KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Analyysi: Verojen vastustaminen sai porvarit liikkeelle ja toi kokoomukselle vaalivoiton – vasemmiston hyvä tulos antoi muistutuksen puolueen ongelmasta

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko voi olla rauhallisin mielin. Aluevaalien tulos rauhoittanee myös keskustalaisia hallituspolitiikassa.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko voi olla rauhallisin mielin. Aluevaalien tulos rauhoittanee myös keskustalaisia hallituspolitiikassa. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Sunnuntain sote-vaalien tulos on itsetunnon palautus keskustalle, mikä rauhoittanee keskustalaisia hallituspolitiikassa. Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyy äänestäjien luottamus puolueeseen sote-asioissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Toivo Haimi.

Toivo Haimi
25.1.2022 7.30

Aluevaalit 2022

Kokoomus 21,6%

SDP 19,3%

Kampanjointi painottui tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen mediaan.

Keskusta 19,2 %

Perussuomalaiset 11,1%

Vasemmistoliitto 8%

Vihreät 7,4%

RKP 4,9%

KD 4,2%

Liike Nyt 1,8%

VKK 1,3%

Viime viikon sunnuntaina järjestetyissä Suomen historian ensimmäisissä sote-vaaleissa valittiin ensimmäiset 1 379 valtuutettua 21 hyvinvointialueen valtuustoihin. Vaalien voittajaksi julistautui kokoomus, joka sai 21,6% äänistä ja 289 valtuutettua.

Toisena tuli pääministeripuolue SDP 19,3 prosentin ääniosuudella ja 275 valtuutetulla, ja kolmannella sijalla on keskusta, jonka kannatus pomppasi 19,2 prosenttiin. Valtuutettujen määrällä laskettuna keskusta oli vaalien voittaja 297 valtuutetullaan.

Vasemmistoliitto sai kannattajansa liikkeelle

Vasemmistoliiton lopullinen vaalitulos on ytimekäs: Tasan kahdeksan prosentin kannatus ja tasan 100 aluevaltuutettua. Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson nousi valtakunnan ääniharavaksi. Andersson totesi KU:lle olevansa erittäin tyytyväinen vasemmiston vaalitulokseen, ja että vaalien teemat suosivat vasemmistoliittoa.

Anderssonin arvion kanssa on helppo olla samaa mieltä. Vasemmistoliitto on profiloitunut vahvaksi ja luotettavaksi osajaaksi sote-kysymyksissä, ja etenkin vasemmistoliitolle tärkeät tavoitteet – palveluiden oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo – korostuivat aluevaalien asiakysymyksissä.

Kuten vaaleissa yleensä, vasemmistoliitto sai ennakkoäänissä paremman tuloksen kuin lopullisessa tuloslaskennassa. Kun vain ennakkoäänet oli laskettu, vasemmistoliiton kannatus oli 8,8 prosenttia. Tämä voi selittyä sillä, että vasemmistoliitolla on keskimääräistä varmempi äänestäjäkunta, ja puoluevalinta tehdään hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Puoluevalinnan varmuus kannustaa äänestämään ennakkoon. Yksi haaste vasemmistolle tulevissa vaalikampanjoissa on liikkuvien äänestäjien vakuuttaminen.

Pessimistit pettyivät

Vaalien alla korostui pessimismi, jota myös mediassa lietsottiin. Tiedotusvälineissä povattiin alhaista äänestysaktiivisuutta ja vaaleista kirjoitettiin suorastaan lannistavalla tavalla. Useissa kirjoituksissa manattiin äänestysprosentin jäävän jopa alle 40 prosentin. Asiaa ei helpottanut myöskään se, että perussuomalaiset kampanjoivat bensan hinnalla ja maahanmuuttajilla – asioilla, jotka eivät liittyneet aluevaltuustoihin millään tavalla.

Vaalien ehdokasasettelu polkaistiin käyntiin saman tien kuntavaalien jälkeen, ja monet aluevaalien ehdokkaat olivat ehtineet olla ehdolla jo kesäkuun 2021 kuntavaaleissa. Yhdestä kampanjasta hypättiin siis lähes saman tien toiseen. Vaalikassat ammottivat tyhjyyttään, ja myös ehdokkaiden jaksaminen oli koetuksella.

Pessimistit joutuivat kuitenkin pettymään, sillä olosuhteisiin nähden äänestysaktiivisuus oli yllättävän korkea: 47,5 prosenttia. Lukemaan voi olla tyytyväinen, koska vaaleja käytiin keskellä koronaviruspandemiaa, eikä perinteisiä yleisötilaisuuksia voinut järjestää suuressa osassa maata. Kampanjointi painottui tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen mediaan.

On myös syytä panna merkille, että kyseessä olivat ensimmäiset vaalit laatuaan. Moni jätti todennäköisesti äänestämättä, koska jäi epäselväksi, mistä oikein äänestetään.

Pitää myöntää, että yli puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Alhainen äänestysaktiivisuus on rakenteellinen ongelma demokratian toteutumisen kannalta, ja se nakertaa aluevaltuustojen uskottavuutta.

Todennäköisesti äänestysaktiivisuus kuitenkin nousee seuraavissa aluevaaleissa, jotka järjestetään vuonna 2025 samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Lisäksi vuonna 2025 ollaan jo nähty ensimmäisiä aluevaltuustojen tekemiä päätöksiä, joihin äänestäjät pääsevät ottamaan kantaa uurnilla.

Kolmen suuren paluu?

Sunnuntain vaalitulosta voi lukea niin, että puolueiden keskinäisessä järjestyksessä ollaan palattu vuotta 2011 edeltäviin asetelmiin: ”Kolme suurta” eli kokoomus, keskusta ja SDP erottuvat selkeästi muista puolueista. Etenkin keskustalle vaalitulos tarkoittaa itsetunnon kohentumista, ja keskustalaiset voivat taas ajatella kuuluvansa suurten puolueiden joukkoon.

Vaalivoittaja kokoomuksen viesti vaalikampanjassa oli selkeä: Puolue ratsasti uusien verojen ja veronkorotusten vastustamisella, mikä sai perinteiset porvariäänestäjät liikkeelle. Sanoma oli selvä: Jos vastustat veroja, kannattaa äänestää kokoomusta. Kokoomusta hyödytti myös puolueen asema opposition ykköspuolueena, sillä perussuomalaiset ajoivat itsensä aluevaaleissa paitsioon.

Sote-vaaleissa syntyi myös selkeitä jakolinjoja: Perinteinen ideologinen jako oikeiston ja vasemmiston välillä nousi kampanjoissa esille, kun puolueiden välille syntyi eroja palvelujen ulkoistamisen ja rahoituksen suhteen. Toinen jakolinja syntyi palveluiden hajauttamista ja keskittämistä kannattavien välille. Keskustan yksinkertainen viesti terveyskeskuksesta joka kunnassa oli ytimekäs ja ymmärrettävä.

Mitään pysyvää tulkintaa suomalaisen politiikan mannerlaattojen asennosta ei kuitenkaan voi aluevaalituloksen pohjalta tehdä. Seuraavat, vuonna 2023 järjestettävät eduskuntavaalit ovat jo aivan nurkan takana, mutta niissä sekä äänestäjäjoukko että vaaliteemat ovat huomattavasti laajempia. Syystäkin suomalaisia äänestäjiä puhuttavat suuret kysymykset, kuten ilmastonmuutos, Nato-jäsenyys tai valtiontalous, nousevat todennäköisesti eduskuntavaalien keskeisiksi kiistakapuloiksi. Näissä asioissa jakolinjoja syntyy oikeiston ja vasemmiston lisäksi monipuolisemmin liberaalien ja konservatiivien välille, mikä monipuolistaa politiikan keskustelua.

Luotto ”vanhoihin puolueisiin” palautui

Perussuomalaiset ja vihreät olivat aluevaalien alisuoriutujia, mutta kummankaan puolueen heikko äänisaalis ei johdu niiden kannatuksen laskusta. On todennäköisempää, että molempien puolueiden äänestäjät eivät nähneet syytä äänestää näissä vaaleissa, koska sote-asiat eivät yksinkertaisesti ole pääasiallinen syy äänestää sen enempää vihreitä kuin perussuomalaisiakaan.

Vihreillä kärkiteemoja ovat ilmasto- ja ympäristöasiat sekä koulutus, perussuomalaisilla taas ilmasto- ja ympäristöpolitiikan sekä maahanmuuton vastustaminen. Vihreät ja perussuomalaiset ovat arvo- ja identiteettikysymyksissä toistensa vastapuolia, mutta koska aluevaaleissa oli kyse huomattavasti tylsemmistä asioista: sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja sijainnissa, ei kulttuurisotimiselle jäänyt näissä vaaleissa sijaa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja vastavalittu Pirkanmaan aluevaltuutettu Anna Kontula kommentoi maanantaina 24.1. Twitterissä, että aluevaalien ehkä kiinnostavin ilmiö on ”uusien puolueiden” eli perussuomalaisten ja vihreiden notkahdus. Kontula arvioi, että ”vanhoihin puolueisiin” luotetaan ”uusia puolueita” enemmän sellaisissa kysymyksissä, missä vaaditaan politiikan asiaosaamista ja kykyä ajaa konkreettisia tavoitteita eteenpäin.

– Nyt äänestettiin sote-palvelujen tulevaisuudesta, siis hyvin perinteisestä ja ihmisille tärkeästi teemasta, jossa ei kenelläkään ole varaa pelleillä tai ottaa asioita kevyesti, Kontula kirjoitti.

–Kiinnostavaa on, että ”vanhoista puolueista” äänien siirtymästä hyötyi eniten keskusta, jolla on politiikan kentällä maine likaisten temppujen ja siltarumpupolitiikan mestarina, mutta myös uskottava hajautetun palvelurakenteen ja haja-asutusalueen etujen ajaja.

Näillä alueilla pelättiin nyt lähipalvelujen häviämistä. Kun on kyse oman pitäjän terveyskeskuksen säilyttämisestä, keskusta konnankoukkuineen vaikuttaa paljon paremmalta vedonlyöntikohteelta kuin bensan hinnasta meuhkaava perussuomalaiset.

10/

— Anna Kontula (@annakontula) January 24, 2022

Luvassa keskustan rauhoittumista ja vihreiden hurjistumista

Keskusta voi olla syystäkin tyytyväinen siihen, että se päihitti mielipidemittaukset ja nousi aluevaltuutettujen määrässä mitattuna Suomen suurimmaksi aluepuolueeksi. Keskustaväelle vaalitulos tarkoittaa todennäköisesti itseluottamuksen palautumista ja rauhoittumista hallituspolitiikassa. Keskusta saa myös hengähdystauon jatkuvasta kipuilustaan laskevan kannatuksen kanssa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioikin vaali-iltana KU:lle, että keskusta on nyt saanut konkreettisen osoituksen siitä, että se voi voittaa vaaleja, vaikka onkin hallitusvastuussa.

Vihreät sen sijaan joutuu nyt käymään läpi vaalitulosta ja tarkastella kriittisesti omaa politiikkaansa ja asemaansa valtakunnallisena puolueena. Voi olla, että vihreät pyrkii vuoden 2022 aikana nostamaan profiiliaan omalla ydinosaamisalueellaan eli ympäristö- ja ilmastopolitiikassa, ja siitä syystä vihreät päätyy jyrkälle törmäyskurssille keskustan kanssa kevään ilmasto- ja työllisyysneuvotteluissa. Todennäköisesti neuvotteluista tulee vaikeat, mutta ainahan ne vaikeita ovat.

Sunnuntain aluevaaleista on turhan aikaista tehdä johtopäätöksiä vuoden päästä käytäviä eduskuntavaaleja ajatellen, mutta joitain huomioita voi silti tehdä.

Monet tähän asti tuntemattomat, mutta nousevat kyvyt eri puolueista ja eri puolilta maata saivat hyviä vaalituloksia aluevaaleissa. Monet maakunnissa hyvän äänisaaliin keränneet ehdokkaat ovat varmasti jo lähtökuopissa kevään 2023 eduskuntavaaleja ajatellen.

Vasemmistoliiton 8 prosentin vaalitus on puolueelta perusvarma suoritus, mutta uusia kärkinimiä ei aluevaltuutettujen joukkoihin päässyt nousemaan. Vasemmistoliiton pitääkin petrata ehdokashankinnassa ja ruohonjuuritason kampanjoinnissa, jotta eri alueiden ehdokkaita saadaan tunnetuiksi. Selkeiden kärkiehdokkaiden tunnistaminen joka vaalipiirissä tulee olemaan vasemmistoliiton kenttäväen tärkeä tehtävä vuoden 2022 aikana.

Kuuntele myös päätoimittaja Jussi Virkkusen ja politiikan toimittaja Toivo Haimin analyysi kuntavaaleista KU:n Kaikki Uusiksi -podcastista:

Aluevaalit 2022

Kokoomus 21,6%

SDP 19,3%

Kampanjointi painottui tiedotusvälineisiin ja sosiaaliseen mediaan.

Keskusta 19,2 %

Perussuomalaiset 11,1%

Vasemmistoliitto 8%

Vihreät 7,4%

RKP 4,9%

KD 4,2%

Liike Nyt 1,8%

VKK 1,3%

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomalaiset uskovat suomalaisen koulutuksen laadun säilyvän hyvänä.

Tuore tutkimus yllättää: Vasemmistoliittolaiset uskovat lujimmin, että yrittäminen kannattaa Suomessa

Valtiovarainministeriö sisäisessä budjettiriihessään kesällä 2002.

20 vuotta sitten: Niinistö niistää taas köyhiä

SAK:n varapuheenjohtaja Katja Syvärinen antaisi mielellään Suomen hallituksen ohjelmalle arvosanaksi kympin.

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitusohjelmalle voisi antaa arvosanaksi kympin, mutta asiat jämähtävät työryhmiin

Vasemmisto-opiskelijoiden mukaan edullinen opiskelijaruokailu on hyvinvoinnin edellytys.

Vasemmisto-opiskelijat vaatii korotusta opiskelijoiden ateriatukeen: ”Keino tukea opiskelijoita tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat yleisesti”

Uusimmat

Vasemmisto heikoimpien puolella – eli kenen?

Arvioidaan, että Karibian kalastusala menetti 23 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2020 koronarajoitusten vuoksi.

WTO:n sopimus kalastustukien lopettamisesta huolettaa Karibian kalastajia

John Augustus Atkinson: Kohtaus 1600-luvun taistelusta

2000-luku on ollut sarja kriisejä toisensa perään, mutta sitä voi ajatella myös uutena yleiskriisinä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Valtion velkaantumisesta huolestunut kokoomus ottaisi lisävelkaa veronkevennysten rahoittamiseksi

 
03

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
04

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

 
05

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuore tutkimus yllättää: Vasemmistoliittolaiset uskovat lujimmin, että yrittäminen kannattaa Suomessa

13.08.2022

20 vuotta sitten: Niinistö niistää taas köyhiä

12.08.2022

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitusohjelmalle voisi antaa arvosanaksi kympin, mutta asiat jämähtävät työryhmiin

12.08.2022

Zimbabwelainen hiv-aktivisti levittää toivoa tukiryhmissä

12.08.2022

Vasemmisto-opiskelijat vaatii korotusta opiskelijoiden ateriatukeen: ”Keino tukea opiskelijoita tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat yleisesti”

12.08.2022

Julkisen alan palkkaratkaisu hiertää pahasti Teollisuusliitossa – ”Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat paitsi itselleen myös julkiselle sektorille”

11.08.2022

Turussa kaavoitetaan: Vasemmisto huolissaan vanhoista puutaloista

11.08.2022

Rakennusliitto ei hyväksy hallituksen esittämää mallia työttömyysturvan työssäoloehdon uudistamiseksi

11.08.2022

Helsingin johto lupaa ratkaisuja palkanmaksuongelmiin – ”Vasta ensimmäinen askel korjaamiseen”, sanoo vasemmistoliiton Mia Haglund

10.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään