SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen sanoo suoraan: Inflaatio on todellista, ja sitä on nähtävissä.
– Se keskustelu, mitä pitää käydä ja mitä onkin käyty, on, että kuinka pysyvää tämä inflaatio on, Marttinen avaa.
KU:n Kaikki Uusiksi-podcastissa vieraana ollut Marttinen keskusteli KU:n politiikan toimittaja Toivo Haimin kanssa Suomen ja maailman talouden suurista ilmiöistä vuonna 2022.
Kuuntele podcast-jakso tästä:
Yhdysvalloissa inflaatio nousi vuoden 2021 lopulla huippulukemiin, ja kävi joulukuussa jopa seitsemässä prosentissa. Myös euroalueella inflaatio on kiihtynyt historiallisen korkeaan viiteen prosenttiin, mikä on tuplasti yli Euroopan keskuspankin EKP:n tavoitteen.
Marttinen näkee, että nykyinen inflaatio Yhdysvalloissa muodostuu energiasektorista ja tuotantokuilujen aiheuttamien kysyntäkuplien purkaantumisesta koronakriisin jälkeen. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa koronakriisistä johtuneiden pullonkaulojen äkillistä avautumista esimerkiksi autoteollisuuden tarvitsemissa materiaaleissa. Kun tuotanto ja kuljetusvirrat ovat alkaneet taas toimia, hinnat ovat alkaneet nousta, mikä on aiheuttanut inflaatiota.
Keskuspankit pyrkivät inflaatioon
Tuhannen taalan kysymys kuitenkin on, jääkö inflaatio pysyvästi vieraaksemme.
– En usko, että nykyinen inflaatio on pysyvää, Marttinen sanoo. Hän lisää, että EKP on itse asiassa tavoitellut inflaatiota viimeisten kymmenen vuoden ajan.
– EU tavoittelee inflaatiossa kahden prosentin tasapainoa, ja se on vielä hetki sitten vähän laventanut mandaattiaan, eli inflaation ei tarvitse olla siellä kahden prosentin tuntumassa vaan se voi olla jopa vähän yli. Tämä kertoo siitä, että keskuspankki jopa toivoo inflaatiota.
EKP ja Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ovat Marttisen mukaan viimeisten kymmenen vuoden ajan yrittäneet lisätä inflaatiota ostamalla velkakirjoja, ja tehneet sitä hyvin heikoin tuloksin.
– Ei se raha ole mennyt reaalitalouteen, Marttinen kertoo.
– Sehän tarkoittaisi sitä, että yrityksille tulisi nyt massiivisia investointeja ja rahan kysyntä ja luotonanto kasvaisivat. Näin ei ole käynyt, vaan inflaation syy on energiasektorissa ja patoutuneessa kysynnässä.
Kestettävä inflaatio
Pääekonomisti Marttinen sanoo, että nyt on katsottava tarkkaan keskuspankkien inflaatio-odotuksia ja seurattava keskuspankkien viestintää.
– Keskuspankit ovat viestineet, että meillä on ollut lähestulkoon deflaatiota viimeiset 10 vuotta. Sieltä on myös sanottu, että inflaatiota voidaan kestää tällä hetkellä, jos se elvyttäisi talouden toimeliaisuutta, Marttinen valottaa.
– Annetaan inflaation olla hetki korkealla ja katsotaan, minne ne odotukset tulevat menemään. Jos inflaatio-odotukset pysyvät korkealla, niin sehän tarkoittaisi sitä, että pitäisi oikeasti tulla luottokysyntää.
Marttinen arvioi, että jos taloudellinen positiivisuus ja usko talouden toimeliaisuuteen kasvaa, voi se myös aiheuttaa yrityksissä kasvanutta halua investoida. Se taas näkyisi kuluttajahintojen nousuna ja laajempana inflaationa.
Jos inflaatio osoittautuisi pysyväksi, pitää keskuspankkipolitiikassa alkaa harkitsemaan sitä, onko niiden aika purkaa osto-ohjelmiaan.
– Se on sitten jännä kysymys, miten siinä tulee käymään. Tällä hetkellä yritysten osakekurssit selviävät hengissä aika lailla tällä elvytyksellä, sanoo Anni Marttinen.
Kuuntele koko keskustelu Kaikki Uusiksi-podcastissa:
Kaikki Uusiksi on KU:n kerran viikossa ilmestyvä uutispodcast, jossa ruoditaan yhteiskuntaa, taloutta, työelämää, ilmastoa, kulttuuria, politiikkaa ja muuta elämään vaikuttavaa toimintaa kriittisellä otteella. Podcastia juontavat päätoimittaja Jussi Virkkunen sekä politiikan toimittaja Toivo Haimi.