Vasemmistoliiton Pohjanmaan piirin alueelle muodostuu kolme hyvinvointialuetta: Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Ne poikkeavat toisistaan jo kokonsa puolesta, vaikka kaikki ovat verrattain pieniä. Keski-Pohjanmaa on 68 000 asukkaan alue Kokkolan kaupungin ympärillä. Etelä-Pohjanmaalla on noin 190 000 asukasta ja Pohjanmaalla noin 180 000.
Pohjanmaalla RKP ottanee ensimmäisissä hyvinvointialuevaaleissa tammikuussa yksinkertaisen enemmistön hyvinvointialueen valtuustossa. Etelä-Pohjanmaalla keskusta on voimakas, Keski-Pohjanmaalla SDP.
– Yhteistä näille kolmelle hyvinvointialueelle on se, että vasemmistoliitolla on niissä hankalaa, toteaa Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, seinäjokinen Antti Knuuttila tammikuun 23. päivä käytävien sote-vaalien alla.
Vaaleissa valitaan valtuustot 23 hyvinvointialueelle.
– Ehdokkaita on hankala saada läpi, mutta uskoisin, että saamme paikkoja näissä vaaleissa.
Hänestä hyvinvointialueita on liikaa.
– Jos haetaan parasta ja tehokkainta toimintamallia, pienimmissä hyvinvointialueissa ei ole järkeä, hän sanoo.
– Toki demokratian kannalta voi olla parempi, että alueita on enemmän, mutta en tiedä, millaista demokratiaa se on, että keskustalla on enemmistö suurimmassa osassa maakuntia ja RKP:llä rannikolla.
Pienten kuntien hyväksi
Knuuttila toteaa ymmärtävänsä kaupungeista tulleen, hyvinvointi- eli sote-alueisiin kohdistuvan kritiikin.
– Jos hyvinvointialueille siirretään lisää toimintoja, herää kysymys, mihin ylipäätään tarvitsemme enää kaupunkeja tai kuntia, hän sanoo.
Sote-asioiden hoitamiseen kuitenkin tarvitaan Knuuttilankin mielestä nykyistä leveämmät hartiat.
– Kaupungit pystyisivät pitkälti itse järjestämään palvelut, mutta ongelma ovat pienet kunnat, joiden rahkeet eivät siihen riitä. Nyt on olemassa isoja alueellisia eroja, jotka saadaan kapenemaan sote-uudistuksella. Siksi uudistus on varmasti askel parempaan suuntaan pienten kuntien asukkaille.
Knuuttila pelkää kuitenkin samaa kuin moni muu: vaaleissa nurkkakuntaisuus pääsee valloilleen.
– Mennään puolustusasemiin ja mietitään, kuka eniten ajaa meidän kunnan asiaa, vaikka tällainen ajattelu pitäisi kokonaan unohtaa, hän sanoo ja muistuttaa siitä, että edustajien tulee olla koko hyvinvointialueen asialla.
– Mutta varmasti nähdään keskittämisiä, joilla yritetään saada oman kunnan edustaja läpi. Vasemmistoliitolle se on huono asia.
Vaalit eivät kiinnosta ketään
Knuuttilan mukaan tammikuun vaaleista eivät ole kiinnostuneita äänestäjät eivätkä puolueet.
– Kansalaisista suurin osa ei tiedä, mistä äänestetään. Sitä ei tiedetä kaikissa puolueissakaan, hän arvioi.
”Kansalaisista suurin osa ei tiedä, mistä äänestetään.”
– Ja itsestänikin voin sanoa, että vaikka olen seurannut uudistusta tarkkaan, varmasti on asioita, joita en ole tullut ajatelleeksi, vaikka kokonaispaletti on tiedossa. On epäselviä asioita ja riskitekijöitä.
Knuuttila uskoo, että ihmiset eivät ole tulleet ajatelleeksi sitä, kuinka iso valtasiirtymä uudistuksessa on tapahtumassa.
– Monille kansalaisille, varsinkaan nuorille, eivät välttämättä ole selviä edes kuntien, kuntayhtymien tai maakuntaliittojen tehtävät. He näkevät julkisen toiminnan yhtenä mössönä, josta ei erotu, mitä mikäkin taho hoitaa, Knuuttila sanoo, muttei pidä asiaa yllättävänä.
– Ei kuntalaista kiinnosta se, miltä taholta hän saa palvelunsa, kunhan saa sen.
Väki vähenee
Väestöennuste ei näytä hyvältä Pohjanmaan piirin alueella. Vuoteen 2040 mennessä kasvavat vain keskuskaupungit. Muilla paikkakunnilla väki vähenee, joillakin jopa paljon.
– Normaalia kapitalistista kehitystä, Knuuttila arvioi.
– Sote-palveluille se tarkoittaa, että syrjemmille seuduille ei saada henkilökuntaa ja on vaikea saada rahoitusta.
Hänestä olisikin tarpeen saada verotusoikeus hyvinvointialueille.
– Muuten ne jäävät kumileimasimen asemaan, hän sanoo.
– Päättäjillä pitäisi olla vastuu rahasta, rahan keräämisestä, päättämisestä ja palveluista. Mutta jos tähän päästään, on selvää, että väen vähetessä verokertymä pienenee ja se tietysti heikentää palveluita tai ainakin niiden saavutettavuutta.
Knuuttila ei näe keskittymiskehitykselle realistista vaihtoehtoa.
– Ei ole olemassa mitään skenaariota, jonka mukaan tilanne jossain kohdassa muuttuisi. Jo nyt jopa Seinäjoen kokoiseen kaupunkiin on vaikeuksia saada korkeasti koulutettua väkeä hoitohenkilökunnasta tai sosiaalialan työvoimasta puhumattakaan, vaikka omassa kaupungissakin järjestetään koulutusta.
Knuuttilan mukaan hyvinvointialueiden valmistelut ovat pitkällä.
– Rysäytämme kuitenkin yhtäkkiä ison kasan töitä instanssille, jota ei vielä ole olemassa. Jonkinnäköisiä siirtymisongelmia ja sekavuutta varmasti on luvassa.
Sekopäinen Keski-Suomi
Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Eila Tiainen pitää Keski-Suomen tilannetta sekopäisenä.
– Keski-Suomen keskussairaalan uusi sairaala Nova ja siihen kaavailtu tietojenhallintahankinta Aster ovat olleet esillä. Vaalit ovat jääneet näiden asioiden varjoon, Tiainen arvioi.
– Olemme puhuneet Keski-Suomessa enemmän sairaalasta ja sen törkeästä hinnasta ja siitä, että siellä ei kuitenkaan ole ollut varaa pitää kaikkia osastoja auki.
Keskustelua on aiheuttanut se, että uusi sairaala maksoi merkittävästi enemmän kuin sen alun perin piti maksaa. Lisäksi sinne oltiin hankkimassa tietojärjestelmää, jolle oli käymässä samalla lailla. Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti kuitenkin lokakuussa luopua kalliista amerikkalaisjärjestelmästä, jota se oli aiemmin suunnitellut hankittavaksi.
Puheissa lähipalvelut ja
hoitoon pääsy
Sote-uudistuksen osalta Keski-Suomessa puhutaan lähipalveluista ja hoitoon pääsystä. Muuten väki suhtautuu uudistukseen positiivisesti.
– Ihmisiä huolettaa, että pääseekö varmasti hoitoon ja onko siellä lääkäri. Sinänsä on jännä, että ihmisiä kiinnostaa juuri se, että onko se henkilö ikään kuin riittävän pätevä, jolle pääsee puhumaan, Tiainen sanoo.
– Lisäksi huolettaa se, miten lähipalvelu määritellään. Samoin puhuttaa se, että terveysasemia on ulkoistettu ja ne toimivat huonosti.
Sekin mietityttää kansalaisia, että kuka pitää vaikkapa kinnulalaisten puolta suuressa hyvinvointialueessa.
– Kun tähän saakka kuntayhtymän hallinnossa on ollut edustaja jokaisesta kunnasta, nyt vaalitapa johtaa siihen, ettei näin varmaankaan jatkossa ole. Isot kunnat hallitsevat, mutta ymmärtävätkö jyväskyläläiset, mitä syrjäseudulla tarvitaan, hän kysyy.
– Ihmiset ovat epävarmoja sen suhteen, että palvelut todella säilyvät. Sen ymmärtää, sillä onhan politiikassa tapahtunut sitä, että luvattu jotain, mutta hommat menee jollain muulla tavalla.
Kuitenkin yleinen suhtautuminen uudistukseen on myönteinen.
– Aika hikisiä ovat ajat olleet. Hoitoon pääsy on vaikeaa, eikä olla tyytyväisiä hoitoprosesseihin. Ihmiset odottavat, että asiat muuttuisivat paremmiksi. Heitä on vain vaikea saada ymmärtämään, että muutokset ovat hitaita eikä uusi järjestelmä ole hetkessä valmis.
– Sekin kiinnostaa, riittääkö uudistukseen mikään raha ja tuleeko jokin erillinen hyvinvointialuevero.
Kasvu keskittyy Jyväskylään
Keski-Suomikin on tyypillinen alue väestönkasvun suhteen. Kasvu keskittyy Jyväskylään ja sen ympärille.
–Vetovoimaa on, ja tänne tulee paljon opiskelijoita. Mutta meille pitäisi kehittää myös pitovoimaa, jotta nuoret myös jäisivät tänne, Tiainen sanoo.
– Valmistuneet eivät löydä työtä täältä. Elinkeinorakenne on siinä mielessä yksipuolinen.
Seutukaupungit Äänekoski ja Jämsä puolestaan ovat muuttotappiokuntia.
– Onnetonta on, että edes ne eivät pysty pitämään porukkaa, vaikka Äänekoskelle tulee parikin isoa investointia.
Tiaisen mukaan vasemmistoliitto on löytänyt hyvin ehdokkaat Jyväskylästä, mutta hyvinvointialueen reunoiltakin pitäisi löytää ehdokkaita.
– Se on hyvä, että Keski-Suomi on yhtenäinen alue ja kaikki kunnat ovat olleet mukana kuntayhtymässä.
Ehdokasasettelu lupaa hyvää
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajan, lempääläläisen Virva-Mari Raskin, mukaan näyttää lupaavalta sen suhteen, että vasemmistoliitto saa ehdokaslistan täyteen sote-vaaleihin.
– Joissain kunnissa ollaan todella kiinnostuneita ehdokkuudesta, ja on jopa mietittävä, miten ehdokkuudet jaamme, hän sanoo.
Kansalaiset sen sijaan ovat Raskin mielestä yhä ymmällään vaalien ja hyvinvointialueiden suhteen.
– Olemme kaikki uuden edessä. Ihmiset pelkäävät, että kaikki maksaa kauheasti ja byrokratiaa tulee lisää. Lisäksi ihmetellään, kuka päättää ja mistä, Rask sanoo.
– Hyvinvointialue on sikäli helppo ymmärtää, että se on jotakuinkin sama kuin maakunta.
Tieto kuitenkin auttaa epävarmuuteen.
”Uudistus tulee joka tapauksessa, eikä sitä kannata pelätä”.
– Olemme selittäneet, että nyt valitaan aluevaltuustoon hyvinvointialueen tärkeimmät päättäjät ja valtuustossa käsitellään arjen asioita. Täytyy vain rohkaista ihmisiä ajattelemaan, että tämä uudistus tulee joka tapauksessa, eikä sitä kannata pelätä. Tehdään siitä paras mahdollinen, Rask toteaa.
On oltava uskottavuutta
Enemmän kuin siitä, että kaikista kunnista saataisiin ehdokkaita, Pirkanmaan vasemmistossa ollaan huolissaan siitä, että ehdokkaiksi saataisiin riittävän uskottavia ihmisiä.
– Väki kyselee, miten oman kunnan palvelujen käy ja miten ne näkyvät kylillä. Toivottavasti saamme voimakkaan vasemmistolaisen ajatusmaailman valtuustoon, että lähipalvelut saataisiin säilytettyä, Rask kertoo.
– On oltava uskottavuutta, ettei käy niin, että äänestetään oman puolueen ehdokkaan sijaan mieluummin ketä tahansa oman kunnan ehdokasta. Onko usko alueen kehen tahansa vaikuttajaan vahvempi kuin omaan ideologiaan? Toivon, että vasemmistolaisuus näkyy äänestyspäätöksissä.
Rask muistuttaa siitä, että on tärkeää, että palvelut toimivat myös tällä hetkellä ja ensi vuonna.
– Kuntien ei pidä alkaa liian aikaisin luovuttaa sote-palveluista ja pihistellä rahankäytössä. Jos kunnissa ei ole toimintaa, hyvinvointialueella voidaan ajatella, että kun niissä ei ole aiemminkaan ollut toimintaa, miksi nytkään tarvitsisi.
Riittääkö henkilöstöä?
Väestökehityksen kannalta Pirkanmaalla menee hyvin Tampereella ja sen ympärillä Nokialla, Pirkkalassa, Lempäälässä ja Ylöjärvellä.
– Erikoissairaanhoito meillä on hyvällä mallilla. Tampereen yliopistollisen sairaalan ja ylipäätään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiat ovat toimineet hyvin. Sote-uudistuksen valmisteluakin täällä on kiitelty, Rask sanoo.
Uudistusta hän pitää hyvänä asiana.
– Se tuo yhteiset pelisäännöt koko alueelle, hän tähdentää.
Eniten huolta aiheuttaa Pirkanmaallakin se, riittääkö sinne tarpeeksi sote-alan työntekijöitä, jotka pystyvät ja jaksavat tehdä juuri näitä töitä.
– Aina puhutaan, että terveysasiat ovat ykkösenä, mutta pitää muistaa myös sosiaalipuoli sekä palo- ja pelastustoimi, jotka myös sisältyvät hyvinvointialueen toimintaan, Rask muistuttaa.
– Erityisen mielenkiintoista on se, miten lastensuojelu saadaan limittymään toimintaan. Sujuvuus on se juttu. Ei ole olemassa pelkästään sairaanhoitoa ja erikseen sosiaalityötä.
Kyllä kansa tietää
Satakunnan piirin puheenjohtaja Petri Salminen taas arvelee, että kyllä kansalaiset tietävät, mistä sote-vaaleissa on kyse.
– Mutta se realisoituu ehkä nyt vasta, missä laajuudessa sote-palvelut siirtyvät pois kunnilta. Jopa puolet kunnallisesta päätöksenteosta tai ainakin rahoista siirtyy alueelliseen päätöksentekoon. Tämän vuoksi ihmisten kiinnostuskin lisääntyy, hän uskoo.
– Se kuitenkin syö kiinnostusta, että vaaleja on nyt paljon. Kuntavaaleista ei ole kauaa.
Salminen muistuttaa siitä, että kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta nyt ovat kyseessä tärkeät vaalit.
– Kuka sitten loppupeleissä ehtii hoitaa näitä asioita, on se olennainen kysymys. On niin monenlaista politiikan paikkaa.
Hänestä ehdokasasettelu on kiinnostava siinä mielessä, että kenen vahvuuksiin sote-asiat kuuluvat.
– Onko esimerkiksi kansanedustajillakaan tietoa juuri sote-asioista, kun he voivat olla ihan eri asioihin keskittyviä ihmisiä?
”18 aluetta riittäisi”
Salmisen mielestä Manner-Suomeen olisi riittänyt 18 hyvinvointialuetta.
– Aika näyttää, miten pienimmät alueet pärjäävät. Niiden toiminta ehkä edellyttää valtiolta paljon toimenpiteitä. Ehkä pitkässä juoksussa olisi hyvä, että hyvinvointialueet olisivat samat kuin maakunnat.
Salminen toivoo, että kaikkea jo kehitettyä ei hukattaisi.
– Esimerkiksi perhekeskukset, joita joissain kunnissa on kehitetty, ovat tärkeitä perheiden kannalta, hän sanoo.
Hän toteaa sote-palvelujen paletin olevan niin laaja, että on työlästä nivouttaa kaikki toimivaksi kokonaisuudeksi.
– On otettava huomioon niin vanhusten kotipalvelut ja vammaispalvelut kuin työväestön, lasten ja nuorten palvelut.
Nykyisellään Satakunnassa on erilaisia kuntayhtymiä.
– Toivottavasti niiden luomat hyvät käytännöt otetaan huomioon jatkossa. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaikka se suurenee kuntatasosta maakuntatasolle.
Salminen toteaa, että hyvinvointialueen valtuustoon menevät ne, jotka saavat eniten ääniä.
– Sillä mennään. Mutta lautakuntiin pystyy jatkossakin valitsemaan henkilöitä eri puolita maakuntaa tietämyksen ja osaamisen tason mukaan. Sillä saadaan myös alueellinen kattavuus, hän arvioi.
– Pitää olla kiinnostunut koko alueen asioista. Esimerkiksi euralaisia on noin 11 000, mutta satakuntalaisia noin 220 000. Jos Eurasta valitaan valtuutettu, hänen pitää ajaa noiden kaikkien 220 000 henkilön asiaa. Se tässä unohtuu välillä.
Erikoispalvelut jatkossakin
Turusta ja Helsingistä
Salminen muistuttaa siitä, että erikoispalvelunsa satakuntalaiset saavat jatkossakin suurilta paikkakunnilta, Turusta ja Helsingistä.
– Pitää pähkäillä tarkasti, mitä asioita Satakunnassa hoidetaan, hän sanoo.
– Lähipalvelut ovat erittäin tärkeitä, mutta se, miten ne toteutetaan, on vielä tärkeämpää. Sana lähipalvelu ei kerro vielä mitään. Jos sairastaa jotain harvinaista sairautta, lähipalvelu on oletettavasti Helsingissä.
Hän pohtii myös vanhuspalvelujen tilaa, kun maakunnassa ennustetaan vanhusväetön osuuden kasvavan merkittävästi seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Työvoimaa tarvitaan erityisesti vanhusten hoivaan.
– Kun nyt syntyy koko maassa keskimäärin 55 000 lasta, 1960-luvulla syntyneitä ikäryhmiä elää yhä yli 700 000. Siitä voi laskea, minkä kokoinen kuilu on. Vaikka kaikki työttömät työllistyisivät, työvoima ei riittäisi, hän sanoo.
Hänestä on selvää, että sote-alan koulutusta pitää lisätä.
– Tarvitaan lisää hoitajia, samoin lääkäreitä, hän sanoo.
Salminen nimeää Satakunnan hyvinvointialueen erityispiirteeksi sen, että palo- ja pelastustoiminta perustuu alueella paljolti vapaapalokuntiin.
– Satakunnassa ei ole monta vakinaista palokuntaa. Vapaapalokunnat tukevat vahvasti alueellista vakinaista pelastuslaitosta, ja niitä tarvitaan, koska Satakunta on laaja.
Sarjan aiemmat osat:
Sote-vaalit: Suomessa hoidon taso on huippua mutta ”Olemme surkealla tasolla hoitoon pääsyssä”