KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Elokapinan aktiivi näkee Suomen ilmastopolitiikassa rakenteellista rasismia

Elina Kauppila.

Elina Kauppila. Kuva: Emma Grönqvist

”Juuri meidän elämäntapamme on ongelma. Meidän kulutuksemme on liiallista”.

Tuula Kärki
1.10.2021 16.00

Erkki Kauppilan lapsenlapsi

Kansan Uutisten entinen päätoimittaja Erkki Kauppila oli Elina Kauppilan isoisä.

– Erkki oli todella kiltti, minulle todella rakas, elämäni keskeinen hahmo ja perheen nimittäjä, Elina Kauppila kertoo.

– Hän oli äärettömän sivistynyt, aina toisia kunnioittava ja todellinen kosmopoliitti, joka rakasti matkustamista ja erilaisten kulttuurien näkemistä. Samaan aikaan hän rakasti opettaa meille lapsenlapsille sieniä ja kasveja.

Erkki Kauppila toimi Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja enemmistöön. Hän kuoli vuonna 2009.

– Tunnistan ja ajattelen, että rakkauden ja kosketuksen meidän yhteiseen ihmisyyteen olen joko sosiaalisesti tai biologisesti perinyt Erkiltä, Elina sanoo.

– Sen kautta tunnistan, miten tärkeää on toimia meidän kaikkien hyväksi. Siitä olen silkassa kiitollisuudenvelassa hänelle.

– Puhuimme politiikasta ja ympäristöstä jatkuvasti. Olimme asioista pitkälti samaa meiltä. Erkki oli hirveän ylpeä siitä, että olin poliittisesti aktiivinen.

Helsinkiläinen aktivisti Elina Kauppila myöhästyi Elokapinan Syyskapinan alusta keskiviikkona, koska oli hoitamassa kunnallista luottamustehtäväänsä HSL:n iltakoulussa.

– En ehtinyt putkaan vietyjen joukkoon, hän naurahtaa.

Elokapina aloitti Syyskapinansa keskiviikkona kello 18 pysäyttämällä liikenteen Mannerheimintiellä eduskuntatalon edessä. Poliisi otti kiinni 141 ilmastoaktivistia. Moni arvioi etukäteen, että näin käy. Kauppila ei pitänyt poliisin toimintaa itsestäänselvyytenä.

– Mielestäni kadun blokkaaminen on oikeasuhteista toimintaa suhteessa ilmastokriisin vakavuuteen, hän sanoo.

– Siksi ajattelin, että poliisi voisi valita toisin. Kyseessä oli nimenomaan poliisin valinta tavasta tulkita lakia.

Toinen mahdollisuus olisi ollut turvata mielenosoitusoikeus.

– Mielenosoitusoikeus ulottuu myös katualueille. Poliisi olisi voinut suhteuttaa liikenteelle aiheuttamaamme häiriötä meidän perustuslailliseen oikeuteemme terveelliseen ympäristöön, Kauppila sanoo.

Hän toteaa, että poliisi ei ole tästä oikeudesta välittänyt Elokapinan mielenosoitusten kohdalla aiemminkaan.

– Olemme kertoneet suoraan, että toimintamme on tarkoitus aiheuttaa häiriötä. Jos istuisimme Kansalaistorilla, kuten poliisi ehdotti, juuri kukaan ei huomaisi sitä. Sieltä mielenilmaus ei saisi poliitikkoja kokemaan sitä painetta, joka on tarkoitus saada aikaan.

Kun KU haastattelee Kauppilaa, kymmenpäiväiseksi suunniteltua syyskapinaa on jäljellä yhdeksän päivää.

– Sen jälkeenkin aktiot jatkuvat, hän sanoo.

Henkinen koti löytyi Elokapinasta

Kauppila on nelikymppinen perheenäiti. Häntä huvittaa se, että nyt Elokapinasta on mediassa nostettu esiin hänen ikäisiään ja vanhempia toimijoita.

– Ei tarvitse olla nuori ollakseen aktivisti, vaikka sellaista leimaa on käytetty pitkään, hän sanoo.

– Kun meistä puhutaan nuorina ja työttöminä, se on vähättelyä: Ikään kuin nuorten ja työttömien ääni olisi vähemmän painava, nuorten haihattelua. Siksi on ongelmallista, että nyt korostetaan meidän keski-ikäisten osuutta.

Kauppila on ollut radikaali aina. Hän on toiminut ruohonjuuritason ympäristö- ja eläinoikeusliikkeissä vuosikymmeniä. Henkilökohtaisessa elämässä arvot ovat näkyneet siinä, että hän on ollut vegaani 17 vuotta ja pyrkinyt pienentämään omaa hiilijalanjälkeään.

Kansalaistottelemattomuus on hänelle tuttua parilta vuosikymmeneltä, mutta omaa yhteisöä ei ollut löytynyt. Ilmasto- ja ympäristöahdistus kuitenkin kasvoi.

Kunnes tuli Elokapina.

– Olin sikana tehnyt kaikkea, mutta vaikutus tuntui mitättömältä verrattuna uhkaan. Sitten sattumalta päädyin kääntämään Extinction Rebellionin materiaaleja suomeksi, ja imeydyin mukaan. Liikkeen filosofia puhutteli minua niin vahvasti, että ajattelin tämän olevan minun liikkeeni.

Elokapinan nimissä hän oli kajakilla pysäyttämässä risteilyalusta kaksi vuotta sitten ja nälkälakossa vuosi sitten. Nyt on menossa neljä niskoittelusta johtuvaa oikeusjuttua, joista kaikista hän on valittanut ja joista yhdestäkään hän ei ole myöntänyt syyllisyyttä tai suostunut sakkomenettelyyn. Yksi jutuista on menossa hovioikeuden käsittelyyn. Yksi aiheutui risteilyalustapauksesta, muut siitä, että hän on joko istunut tai seissyt kadulla eikä ole siirtynyt, vaikka poliisi on käskenyt.

Ei ymmärretä tilanteen vakavuutta

Kauppilan henkilökohtainen tavoite Elokapina-aktivismissa on luoda juuri sitä painetta hallitukselle, jotta hallitus julistaisi ilmastohätätilan.

– Ilmastohätätilan julistus ei kuitenkaan riitä, sillä se voi jäädä helposti sanahelinäksi, hän sanoo.

Häntä huolettaa se, että suomalaiset eivät näytä ymmärtävän, kuinka vakava tilanne on ilmaston ja ympäristön kannalta.

– Ei tunnu ymmärrettävän, kuinka suurta kärsimystä ilmastokriisi aiheuttaa jo nyt. Emmekä mekään ole turvassa. Sään ääri-ilmiöt – toisaalta kuivuus ja kuumuus, toisaalta rankkasateet ja tulvat – tulevat koskettamaan myös meitä, hän sanoo.

– Lisäksi se, että maapallosta tulee osittain elinkelvoton, vaikuttaa välillisesti myös meihin, sillä se tarkoittaa miljoonille ihmisille pakkomuuttoa ja yhteiskuntarauhan järkkymistä.

Sen, että monet kaikesta huolimatta jatkavat elämää entiseen malliin, Kauppila arvioi johtuvan ahdistuksesta.

– Suuri osa ihmisistä vain blokkaa asian pois mielestään, koska kyse on niin massiivisista uhista, ettei niitä pysty käsittelemään.

Hän itse purkaa ahdistustaan toiminnalla ja puhumalla.

– Ei kaikkien tarvitse tulla Elokapinaan. Tarjolla on monenlaista toimintaa ja sitä voi järjestää itse paikallisesti. Mutta pidän tehokkaimpana yritystä vaikuttaa oman maan hallitukseen, koska me elämme täällä. Vaikkapa Kiinan tai Intian syyllistäminen on ongelman ulkoistamista ja etäännyttämistä.

– Juuri meidän elämäntapamme on ongelma. Meidän kulutuksemme on liiallista. Suurin osa ihmisistä elää ilman, että heidän aiheuttamansa päästöt aiheuttaisivat ongelmaa ilmastolle.

Elokapinasta on sanottu jo pari vuotta, että ollaan pettyneitä nykyhallitukseen. Kauppilan mielestä nyt on keskeistä, että ilmastotoimet saataisiin tällä hallituskaudella konkreettisiksi suunniteltua paljon nopeammalla aikataululla.

– Suomen hiilibudjetti on käytetty kolmessa vuodessa 1,5 asteen lämpenemisen polulla. Siitä tulee vaatimuksemme muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä. Mutta hallitus aikoo venyttää aikataulua vielä 14 vuotta.

”Meidän päätöksenteossamme otetaan huomioon vain valkoinen länsimainen ihminen”.

Kauppila näkee tilanteessa rakenteellista rasismia.

– Ilmastokriisin vaikutukset koskevat nyt kehittyvien maiden ihmisiä. Ruskeita köyhiä ihmisiä kuolee, erityisesti naisia. Siksi jokainen vuosi, jonka annamme tilanteen jatkua, tarkoittaa, että hyväksymme sen hirvittävän kärsimyksen, joka kohdistuu heihin.

– Meidän päätöksenteossamme otetaan huomioon vain valkoinen länsimainen ihminen.

Politiikan vaikeus

Kauppila valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vasemmistoliiton listalta kesäkuussa. Puoluevalinta oli selvä, koska Kauppilalle vasemmistolaisuus oli tuttua jo lapsuudenkodista. Hän ei ollut koskaan aiemmin ollut ehdokkaana, mutta lähti ehdokkaaksi kerätäkseen ääniä vasemmistolle, koska kokee sen vastavoimaksi äärioikeistolle.

Lisäksi hän haluaa, että yhteiskunta olisi nykyistä demokraattisempi.

– Olen miettinyt edustuksellisen demokratian ongelmia paljon, ja toivon, että esimerkiksi olisi aidosti mahdollista lähteä vaikka kunta- tai eduskuntavaaliehdokkaaksi resursseista riippumatta. Tällä hetkellä hyväosaisilla on suuri etulyöntiasema, hän sanoo.

– Viesteistä päätellen vain osa saamistani äänistä oli Elokapina-ääniä. Ääniä tuntuu tulleen kirjavalta joukolta, paljolti vanhoilta vasemmistoaktiiveilta ja ihmisiltä, jotka ovat olleet pitämilläni kursseilla.

Ruohonjuuritason toimijalle kuntapolitiikka on vieras tapa toimia.

– Vuorovaikutuksen tavat ovat aivan erilaiset kuin se, miten itse yrittäisin saada maailman toimimaan. Kuntapolitiikassa ei paljon tunteista puhuta eikä huomata vaikkapa sitä, että nyt ihmiset ovat kuormittuneita, eiköhän pidetä tauko, Kauppila kuvailee.

– Rakenteet eivät ole kovin humaaneja. Se on paradoksi, koska niissä rakenteissa kuitenkin tehdään ihmisyyttä koskevia päätöksiä.

– Toiminta on strukturoitua, siinä on oma kielensä ja omat hierarkiansa. Lisäksi näkyvien ja kaikille selvien rakenteiden ohessa siinä on sisäänkirjoitettuja epävirallisia hierarkioita, jotka leimaavat toimijoita eri kategorioihin.

Niinpä Kauppila on opiskellut kuntapäättämistä.

– Olen sellainen, että jos teen jotain, paneudun asiaan ja teen sen hyvin, hän sanoo.

Erkki Kauppilan lapsenlapsi

Kansan Uutisten entinen päätoimittaja Erkki Kauppila oli Elina Kauppilan isoisä.

– Erkki oli todella kiltti, minulle todella rakas, elämäni keskeinen hahmo ja perheen nimittäjä, Elina Kauppila kertoo.

– Hän oli äärettömän sivistynyt, aina toisia kunnioittava ja todellinen kosmopoliitti, joka rakasti matkustamista ja erilaisten kulttuurien näkemistä. Samaan aikaan hän rakasti opettaa meille lapsenlapsille sieniä ja kasveja.

Erkki Kauppila toimi Kansan Uutisten päätoimittajana vuosina 1974–1988. Kauppila kuului SKP:n maltillisiin uudistajiin ja enemmistöön. Hän kuoli vuonna 2009.

– Tunnistan ja ajattelen, että rakkauden ja kosketuksen meidän yhteiseen ihmisyyteen olen joko sosiaalisesti tai biologisesti perinyt Erkiltä, Elina sanoo.

– Sen kautta tunnistan, miten tärkeää on toimia meidän kaikkien hyväksi. Siitä olen silkassa kiitollisuudenvelassa hänelle.

– Puhuimme politiikasta ja ympäristöstä jatkuvasti. Olimme asioista pitkälti samaa meiltä. Erkki oli hirveän ylpeä siitä, että olin poliittisesti aktiivinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

Ekonomisti Patrizio Lainà

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

Kuva huumeiden käyttöhuoneesta Ranskasta.

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

Petteri Orpon johtama kokoomus on selvä gallupsuosikki.

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään