KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vasemmiston Saramo KU:n juhannushaastattelussa: Oikeiston talouspoliittinen puhe on todellisuudesta vieraantunutta

Jussi Saramo luopui kesäkuun puoluekokouksessa ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta. Hän jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Jussi Saramo luopui kesäkuun puoluekokouksessa ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta. Hän jatkaa eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Kuva: Outi Neuvonen

Suomen talous on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon mukaan erinomaisessa tilassa. Oikeiston kritiikin hän kuittaa todellisuudesta vieraantuneeksi.

Jussi Virkkunen
24.6.2022 8.30

Politiikan kevät ja alkukesä ovat olleet vähintäänkin vauhdikkaita. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Suomen päätös hakea sotilasliitto Naton jäseneksi ja kaupan päälle vielä hyvin korkea inflaatio, joka kiristää ihmisten hermoja. Mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramoa ei askel paina, tai ainakaan se ei puhelimessa kuulu.

Ulkopoliittiset kiireet ovat tänä vuonna vieneet Saramon aikaa paljon, mutta nyt tarkoitus on puhua taloudesta ja hallituksen talouspolitiikasta. Opposition mielestä se vie Suomen turmioon. Hallituspuolueiden edustajien näkökulma on luonnollisesti toinen – niin myös Saramon.

– Meidän taloutemme on huikeassa iskussa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, Saramo sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Kilpailukykysopimus oli hyvä esimerkki, että hallitus puuttui työmarkkinoihin.”

Saramo aloittaa perkaamisen katsomalla lyhyttä ajanjaksoa. Hän nostaa esiin, että viime vuosikymmenellä Suomi kulki Euroopan peränpitäjien joukossa taloudessa. Nyt paikka on vaihtunut. Toki tätä hallituskautta on värittänyt koronapandemia, joka löi monien muiden maiden – etenkin turismista riippuvaisten – taloudet polvilleen.

– Mutta onko olemassa mitään normaalia aikaa. Itse asiassa koko vasemmistolaisen politiikan ydin on, että teemme suhdannepolitiikkaa. Talouden erilaiset syklit ovat kiihtyneet monistakin syistä. Olennaista on se, että on reagoitu ja tehty tähän aikaan sopivaa talouspolitiikkaa, Saramo sanoo.

Saramo mainitsee myös tuoreen kilpailukykyvertailun, jossa Suomi nousi monta pykälää kahdeksanneksi. Vaikka vertailussa on Saramon mukaan omat ongelmansa, pitää hän suoritusta merkittävänä.

– Edellisen kerran olemme olleet näin korkealla melkein 20 vuotta sitten, kun Nokia vielä jyräsi. Mikä on rakenteellisesti meidän vahvuutemme? Se on nimenomaan hyvinvointivaltio ja koulutus.

– Koulutuspuolella on aloitettu edellisten hallitusten leikkausten korjaaminen. En väitä, että tilanne olisi lähelläkään täydellistä, mutta suhteellisesti olemme maailman kärkeä monella mittarilla. Julkinen sektori tarjoaa Suomessa yrityksille hyvän toimintaympäristön.

Pelastetut kunnat

Saramo piikittelee oikeisto-oppositiota, joka on vaatinut keskellä koronakriisiä tiukkaa talouskuria. Hän painottaa, että hyvinvointivaltion säilyttäminen ja verotuksen laskeminen eivät ole mahdollisia.

– Oikeiston talouspoliittinen puhe on todellisuudesta vieraantunutta. Siinä annetaan ymmärtää, että markkinat tasapainottuvat aina ja talouspolitiikalla ei ole pitkällä aikavälillä seurauksia ihmisten hyvinvointiin, mutta ei myöskään ihmisten taloudelliseen suorittamiseen.

– 1990-luvun rakennetyöttömyys maksaa edelleen rahaa. Näemme, kuinka hitaasti pitkäaikaistyöttömyys sulaa. Työttömyyttä ei saisi koskaan päästää kasvamaan, koska osa siitä jää aina pysyväksi. Parasta pitkän aikavälin politiikkaa on hoitaa lyhyt aikaväli hyvin.

Koronakriisissä Suomen valtio on ottanut lisää velkaa. Saramo huomauttaa, että valtio otti kriisissä kuntien puolesta iskun. Kuntasektori oli hänen mukaansa tämän vaalikauden alussa hyvin heikoissa kantimissa.

– Sehän oli Sipilän hallituksen jälkeen Kuntaliiton mielestä Suomen historian huonoimmassa tilassa. Se on nyt plussan puolella. Käytännössä on tehty tulonsiirtoja, hallitus on perunut leikkaukset ja tukenut koronapandemian aikana kuntia vielä lisämenoin.

Ja valtionkin velkaantuminen on pienentynyt, Saramo huomauttaa. Tänä vuonna valtion talous on alkuvuoden osalta ollut jopa puolitoista miljardia ylijäämäinen. Tosin voi olla, että loppuvuodelle menoja jaksottuu suhteellisesti enemmän menoja. Hallitus on esimerkiksi päättänyt antaa puolustusvoimille merkittävästi lisää rahaa hankintoihin.

– Valtiovarainministeriö laskee aina pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen, että ennemmin tai myöhemmin rahat loppuvat. Itse asiassa tämä hallitus on koko ajan lyönyt nämä ennusteet 6–0.

– Sellaisessa maailmassa, jossa aina vain leikataan ja aiheutetaan rakennetyöttömyyttä, valtiovarainministeriön laskelmat voisivat pitää paikkansa. Mutta emme ole mikään ajopuu, hallitus on tehnyt aktiivista talouspolitiikkaa.

Ei populismille

Tällä hetkellä taloudellisia päänvaivoja riittää. Liian kauan lykätty vihreä siirtymä sai Venäjän hyökkäyksen myötä pakotetusti lisää vauhtia, mutta energiaa on yksinkertaisesti liian vähän, minkä vuoksi inflaatio on noussut merkittävästi. Reilusti yli viidessä prosentissa paineleva inflaatio on myrkkyä taloudelle. Kaiken lisäksi se ei kohdistu tasa-arvoisesti, vaan eniten inflaatio osuu pienituloisiin ja niihin, joiden on pakko käyttää autoa.

Vasemmistoliitto ajoi läpi keskeisten sosiaaliturvamaksujen indeksikorotukset aiottua nopeammin. Mutta lisätoimille on tarvetta, niiden sisällöstä vain riittää vääntöä puolueiden kesken.

– Mitä ei pitäisi tehdä, on tällaisessa tilanteessa lähteä ruokkimaan inflaatiota tekemällä veronkevennyksiä esimerkiksi suurituloisille. Kaikki muut puolueet kannattavat tuloveron alennuksia, osa sentään puhuu pienten- ja keskituloisten painottamisesta. Me lähdemme siitä, että laajat tuloveronalennukset ovat väärä keino.

– Isot ratkaisut olisi hyvä tehdä syksyllä eikä näin, kun useat puolueet käyvät jo populistista eduskuntavaalikampanjaa. Meitä syytetään välillä populisteiksi, mutta me olemme vähiten populistinen puolue. Kannamme vastuuta talouden kokonaisuudesta, ja kaikki muut puolueet kilpaa huutavat veronalennuksia. Ja samaan aikaan kehtaavat puhua velkaantumisesta, Saramo pamauttaa.

Hän tarjoaa yhdeksi lääkkeeksi tuttua konstia eli työntekijöille siirrettyjen maksujen siirtämistä takaisin työnantajille. Kyseinen muutos tehtiin Sipilän hallituksen runnomassa kilpailukykysopimuksessa. Saramon mukaan muutos voisi auttaa palkkaneuvotteluissa, joissa työnantajat ovat peräänkuuluttaneet palkkamalttia.

– Se tarkoittaisi heti työntekijöille merkittävää lisätuloa. Plus kun kokoomus koko ajan huutaa, miksi meillä on korkeampi palkkaverotus kuin Ruotsissa, se johtuu suurelta osin tästä.

– Jos siirrämme ne takaisin työnantajille, loppuu sekin itku. Silloin se ei kokonaisuutena sitä olisi.

Eikä Saramo malta olla antamatta viimeistä piikkiä ihmisille, jotka sanovat, että hallituksen pitäisi pysyä kaukana työmarkkinoista.

– Kilpailukykysopimus oli hyvä esimerkki, että hallitus puuttui työmarkkinoihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään