KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hävittäjähankinta loppusuoralla – nämä viisi asiaa vaikuttavat jättikauppaan

Lockheed Martinin F-35-hävittäjiä.

Lockheed Martinin F-35-hävittäjiä. Kuva: All Over Press/USA:n ilmavoimat/R. Nial Bradshaw

Maan hallitus ratkaisee Suomen seuraavan monitoimihävittäjän tyypin piakkoin. Hankkeessa on yhä useita selvittämättömiä kysymyksiä. Vasemmistoliitto vaatii, että käyttökustannuksiin liittyvät epäselvyydet ja koneiden ilmastovaikutukset pitäisi vielä selvittää.

Antero Eerola
10.12.2021 7.00

Kansainvälinen aseteollisuus saa Joulupukin kotimaasta tänä vuonna ison, kalliin ja kovan lahjapaketin.

Päätös on luvassa ennen joulua. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu päätöksentekoon.

Eri konetyyppien arviointityö on nyt loppusuoralla puolustushallinnossa.

Myös ruotsalaiset kauppaavat omaa konettaan puolustuspoliittisella yhteistyöllä.

Valintaperusteet liittyvät koneen sotilaalliseen suorituskykyyn, kustannuksiin, huoltovarmuuteen sekä kotimaisten yritysten mahdollisuuksiin päästä hankkeen teolliseen yhteistyöhön.

Päätöksen ytimessä ovat myös sen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Vastaamattomia kysymyksiä on yhä useita.

1. Epäselvyys käyttökustannuksissa

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto vaati marraskuun lopulla kannanotossaan hävittäjähankinnan lopulliseen hintaan liittyvien epäselvyyksien ratkaisemista.

Puolustushallinto sanoo uusien hävittäjien käyttökustannusten olevan yhtä suuret kuin hankintahinta sekä uusien koneiden kytkeminen Suomen puolustusjärjestelmään. Se tarkoittaisi yhteensä 10 plus 10 miljardin euron hintalappua koneiden koko elinkaaren ajalta.

Valmistelujen mukaan uusien hävittäjien käyttökustannukset saavat olla enintään kymmenen prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista. Se tarkoittaisi noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Hävittäjähankintojen takia Suomen puolustusbudjetti on kuitenkin noussut viime vuodesta tähän vuoteen yli 50 prosenttia.

Samalla kaikissa muissa Euroopan maissa, jotka ovat viime vuosina ostaneet hävittäjiä, erityisesti amerikkalaisten koneiden käyttökustannukset on arvioitu huomattavasti korkeammiksi.

Kustannusten arviointia tosin vaikeuttaa se, että Rafalen, Eurofighter Typhoonin ja Saab Gripenin käyttökustannuksista ei ole luotettavaa julkista tietoa.

Amerikkalaisen F-35:n taivaisiin karanneista kuluista on sen sijaan pidetty paljon meteliä, ehkä eniten sen valmistajamaassa Yhdysvalloissa.

Hollannissa ilmavoimat raportoi maan parlamentille, että vain 46:n F-35:n kulut olisivat noin 570 miljoonaa euroa vuodessa. Se on reilusti kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa, vaikka konemäärä on selvästi pienempi. Hollanti on tosin mukana myös koneen kehittämistyössä, mikä maksaa.

Norjan puolustusbudjetissa lasketaan, että vain 52 F-35-konetta maksaisi elinkaarensa aikana vajaat 32 miljardia euroa.

Konsulttiyhtiö KPMG puolestaan laski Kanadan parlamentille, että 65 amerikkalaiskoneen käyttö ja ylläpito maksaisi neljä kertaa enemmän kuin ostohinta.

Onkin erittäin epätodennäköistä, että ainakaan amerikkalaista hävittäjää voitaisiin käyttää Suomessa huomattavasti halvemmalla kuin kaikissa muissa vertailumaissa.

Myös Yhdysvalloissa hallituksen tilintarkastusvirasto (Government Audit Office) on todennut konetyypin ylittäneen budjettinsa noin kaksinkertaisesti.

Ostopäätöksen jo periaatteessa tehneessä Sveitsissä parlamentti on puolestaan käynnistänyt selvityksen koneen hintaan liittyvistä epäselvyyksistä.

Hävittäjähankintojen ilmastovaikutuksia ei ole selvitetty.

Sveitsissä on kiinnitetty huomiota myös toiseen amerikkalaiskoneen ongelmaan, joka on Suomessa tyystin sivuutettu.

Kaikki F-35:t kytketään niin sanottuun ALIS-tietojärjestelmään (Autonomic Logistics Information System), joka tarkoittaa, että tieto koneiden lentoon lähdöstä ja laskeutumisesta ilmoitetaan järjestelmän kautta ensin Yhdysvaltoihin. Näin amerikkalaisilla on koko ajan reaaliaikainen kuva konetta käyttävien maiden lennoista.

Tämä on saanut jotkut asiantuntijat kysymään, tarvitaanko koneiden käynnistykseen amerikkalaisten antama salasana ja voisiko koneet myös lamauttaa etänä ALIS:in kautta.

2. VTT:n mukaan Hornetit kestävät

Vastaamattomia kysymyksiä liittyy myös ilmavoimien nykyisten Hornetien käyttöikään.

Hävittäjien uusimista on perusteltu sillä, että Hornetit on lennetty loppuun viimeistään vuosikymmenen lopussa, koska lentotuntien kertyessä koneiden rakenteet väsyvät. Tämä vaikuttaa niiden käyttöön ja viime kädessä lentoturvallisuuteen.

Valtion Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvitys kuitenkin osoittaa selkeästi, että rakenteiden puolesta Hornetien elinikää voitaisiin jatkaa vielä vuosia.

Ilmavoimien koneiden lentokelpoisuutta seurataan vuorokauden ympäri erityisellä rakenteiden rasituksen seurantajärjestelmällä. VTT tekee yhteenvedon tuloksista joka toinen vuosi. Viimeisin tutkimus on kesäkuulta 2020.

Se osoittaa, että koneet ovat koko ajan olleet väsymiskäyränsä eli niin sanotun design targetin alapuolella. Erikoista on, että ilmavoimien esikunta määräsi tämän design target – viivan salassa pidettäväksi kesällä, vaikka se on ollut julkinen siitä taaksepäin.

Kun Horneteja hankittiin 1990-luvulla, lähtökohtana oli, että kullakin koneella voidaan lentää noin 6 000 tuntia. Nyt puolustusvoimat väittää, että koneet on ajettu elinkaarensa loppuun jo 4 500 tunnin kohdalla.

Esimerkiksi Kanada kykenee jatkamaan nykyisten Hornetien käyttöikää vuoteen 2032 saakka, vaikka koneet ovat vanhempia kuin Suomella.

Myös Hornetin valmistajamaassa Yhdysvalloissa koneita on kyetty käyttämään selvästi pidempään kuin Suomessa. Useilla laivaston ja merijalkaväen Horneteilla on lennetty yli 8 000 tuntia ilman suuria päivityskuluja.

Suomessa ei ole yhtään Hornetia, jolla olisi lennetty enemmän kuin 4 000 tuntia. VTT:n mittausten mukaan lukua oli vuoden 2020 lopussa päälle 3 000 tuntia.

3. Iso ulkopoliittinen linjavalinta

Hävittäjähankinnassa on kyse myös siitä, minkä maan kanssa Suomi tahtoo syventää turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on viime metreillä julkisuudessa kiistänyt, että kyse olisi politiikasta.

Hänen mukaansa valinta kuitenkin ratkaisee sen, minkä maan kanssa Suomi syventää yhteistyötä sotatarvikkeiden hankinnassa. Tarjouskilpailussa mukana olevista maista tärkein materiaalin toimittaja on Yhdysvallat. Juuri asekauppa on kaikkialla maailmassa politiikan jatketta.

Suomessa näytellään, että hävittäjät kilpailevat tasapuolisesti keskenään.

Myös ruotsalaiset kauppaavat omaa konettaan puolustuspoliittisella yhteistyöllä.

Demaripuolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan Suomen ja Ruotsin yhteisoperaatioille syntyisi ruotsalaiskoneen myötä aivan uusi alusta.

– Sotilaallisesti, maantieteellisesti ja turvallisuuden kannalta Suomen ja Ruotsin täytyy pitää yhtä, Hultqvist sanoi tavatessaan suomalaisia politiikan toimittajia Tukholmassa.

– Jos valitsette Gripenin, olisimme kuin yhdet ilmavoimat kahdella komentajalla, Ruotsin ilmavoimien esikuntapäällikkö Anders Persson on puolestaan sanonut.

4. Yhtä ehdokasta on suosittu

Helppoa on kuitenkin lyödä vetoa, että Suomi päätyy amerikkalaiseen F-35-hävittäjäpommittajaan.

Tästä on useita viitteitä.

Kun puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg siirtyi eläkkeelle, hän ryhtyi jo ennen karenssiajan umpeutumista konsultoimaan konetta valmistavaa Lockheed Martinia.

Suomen Kuvalehti uutisoi jo toukokuussa 2020, että puolustushallinto on suosinut amerikkalaiskonetta.

– Suomessa näytellään, että hävittäjät kilpailevat tasapuolisesti keskenään. Näytelmän on tarkoitus varmistaa, että suuri yleisö uskoo F-35:n tulleen valituksi kilpailun kautta, SK:n lähde HX-hankkeen sisältä kertoi.

Lähteen mukaan puolustushallinnon raporteissa on vähätelty tai jätetty kertomatta F-35:n huonoja piirteitä.

– Poliitikoille ei välttämättä valehdella suoraan, mutta ei myöskään kerrota kaikkea oleellista. Tarvittaessa voidaan vedota sotilaalliseen salaisuuteen ja sanoa, että nämä ovat turvaluokiteltuja asioita, eikä niistä voi puhua.

Puolustushallinto ja Jarmo Lindberg ovat kiistäneet syytökset jyrkästi.

5. Lisä Suomen ilmastotaakkaan

Vasemmistoliitto vaatii myös, että uusista hävittäjistä saadaan ilmastovaikutusten arviointi.

Asiaa onkin syytä pohtia, sillä nykyaikainen hävittäjäkone syö polttoainetta keskimäärin tuhansia litroja tunnissa. Esimerkiksi amerikkalainen F-35 hörppää jopa 5 600 litraa löpöä tunnin aikana.

Scientists for Global Resbonsibility laskee, että maailman asevoimat ja asevoimat tuottavat noin viisi prosenttia kaikista maailman kasvihuonepäästöistä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Marraskuun alussa Glasgowin ilmastokokouksen osallistunut Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi myönsi, että hänen kotimaansa asevoimat tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin 140 maailman pienipäästöisintä maata yhteensä.

Samalla asevoimat on kuitenkin vapautettu kaikista päästötavoitteista.

Suomessa hävittäjähankintojen ilmastovaikutuksia ei ole selvitetty.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Johannes Yrttiaho tekivät asiasta kirjallisen eduskuntakyselyn loppuvuodesta 2019.

Vastauksessaan puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoo, että ilmastonäkökohdat olisi otettu mukaan HX-hankkeen ”vaatimustenhallintaan ja elinjakson auditointeihin”. Lisäksi valmistajilta on pyydetty kuvaamaan, miten ne voisivat tulevaisuudessa hyödyntää biopolttoaineita ja kokonaan synteettisiä polttoaineita.

Tämä ei kuitenkaan puutu perusongelmaan, joka on massiivinen fossiilisten polttoaineiden kulutus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

Uusimmat

Jätkäjätkiin kuuluvat Asan (Matti Salo) lisäksi Puppa J (Janne Siro), Rasmus Pailos, Erno Haukkala, Kim Rantala, Ville Väätäinen, Antti Kivimäki, Pekka Varmo. Vuosien varrella yhtyeen riveissä nähtiin myös Joska Josafat (Joosef Lakopoulos), Jocke Bachmann ja Kari Hulkkonen.

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

Mariam Falaileh pitää kuvanveistoa kutsumuksenaan.

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
04

Kapinoikaa enemmän, nuoret

 
05

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

24.12.2025

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään