Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.
Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä, kulttuurierot ja ennakkoluulot nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen).
Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin.
Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia
Tärkeä asia Ukrainasta tulevien pakolaistenkin vuoksi
STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.
─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.
Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.
─ Myönteistä silti on, että 83 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että työelämän oikeuksien kuten palkan, lisien ja työaikojen on oltava kaikille samat samasta työstä. Tämän tavoitteen eteen teemme ay-liikkeessä päivittäin töitä eri aloilla.
Ongelmat jäävät ratkaisematta
Kyselyn perusteella kulttuurieroista johtuvat haasteet jäävät monella työpaikalla ratkaisematta asian hankaluuden takia. STTK:n mielestä työyhteisöjä ei pidä jättää haasteiden kanssa yksin, vaan työpaikat tarvitsevat konkreettisia välineitä niiden ratkaisemiseen. Kyselystä voi havaita, että käytännön suunnitelmat ja ohjeistukset joko puuttuvat tai niistä ei ole kerrottu työntekijöille.
─ Ongelmista puhuminen koetaan työyhteisöissä vaikeaksi ja siksi silmien ummistaminen on helpompaa. Jos esihenkilöiden ja johdon osaaminen tai ajankäyttö ristiriitojen ratkaisemisessa ei ole riittävää, on luonnollista, että työyhteisön ennakkoluulot ja ongelmat vain vahvistuvat, Palola arvioi.
STTK korostaa, että vastuu syrjimättömästä työpaikasta ja työilmapiiristä on viime kädessä aina työnantajalla.
STTK on julkaissut monikulttuurinen.fi -sivuston, joka on tietopankki työpaikoille, luottamusmiehille ja esihenkilöille. Sivustolle on koottu neuvoja esimerkiksi rasismin käsittelyyn, perehdytykseen ja turvallisemman työpaikan luomiseen.
STTK:n teettämään Monikulttuurisuus ja suhtautuminen ulkomaalaisiin työkavereihin työelämässä -kyselyyn vastasi 2007 täysi-ikäistä, työssäkäyvää henkilöä ympäri Suomen..