Haiseva, rämeinen ja täynnä ötököitä – mangrovemetsä kätkee hyvin supervoimansa. Mangroveen kuitenkin uskotaan yhä voimallisemmin ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun ihmelääkkeenä.
– Mangrove-ekosysteemit ovat elinympäristöjä ja kasvattamoja monenlaisille kasveille ja eläimille. Ne voivat niellä jopa neljä kertaa enemmän hiiltä kuin trooppiset ylempien seutujen metsät. Ne auttavat lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tri Sevvandi Jayakody Sri Lankan Wayamban yliopistosta sanoo.
– Mangrovemetsät toimivat myös luonnollisena suojamuurina myrskyjä vastaan, ja ne lieventävät jopa tsunamien tuhoja, tri Nicholas Hardman-Mountford kertoo. Hän on brittiläisen kansainyhteisön sihteeristön valtameri- ja luonnonvaraosaston päällikkö.
Sininen peruskirja
Kansainyhteisön maat ovat allekirjoittaneet Kansainyhteisön sinisen peruskirjan, jossa 54 jäsenvaltiota lupaa aktiivisesti työskennellä yhdessä valtameriin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Ne lupaavat myös täyttää globaalit kestävän valtamerikehityksen sitoumuksensa.
Sininen peruskirja toteutuu merten saastumista torjuvien ja kestävää sinistä taloutta edistävien vapaaehtoisten toimintaryhmien kautta.
Mangrove-ekosysteemien ja elinkeinojen toimintaryhmä koostuu kolmestatoista maasta: Australia, Bahama, Bangladesh, Guyana, Jamaika, Kenia, Malediivit, Nigeria, Pakistan, Trinidad ja Tobago, Vanuatu, Britannia sekä ryhmän johtaja Sri Lanka.
Maat vaihtavat keskenään tietoja mangroven suojelusta ja hoidosta.
Luonnollinen suojamuuri ja hiilinielu
Sri Lanka rakentaa toista puolustuslinjaa luonnonvoimia vastaan ja pyrkii hyödyntämään mangroven suojeluvoimaa. Maan ensimmäinen puolustuslinja olivat riutat, jotka kärsivät raskaasti vuoden 2004 tsunamista.
Lisääntyvän tieteellisen näytön innostamana Trinidad ja Tobago on ottanut merkittäviä askelia suojauksen rakentamisessa mangrovemetsiä hyödyntämällä. Meri-instituutin vt. johtaja tri Rahanna Juman kertoo, että maan hallitus tilasi koko maan ilmakuvauksen. Sen tuottaman tiedon perusteella arvioitiin mangrovemetsien sisältämän hiilen määrä.
– Se havainnollisti, miten mangrovemetsät voivat korvata päästöjä. Mikä tärkeintä, tutkimus lopullisesti osoitti, että mangrovemetsät säilövät enemmän hiiliä hehtaaria kohden kuin muut kovapuumetsät, Juman selittää.
Vuonna 2020 meri-instituutti tutki mangrovemetsien maaperää Guyanassa, Surinamissa ja Trinidadissa ja Tobagossa.Tutkimuksessa kävi ilmi, että mangrovemetsän maaperä sitoo hiiliä monta kertaa enemmän kuin pinnan yläpuolella olevat osat.
lehti 