Kaikki vasemmistoliiton kansanedustajat eivät tukeneet hallituksessa jatkamista, jos Suomi päätyy hakemaan sotilasliitto Naton jäseneksi. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päätti lauantaina selvin numeroin, että vasemmistoliitto ei tee sotilaallisesta liittoutumisesta enää kynnyskysymystä. Äänestys päättyi 52–10 yhden äänestäessä tyhjää.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo painotti, että selvä enemmistö kansanedustajista tuki hallituksessa jatkamista. Vastaan äänestäneitä oli siis enemmän kuin yksi.
Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteispäätös tarkoittaa, että vasemmistoliiton ministerit Li Andersson ja Hanna Sarkkinen tulevat äänestämään muun hallituksen mukana, jos valtiojohto päättää hakea Natoon. Tämän Andersson oli tehnyt selväksi jo aiemmin KU:n haastattelussa
”Vasemmistoliittolainen voi perustellusti olla sekä Naton kannattaja että sen vastustaja”
Anderssonilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, kuinka suuri muutos päätös on vasemmistoliitolle.
– Tämä on suuri muutos Suomelle, jos Nato-jäsenyyttä päädytään hakemaan, Andersson vastasi.
Andersson linjasi jo maaliskuussa, että vasemmistoliiton ei pitäisi tehdä Nato-jäsenyydestä enää kynnyskysymystä. Puoluevaltuuston enemmistön kanta selvisi tällä viikolla KU:n kyselyssä.
Andersson sanoi uskovansa, että epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa suomalaiset arvostavat pyrkimystä luoda vakautta ja yhteisymmärrystä vaikeissa asioissa.
– Toinen syy, miksi en itse ole pitänyt viisaana tehdä tästä hallituskysymystä, on se tosiasia, että siinä missä vasemmistoliitto oli tässä kysymyksessä ennen varsin yksimielinen, on puolueen piirissä aiheesta nyt aidosti kahta mielipidettä.
– Puheenjohtajana näen, että hallituksesta kannattaa lähteä vain sellaisten periaatekysymysten takia, mitkä vahvasti yhdistävät meitä kaikkia.
Anderssonin mukaan mille tahansa puolueelle olisi vaikeaa, jos kannat hajaantuvat näin isossa kysymyksessä.
– Minusta on silloin vastuullista tuoda ilmi, että vasemmistolainen ja vasemmistoliittolainen voi perustellusti olla sekä Naton kannattaja että sen vastustaja, Andersson tiivisti tiedotustilaisuudessa.
Ensi viikolla kuullaan kantoja
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä kannat Naton suhteen ovat niin ikään hajaantuneet. Hanna Sarkkisen lisäksi Mai Kivelä ja Suldaan Said Ahmed ovat sanoneet kannattavansa Nato-jäsenyyttä. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuvia ovat ainakin Markus Mustajärvi, Katja Hänninen ja Johannes Yrttiaho.
– Eduskuntaryhmässä on minusta ollut erinomainen henki, Jussi Saramo sanoi.
Useampi kansanedustaja on sanonut vielä harkitsevansa lopullista kantaansa, kun eduskunta käsittelee hallituksen selontekoa. Sen käsittely on eduskunnassa jo pitkällä.
– Luulen, että ensi viikolla kuullaan jo aika monta kantaa, Saramo sanoi.
Porissa jatketaan
Vasemmistoliitto linjaa uusista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoistaan kesäkuun puoluekokouksessa. Anderssonin mukaan se ei ole liian myöhäistä.
– Jos on niin, että päätös on tehty, kun vasemmistoliitto pitää puoluekokouksensa, olemme ihan uudessa tilanteessa. Se on varsin tärkeä paikka kannanmuodostukselle. Silloin meidän pitää linjata, minkälaista politiikkaa Suomi Nato-maana tekee ulkopoliittisesti.
– Silloin meidän pitäisi pystyä katsoa eteenpäin muuttuneessa tilanteessa, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan moni vasemmistolainen on ihmetellyt, kuinka vähän ulkopoliittista keskustelua käynnissä olleen Nato-väännön aikana on käyty. Jos Suomi hakee Naton jäseneksi, on paljon avoimia kysymyksiä.
– Voidaanko kritisoida Turkkia yhtä paljon kuin tähän asti, jos sille on syytä? Miten nähdään, että mahdollinen Nato-jäsenyys vaikuttaa Suomen mahdollisuuksiin edistää ydinaseriisuntaa?
Lue lisää: Selvät luvut: Nato ei ole enää vasemmistoliitolle kynnyskysymys
Li Andersson ei halua Natosta vasemmistolle hallituskysymystä –Tätä se tarkoittaa
uutiskirje 
