Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää tavattoman hyvänä uutisena sitä, että Irak on tarjoutunut järjestämään paluulentoja kansalaisilleen, jotka haluavat vapaaehtoisesti palata kotimaahansa Valko-Venäjältä.
Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on jumissa satoja EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä, joista monet ovat Irakista ja suuri osa kurdeja. Valko-Venäjä on usuttanut ihmisiä kohti unionia luodakseen painetta rajalle.
Brysselissä pidettävään ulkoministerikokoukseen saapunut Haavisto kiittää myös Turkkia vastuullisesta toiminnasta, koska pääsyä Minskiin suuntautuville lennoille on rajoitettu.
Turkki on kieltänyt Syyrian, Irakin ja Jemenin kansalaisia lentämästä Turkista Valko-Venäjälle.
– Haluaisin antaa tunnustuksen Irakin ja Turkin vastuulliselle käyttäytymiselle. Kun heille on selvinnyt, että heidän lentoyhtiöitään ja reittejään käytetään hybridipaineen luomiseen Euroopan unionia kohtaan, siihen reagoidaan näin vahvasti, Haavisto sanoi saapuessaan EU:n ulkoministerikokoukseen Brysseliin.
Pakotteita laajennetaan
EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin mukaan EU aikoo laajentaa Valko-Venäjän vastaisia pakotteita niihin, jotka ovat osallisia siirtolaisten kuljetuksiin Puolan rajalle. Pakotteet koskisivat muun muassa lentoyhtiöitä, matkatoimistoja ja viranomaisia.
Siirtolaisia on tullut ilmateitse muun muassa Turkista ja Syyriasta.
Pakotteiden tehosta on esitetty kysymyksiä, mutta Borrellin mukaan pakotteet ovat aina tehokkaita.
– Pakotteet vaikuttavat ihmisiin. Ne vaikuttavat heidän omaisuutensa ja mahdollisuuksiinsa liikkua, Borrell sanoi ennen kokousta.
Haaviston mukaan pakotteiden teho näkyy jo viimeaikaisissa uutisissa siirtolaislentojen rajoittamisesta ja paluulentojen järjestämisestä.
Sittemmin Valko-Venäjän valtiollinen lentoyhtiö Belavia on ilmoittanut, ettei se tästä päivästä lähtien enää päästä syyrialaisia, irakilaisia, jemeniläisiä eikä afganistanilaisia lennoilleen Dubaista Minskiin.
Ukraina huolissaan Venäjän liikkeistä
Ulkoministerikokouksen yhteydessä on esillä laajemminkin EU:n kumppanuus sen itäisten naapurien kanssa.
EU-ulkoministerit tapasivat ennen kokouksen alkua Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban aamiaisella. Haavisto kertoo, että Ukraina on tällä hetkellä hyvin huolissaan omasta turvallisuudestaan ja taloudestaan.
– Ukraina on ottanut esille huolensa siitä, että Venäjän puolella on kasvava määrä sotavoimien liikuttelua, Haavisto sanoi.
Rauhansopimusten luhistuminen Länsi-Balkanilla tietäisi pahoja ongelmia
Kokouksen aiheisiin nousee myös Bosnia-Hertsegovinan vaikea tilanne. Viime viikkoina pelot uudesta konfliktista maassa ovat heränneet, kun maa on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin sitten 1990-luvun sodan päättymisen.
– Jos rauhansopimukset alkavat luhistua Länsi-Balkanilla, se merkitsee hyvin suuria ongelmia, Haavisto kommentoi.
Poliittinen kriisi syntyi, kun Bosnian serbien johtaja Milorad Dodik ilmoitti aikomuksesta vetää serbitasavalta pois liittovaltion keskeisistä instituutioista, kuten armeijasta, poliisivoimista ja verohallinnosta.
uutiskirje 
