energia kärjistää köyhyyttä, kurittaa liikeyrityksiä ja lisää maksukyvyttömyyttä, inflaatiota ja työttömyyttä, Luiz Barata toteaa.

Katkokset sotkevat kaikkien elämän

Ongelmia seuraa myös energian jakelijayhtiöille. Kansalaisjärjestö Institute for Climate and Societyn energiakoordinaattori Roberto Kishinami arvelee, että yhtiöt pyytävät tariffien nostoa ensi vuonna, mutta hallitus torjuu epäsuositun ehdotuksen, sillä 2022 on vaalivuosi.

Presidentti Jair Bolsonaron hallitus ei ole kiinnostunut myöskään säännöstelystä.

– Energian säännöstely vaatii järkiperäisten toimien suunnittelua, ja se on vierasta tälle hallitukselle, joka ei ole välittänyt estää lähes 600 000 koronakuolemaa, Kishinami sivaltaa.

Brasilian sähköjärjestelmä ja kriisin hallinta ovat niin monimutkaisia, että joillain alueilla sähkökatkot ovat todennäköisiä. Baratan mukaan sähkökatkot ovat vaarallisempia kuin säännöstely, sillä ne ajavat kaaokseen talouden ja kaikkien elämän.

Lisää uusiutuvaa energiaa

Jotta sähkökatkojen ja niistä seuraavien vahinkojen vaara vältettäisiin, Baratan mielestä on välttämätöntä turvautua pakolliseen kotitalouksien ja kaupallisen sähkönkulutuksen vähentämiseen.

Pitemmän aikavälin ratkaisu olisi lisätä uusiutuvien energianlähteiden ja vedyn osuutta sähkön tuotannossa, jotta vesivarastot saisivat toipua ja jotta vettä riittäisi myös juotavaksi, maatalouteen ja vesiliikenteeseen.

Barata ennustaa, että tuuli ja aurinko muodostuvat seuraavan vuosikymmenen aikana tärkeimmiksi energianlähteiksi. Vesivoimasta tulee vain täydentävää, toimitusvarmuuden takaavaa energiaa eli se ottaa saman roolin kuin fossiilisilla polttoaineilla on nykyään.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään