KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Näin luontokato näkyy Suomessa – ”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”, sanoo ympäristökeskuksen tutkija

Tytti Kontula huomauttaa, että luonnon heikkoa tilaa ei välttämättä havaitse, jos ei ole vertailukohdetta monimuotoiseen ympäristöön.

Tytti Kontula huomauttaa, että luonnon heikkoa tilaa ei välttämättä havaitse, jos ei ole vertailukohdetta monimuotoiseen ympäristöön. Kuva: Sara Aaltio

Kansan Uutiset sukeltaa luontoon viiden erilaisen ja uhanalaisen luontotyypin voimin. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, mikä on luontotyyppi, millaisessa tilassa Suomen luonto on, ja mitä biologi Tytti Kontula tekisi, jos saisi ehdottoman vallan päättää suojelusta.

Sampsa Hannonen
7.2.2022 7.00

Metsien ja järvien maasta löytyy lukuisia luonnoltaan erilaisia alueita. Pohjois-Karjalassa sekä Koillismaassa nousee karu Vaara-Suomi ja pohjoisessa tunturit. Etelässä sijaitsevat suurin osa lehdoista, ja siellä täällä pilkistää suoalue. Järvi-Suomessa kimmeltävät laajat sisävesistöt.

Pelkästään näiden omalaatuisten alueiden sisään kätkeytyy pienempiä ekosysteemejä, jotka viestivät elinvoimaisuuttaan lajistonsa välityksellä. Näitä pieniä ekosysteemejä kutsutaan luontotyypeiksi.

Luontotyypeillä on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen eliöstö. Luontotyypin syntyyn vaikuttaa maaperä, vesiolot ja pienilmasto. Suomessa luontotyyppejä on kuvattu yli 400, joista noin puolet on arvioitu uhanalaisiksi.

Luontotyyppien uhanalaisarviointia koordinoiva Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tytti Kontula selventää, että luontotyypin uhanalaistuminen voidaan ymmärtää jonkin alueen pinta-alan pienenemisenä tai heikentyneenä laatuna, joka näyttäytyy usein lajistollisena köyhtymisenä.

– Lajien uhanalaistuminen on helpompi ymmärtää, kun tietyn lajin kanta vähitellen pienenee. Uhanalaistuva luontotyyppikin usein vähenee, mutta näin ei kuitenkaan aina käy. Uhanalaistuminen voikin näkyä siinä, että luontotyypissä eliöstön elinalue yksinkertaisesti pienenee. Sen sijaan luonnon alue harvemmin katoaa, mutta luontotyypin lajisto taantuu ja köyhtyy. Tämä laadullinen muutos aiheuttaa luontotyypin uhanalaistumisen.

”Suomen luonnon tila on valitettavasti huono”

Eliöiden riippuvuussuhteet, ja ekologinen verkosto saattavat olla vaikea sekä monimutkainen kokonaisuus. Yksi merkittävä monimuotoisuustekijä, ja tämän monimutkaisen verkoston kulmakivi Suomessa on lahopuu sen lahoamisen eri vaiheineen.

Erityisesti lahopuun merkitys on nostettu useaan otteeseen esille keskusteltaessa Suomen metsien huonosta tilasta. 31 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja noin neljännes kaikista metsälajeista on riippuvaisia lahopuusta.

Kontula toteaa, että luontotyyppien uhanalaistumista ja metsän huonoa tilaa ei välttämättä huomaa, jos sitä ei osaa verrata monimuotoisuudeltaan rikkaaseen ympäristöön.

Ihmisen tietämättömyys oman ympäristönsä huonovointisuudesta ei ole toisaalta ihme. Voi olla, että yksi ei ole ikinä nähnyt luonnontilaista metsää, eikä näin löydä vertailukohdetta. Toinen taas ei havaitse luonnon köyhtymistä, jos tuottava talousmetsä on ollut monimuotoisuudeltaan köyhä jo toista sataa vuotta, mutta palvelee tarkoitustaan.

Samanaikaisesti metsä on myös ihmisen aarreaitta. Luonto tarjoaa virkistystä, ravintoa ja rauhaa erilaisten ekosysteemipalveluiden muodossa. Se on myös tarjonnut taloudellista vaurautta sekä hyvinvointia, mutta sillä on ollut hintansa.

Kontulan näkemyksen mukaan tapahtuu paljon hyvää ja suunta on oikea. Kiitettäviä pisteitä Suomen luonto ei kuitenkaan saa.

– Suomen luonnon tila on valitettavasti huono. Meillä on tosin tapahtunut paljon hyvääkin, mutta myönteinen kehitys ei ole vielä ollut riittävää verrattuna siihen, kuinka paljon ihminen on köyhdyttänyt omaa ympäristöään.

Luontotyypin uhanalaistuminen voi olla vaikea havaittava

Kontulan mukaan luontotyyppien uhanalaisuusluokitus ei ole yksioikoisesti noudatettava priorisointilista vaan luonnonsuojelulliset toimet tehdään laajaan asiantuntijatietoon nojaten. Silti kaikkiin muutoksiin ei välttämättä pystytä vastaamaan, ja osa ympäristöstä saattaa muuttua rajustikin lähitulevaisuudessa.

– Meillä on uhanalaisia luontotyyppejä, joille emme periaatteessa voi tehdä mitään. Tällainen voisi olla vaikkapa ilmastonmuutokselle erittäin altis lumenviipymäalue.

Lumenviipymällä tarkoitetaan tuntureilla tai vuoristossa sijaitsevaa aluetta, josta lumi sulaa huomattavasti muuta aluetta hitaammin tarjoten näin omanlaisensa kasvuympäristön eliöille.

Kokonaan menetettyä luontotyyppiä on vaikea enää palauttaa.

Kalliobiologiaan erikoistunut Kontula kertoo, että Kalkkikallio on yksi esimerkki luontotyypistä, joka on ihmisen toimesta vähentynyt huomattavasti.

– Otetaan esimerkiksi vaikka erittäin uhanalainen kalkkikallio. Jos viimeinenkin kalkkikallio louhittaisiin voidaan melko varmasti todeta, että tämä luontotyyppi on menetetty. Joitakin luontotyyppejä voidaan kuitenkin ennallistaa, ja myös kalkkikalliot hyötyvät luonnonhoidosta, sillä niitä uhkaa liiallinen umpeenkasvu.

”Ihan terveydestä ja ruoantuotannosta lähtien me olemme kytköksissä luontoon”

Luonto muuttaa muotoaan sekä kuihtuu ihmisen myötävaikutuksen saattelemana. Samalla kärsii ihmisen omat ekosysteemipalvelut.

Kun kotimetsä tarjoaa vuotuisen sieni- tai marjasaaliin, ja lähialueen tutut ekosysteemipalvelut säilyvät on vaikea nähdä luonnon huonoa tilaa. Kontulalla on kokemusta läheisen ekosysteemipalvelun äkillisestä heikentymisestä.

– Kun menettää lähialueen sienimaastot tai ulkoilualueet metsähakkuun alle niin silloin asia tulee lähelle itseä. Siinä huomaa, kuinka riippuvainen ihminen on luonnosta. Ihan terveydestä ja ruoantuotannosta lähtien me olemme kytköksissä luontoon.

Luonnonsuojelu- ja ilmastotyö nosteessa, mutta riittääkö se?

Monimuotoisuuskadon vaikutuksista ihmisiin on usein nostettu esimerkiksi pölyttäjien määrän romahtaminen. Pölyttäjäeläinten liiallinen romahdus voi aiheuttaa massiivisia muutoksia ihmisen ruoantuotannossa tulevaisuudessa. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia eläinpölyttäjistä.

Pölyttäjäeläinten kriisi mietityttää Kontulaa. On mahdollista, että tulevaisuudessa pölyttäjäeläinten kato vaikuttaa merkittävästi ihmisen ruokaturvaan.

Pölyttäjäeläinten kriisi mietityttää Kontulaa. On mahdollista, että tulevaisuudessa pölyttäjäeläinten kato vaikuttaa merkittävästi ihmisen ruokaturvaan. Kuva: Sara Aaltio

Kontula nostaa pölyttäjäeläimet esiin puhuttaessa ihmisen riippuvuussuhteesta luontoon. Hänen näkemyksensä mukaan yhteiskuntaa ja ihmiselämää läpileikkaava tekijä on luonto.

– Pölyttäjien kriisi on laaja, ja muutos on vakava. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi ihmisen ruoantuotantoon globaalisti. Useimmat luonnossa tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin vähittäisiä ja huomaamattomampia.

ILMOITUS
ILMOITUS

Pessimistiseksi maailmanlopun ennustajaksi ei Kontulaa voi kuitenkaan syyttää. Hänen mukaansa ihmisellä on kaikki tarvittava tutkimustieto, ja mahdollisuudet sen hyödyntämiseen.

– Uskon ehkä sinisilmäisestikin ihmisen hyvyyteen, ja olen aika ratkaisukeskeinen persoona. Jos näen ongelman tai epäkohdan alan välittömästi pohtia, mitä asialle voisi tehdä.

Minkä epäkohdan Kontula sitten muuttaisi, jos saisi ehdottoman vallan suojeluasioissa?

– Jos saisin valita tyrannin tavoin, eikä tähän ajatusleikkiin kuuluisi raha niin loisin Etelä-Suomeen toimivat boreaalisen luonnonmetsien käytävät. Siten, että metsälajisto pystyisi liikkumaan etelä-pohjoissuunnassa vapaasti. Aikaa käytävien luonnontilaistumiseen kuluisi tosin 200 vuotta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään