KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Tehomaatalous muutti maaseutua ja perinnebiotoopista tuli äärimmäisen uhanalainen – ”Tähänhän voi suhtautua jokainen haluamallaan tavalla, mutta ajattelen, että ihmisellä on vastuu myös muista lajeista”

Vanhempi emäntä Outileena Uotila ja nuorempi emäntä Mirjam Koskinen esittävät, miten perunaa kylvetään perunasahran avulla. Varsinainen kylvö tapahtuu vasta parin viikon päästä.

Vanhempi emäntä Outileena Uotila ja nuorempi emäntä Mirjam Koskinen esittävät, miten perunaa kylvetään perunasahran avulla. Varsinainen kylvö tapahtuu vasta parin viikon päästä. Kuva: Sara Aaltio

1900-luvun alun maaseudun rytmi suosi perinnebiotooppiin kuuluvia lajeja. Kaikki muuttui, kun tehoajattelu ja teollistuminen saavutti Suomen. Kärsijöinä ovat muun muassa pölyttäjähyönteiset.

Sampsa Hannonen
26.5.2022 7.30
Fediverse-instanssi:

– Viime viikolla nukuin kuusen alla. Siellä tuntee olevansa osa luontoa, kuvailee Outileena Uotila luontosuhdettaan.

Uotila on Tammelassa sijaitsevan Korteniemen perinnetilan vanhempi emäntä.

Uotila kuvailee, että hänen suhteensa luontoon on tiivis ja käytännönläheinen. Kaupunkielämästä hän ei omien sanojensa mukaan tiedä. Puolet vuodesta hän viettää kotitilallaan Satakunnassa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Korteniemen perinnetila on Metsähallituksen hallinnoima ja osa Liesjärven kansallispuistoa. Sen perimmäinen tarkoitus on suojella perinnebiotooppia ja ylläpitää aineetonta kulttuuriperintöä kuten niittoa sekä viljelyä.

Perinnetilalla Liesjärven rannalla sijaitsee myös savusauna. Sen edessä oleva ruispelto on lähtenyt kasvuun.

Perinnetilalla Liesjärven rannalla sijaitsee myös savusauna. Sen edessä oleva ruispelto on lähtenyt kasvuun. Kuva: Sara Aaltio

Perinnebiotoopit voivat Suomessa huonosti. Lähes kaikki kuvatuista perinnebiotoopeista on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi.

Perinnebiotoopeiksi lasketaan vanhat niityt, kedot ja hakamaat, jotka ovat entisaikaan olleet kotitalouskarjan laidunmaita ennen kuin tuotantoeläimet suljettiin sisätiloihin. Luonteenomaista perinnebiotoopeille on, että perinteisen niittotyön ja kotitalouskarjan laidunnuksen loppuessa luontotyypin lajisto köyhtyy, ja alue vähitellen pusikoituu.

– Perinnebiotooppi ei pärjää ilman ihmistä. Se vaatii työtä, joka ei tuota samanlaista taloudellista arvoa kuin tehomaatalous.

Mirjam Koskinen ja Outileena Uotila näyttävät miten kylvövakka puetaan.

Mirjam Koskinen ja Outileena Uotila näyttävät miten kylvövakka puetaan. Kuva: Sara Aaltio

Runsasluminen talvi on viivästyttänyt Korteniemen perinnetilan kevätpuuhia. Usein eläimet ovat jo laitumilla toukokuun puolen välin paikkeilla, mutta vielä syötävää ei ole tarjolla. Pihapiirissä laidunta on noin 5 hehtaaria.

Uotila kertoo, että Korteniemessä kuhisee uhanalainen elämä. Pistiäiset ja perhoset tulevat auringon saattelemana.

– Täällä on kesäisin valtavasti perhosia, lintuja ja pistiäisiä. Korteniemessä on havaintoja uhanalaisista lajeista.

Vapaasti laiduntava eläin osa perinnebiotooppia

Lähes jokaisen hirsitönön räystään alla on räystäspääskyn pesä. Hiekkainen pihamaa on täynnä maa-ampiaisten jälkiä.

Suomen ympäristökeskuksella kimalais- ja perhoskantoja tutkiva Janne Heliölä toteaa, että tuleva kesä on mahdollisesti kimalaisille ja perhosille otollinen.

– Stereotyyppisesti hyvän talven jälkeen voi odottaa hyvää kesä. Pitkät pakkasjaksot ovat otollisia perhosille ja kimalaisille, koska edestakaista jäätymistä ja sulamista ei tapahdu samalla tavalla kun lauhan talven aikana, kertoo Heliölä.

Perinnetilan pihapiirin kelopuissa elää monenlaisia hyönteisiä. Tikka on nokkinut reikiä puun varteen etsiessään syötävää.

Perinnetilan pihapiirin kelopuissa elää monenlaisia hyönteisiä. Tikka on nokkinut reikiä puun varteen etsiessään syötävää. Kuva: Sara Aaltio

Ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto heijastelee Heliölän mukaan myös pölyttäjäeläimiin.

– Aiheesta on tehty paljon tutkimusta eri puolilla maailmaa. Konsensus on, että myös pölyttäjät ovat kärsineet.

Pölyttäjähyönteiset kuten kimalaiset ja perhoset ovat yksi oma ryhmänsä pölyttäjäeläimiä, ja ne ovat kytköksissä perinnebiotooppiin.

Pölyttäjähyönteisten väheneminen globaalisti on tunnistettu uhka. Maailman ruokaturva ja luonnon monimuotoisuus nojaa pölyttäjäeläinten toimintaan. Suomessa joka viides pölyttäjähyönteinen on uhanalainen.

Vapaasti laiduntava karja muodostaa riippuvuussuhteen perinnebiotoopin muihin lajeihin.

Heliölä toteaa, että maatalouseläin on tärkeä osa perinnebiotooppia. Useat kasvilajit tarvitsevat paljasta ja ravinteikasta maata.

– Osa lajeista on suoraan riippuvaisia maatalouseläimistä. Karja rikkoo sorkilla maata ja syö korkean heinikon. Osa kasveista tarvitsee paljaan maaperän, jotta siemennys maahan onnistuu. Tällainen on esimerkiksi ketoneilikka.

Maaseudun koneistuminen ajoi perinnebiotoopin ahtaalle

Toukokuun kylvö on myöhästynyt Korteniemessä muutaman viikon, mutta syksyllä kylvetty ruis on alkanut jo työntää vihreää kortta ylös maasta. Kortejärven jääpeite on sulanut. Rantaan ulottuvassa hakamaassa on hevosten aitaus.

Kun suomalainen kaivautui savupirtistään ulos sotien jälkeen, oli maailma ja sen vaatimukset erilaisia. Ruokaa piti tuottaa yhä suuremmalle määrälle ihmisiä. Markettien ja monimutkaisten ruoan tuotantoketjujen valtakausi oli alkanut.

Korteniemi odottaa laiduneläinten saapumista. Maassa on vielä lunta toukokuun puolessa välissä.

Korteniemi odottaa laiduneläinten saapumista. Maassa on vielä lunta toukokuun puolessa välissä. Kuva: Sara Aaltio

Maatiloilla on koettu useita historiallisia murroksia, mutta vasta viime vuosisadan muutokset ovat olleet jyrkempiä, eikä luonto ole ehtinyt sopeutua. Hevosen vaihtuminen traktoriin on yksi mullistuksista, jonka vaikutukset heijastelevat edelleen perinnebiotooppiin. Hevonen oli entisaikojen keskeinen laiduntaja.

Perinnebiotoopin eliölajien taantumista ja luonnon köyhtymistä Heliölä selittää maatalouden koneistumisella.

– Käytännössä lajiston romahdus tapahtui 50 – 60 -lukujen kohdalla, kun koneistuttiin ja niittyjä kynnettiin pelloiksi. Toisaalta tällä hetkellä maatalouden kannattavuus on heikkoa. Tällöin syntyy paine käyttää resursseja mahdollisimman tehokkaasti.

Lintu on rakentanut pesän tilan työvälinevarastoon.

Lintu on rakentanut pesän tilan työvälinevarastoon. Kuva: Sara Aaltio

Erikoistuminen, joka on yksipuolistanut maataloutta, on myös yksi syy perinnebiotooppien kaventumiseen. Heliölä huomauttaa, että monimuotoisuutta voidaan parantaa maatalouskasvillisuutta monipuolistamalla.

– Vanha maatalous oli kestävää, kun heinä niitettiin käsin ja eläimet laidunsivat vapaasti. Aika entinen ei kuitenkaan enää palaa, mutta esimerkiksi kumina näyttäisi olevan hyvä ravintokasvi monelle hyönteispölyttäjälle.

– Alkuperäiset perinnebiotoopin kasvit ja hyönteispölyttäjät ovat tosin löytäneet uusia elinalueita, esimerkiksi tienpientareista, lisää Heliölä.

Nuori emäntä Mirjam Koskinen kävelee eläinten laitumen poikki.

Nuori emäntä Mirjam Koskinen kävelee eläinten laitumen poikki. Kuva: Sara Aaltio

Suomen perinnebiotooppien pinta-ala on vähentynyt yli 90 prosenttia 50 vuoden aikana, kertoo Suomen Ympäristökeskuksen verkkopalvelu.

Miten viime vuosikymmenten perinnemaisemien köyhtymiseen ja siitä riippuvaisten lajien katoon tulisi suhtautua?

– Tähänhän voi suhtautua jokainen haluamallaan tavalla, mutta ajattelen, että ihmisellä on vastuu myös muista lajeista.

 

Savun värjäämät hirret kuultavat auringon tuikkiessa pirtin ikkunoista sisään. Pöydälle on aseteltu reikäleivän rippeitä, reikiä. Suuren leivinuunin liedellä porisee aikaa nähnyt kahvipannu.

Korteniemen perinnetilalla eletään 1910-lukua aina keväästä syksyyn.

– Tämä ruisleipä ei ole nyt valitettavasti omasta juuresta, eikä edes omista ruisjauhoista, huomauttaa Uotila.

Yleensä ruisleipä tehdään tilan omista jauhoista ja 120-vuotta vanhasta taikinajuuresta, joka on saatu aikoinaan naapurilta, kertoo Uotila. Kaupan jauhoja ei Uotila vanhaan juureen sekoita.

Maatilalla vältetään ulkopuolelta tulevien hyödykkeiden käyttöä. Sen on itse pystyttävä tuottamaan ruoka alueelle tuoduille eläimille. Edes heinää ei tuoda, jotta vältettäisiin vieraiden siementen kulkeutuminen tilalle.

Outileena Uotila herkistyy muistellessaan vanhan työtoverinsa tapaa olla läsnä luonnon kanssa. Uotila on myös itse asunut koko elämänsä maalla.

Outileena Uotila herkistyy muistellessaan vanhan työtoverinsa tapaa olla läsnä luonnon kanssa. Uotila on myös itse asunut koko elämänsä maalla. Kuva: Sara Aaltio

Uotila puhuu syvällisesti ihmisen ja luonnon riippuvuussuhteesta. Hän kertoo, että ihmisten tulisi liittyä yhteen, ja aloittaa työt luonnon hyväksi.

Uotila painaa kätensä kasvoihin ja pyyhkäisee kyyneliä silmäkulmasta. Hän nostaa katseensa ylös ja kertoo, että kokemukset luonnosta ja sieltä saadusta opista tuovat hänen mieleensä entisen työtoverin, jonka syvä ja kokemusperäinen luontosuhde teki Uotilaan vaikutuksen.

Hän muistelee, miten oppi työtoverinsa kanssa luonnosta tarkkailemalla.

– Kun elää lähellä luontoa ja ymmärtää sen kiertokulkua, katselee sitä eri tavalla.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Pääomatulot kasvoivat viime vuonna 13 prosenttia, palkkatulot alle 4.

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset