– Vasemmistonuorilla menee sekä hyvin että huonosti, arvioi järjestön varapuheenjohtaja, jyväskyläläinen Jenni Suutari.
KU haastatteli Suutaria kesäkuussa, kun hän toimi Vasemmistonuorten puheenjohtajan sijaisena.
– Hyvää on se, että meillä on todella aktiivisia, laajoista poliittisista teemoista ja kysymyksistä kiinnostuneita aktiiveja. Vasemmistonuorilla on suhteessa muihin poliittisiin nuorisojärjestöihin valtakunnallisesti kattavaa toimintaa, ja nimenomaan ruohonjuuritason toimintaa nuorille aktiiveille.
”Suomessa on paljon enemmän vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria kuin mitä Vasemmistonuorilla on jäseniä”
Jenni Suutari katsoo, että Vasemmistonuoret on kuluneen puolen vuoden aikana onnistunut ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin ja olemaan ajan hermolla julkisessa keskustelussa. Hän mainitsee esimerkiksi järjestön taannoiset kannanotot ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
– Olemme ottaneet kantaa Nato-jäsenyyden hakemisen jälkeiseen tilanteeseen Turkissa, ja siihen tullaan varmasti lähitulevaisuudessa myös vaikuttamaan, Suutari sanoo.
Myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on ollut viime aikoina Vasemmistonuorille tärkeä vaikuttamisen kohde.
– Se säilyy tärkeänä, koska tarpeeksi ei ole vielä tapahtunut tekemään sitä aihetta epärelevantiksi.
Politiikka kiinnostaa, järjestötoiminta ei
Huonosti menemisessä taas on Jenni Suutarin mukaan kyse laajemmasta kehityksestä, jossa poliittisen osallistumisen muodot ovat muuttuneet paljon.
– Yhdistysmäinen poliittinen nuorisojärjestötoiminta ei enää houkuttele ihmisiä vaikuttamaan samalla tavalla kuin ennen. Se on varmasti haasteena aika lailla kaikkialla, Suutari pohtii.
Vasemmistonuorissa pohditaan paljon nyt sitä, miten nuorisojärjestöt voisivat muuttua ajassa ja pysyä kiinni kehityksessä.
– On kuitenkin totta, että politiikka kiinnostaa nuoria tosi paljon. Tätä kiinnostusta ei kuitenkaan ole pystytty kanavoimaan poliittiseksi nuorisojärjestötoiminnaksi.
Syyksi Suutari sanoo, että sitoutuneisuus ei ole enää yhtä kiinnostavaa tässä ajassa. Se näkyy muun muassa Vasemmistonuorten jäsenmäärän laskuna. Järjestöllä on tällä hetkellä noin 3 300 jäsentä. Vielä vuonna 2014 Vasemmistonuoret ilmoitti jäsenmääräkseen yli 5000.
Jenni Suutarin mukaan kyse on toteutumattomasta potentiaalista.
– Kyllä sanoisin, että Suomessa on paljon enemmän vasemmistolaisesti ajattelevia nuoria kuin mitä Vasemmistonuorilla on jäseniä.
Risuja ja ruusuja vasemmistoliitolle
Jenni Suutari kuvailee vasemmistoliiton politiikkaa Sanna Marinin hallituksessa pragmaattiseksi valtionhoitajapolitiikaksi. Vasemmistoliitto on Suutarin mukaan toiminut hallituksessa sillanrakentajana, ja se on Suutarin mukaan sekä hyvä että huono asia.
– Yhtäältä se on hyvä, koska vasemmistoliitto on saanut tosi paljon tärkeitä tavoitteitaan läpi tällä hallituskaudella. Mainittakoon esimerkkinä oppivelvollisuuden uudistus.
Sen sijaan vasemmistoliitto ei ole Suutarin mukaan tehnyt tarpeeksi irtiottoja hallituspolitiikasta, kuten muut hallituksen puolueet ovat tehneet.
– Joissain asiakysymyksissä on näyttänyt vähän siltä, ettei uskalleta sanoa julkisuudessa, että ollaan eri mieltä eikä uskalleta seisoa sen politiikan takana, mitä tavoitellaan ja mitä tehdään.
Esimerkkeinä Jenni Suutari mainitsee ilmasto- ja ympäristöpolitiikan, pohjoismaisen työnhaun mallin sekä tuoreimpana esimerkkinä terapiatakuun jäämisen pois hoitotakuusta.
– Terapiatakuu on ollut selkeästi vasemmistoliitolla julkilausuttuna tavoitteena, mutta kun se jäi hoitotakuusta pois, ei aidosti nostettu asiaa agendalle. Todettiin vain, että vasemmistoliitto olisi terapiatakuuta kannattanut.
Kaksi jäsenäänestystä
Vasemmistonuoret tarkastelee Nato-kantaansa uudelleen tänä kesänä. Järjestö pitää elokuussa 2022 neuvoa-antavan jäsenäänestyksen, jonka tarkoituksena on kartoittaa nuorisoliiton jäsenten kantoja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja Nato-jäsenyyteen.
Äänestyskelpoisia ovat Vasemmistonuorten jäsenet, jotka ovat liittyneet järjestön jäseniksi viimeistään heinäkuun 15. päivänä 2022.
Nato-äänestyksen lisäksi Vasemmistonuorilla on tulossa vuonna 2023 äänestys siitä, haluaako Vasemmistonuoret liittyä vasemmistoliiton yhteisöjäseneksi.
– Se tulee olemaan todella kiinnostava äänestys, Suutari toteaa.
Tällä hetkellä Vasemmistonuoret ei ole vasemmistoliiton jäsenjärjestö eikä nuorisoliitto saa rahoitusta puolueelta. Vasemmistonuoret on itsenäinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka tekee vasemmistoliiton nuorisotyötä. Kesäkuun 2022 puoluekokouksessa hyväksyttiin kuitenkin vasemmistoliiton sääntömuutos, joka sallii nuorisojärjestön liittymisen puolueen jäsenjärjestöksi.
Jenni Suutari sanoo, että olisi kaivannut puoluekokoukselta enemmän puolueen sisäiseen demokratiaan ja järjestölliseen kehittämiseen liittyvää keskustelua. Hän katsoo, että puolueet ovat edelleen teoriassa toimiva tapa edustuksellisen demokratian järjestämiseen, mutta pidemmän aikavälin kehityskulku on huolestuttava.
– Puolueet jäsentävät ja käyttävät valtaa yhteiskunnassa, mutta niiden legitimiteetti kärsii koko ajan, koska jäsenmäärät laskevat eivätkä ihmiset ole enää niin sitoutuneita puoluetoimintaan.
– Tämä on myös vasemmistoliiton tulevaisuuden kannalta iso haaste, ja olisin toivonut enemmän keskustelua siitä. Suutari toteaa.
Nuorisojärjestön ja puolueen välille Jenni Suutari kaipaa erityisesti aktiivista paikallistason yhteistyötä.
– Jäsenkato tai kannatuksen junnaaminen paikallaan eivät johdu välttämättä siitä, että harjoitettu politiikka olisi vääränlaista. Ruohonjuuritason paikallistoiminta ja sen kehittäminen olisivat avain siinä, että saataisiin uusia ihmisiä puoluetoimintaan mukaan.
Katse keväässä 2023
Ensi kevään eduskuntavaalit ovat jo nyt Vasemmistonuorten asialistalla.
– Olemme tekemässä omaa ohjelmaa eduskuntavaaleihin, ja se valmistunee syksyn 2022 aikana, Jenni Suutari sanoo.
Tällä hetkellä eduskunnassa on yksi alle kolmekymppinen vasemmistolainen kansanedustaja, Suldaan Said Ahmed Helsingistä. Vasemmistonuorten tavoitteena on, että myös ensi kaudella eduskunnassa olisi vähintään yksi nuori vasemmistolainen.
– Yritämme saada nuoria mahdollisimman paljon ehdolle. Puhuin puoluekokouksessakin siitä ajatuksesta, että vasemmistoliitolla on todella paljon kannattajapotentiaalia nuorissa, mutta sitä ei voida ikinä oikeasti realisoida, jos ei aseteta nuoria ehdokkaiksi, Jenni Suutari sanoo.
Vasemmistonuoret pyrkii myös vaikuttamaan eduskuntavaaleissa käytävään poliittiseen keskusteluun ja tehdä siitä pitkäjänteisempää ja kauaskatsoisempaa.
– Maailmassa on nyt paljon päällekkäisiä ja samaan aikaan tapahtuvia kriisejä. Niiden ratkaiseminen vaatii laajempaa pidemmän tähtäimen visiota siitä, miten me voidaan tehdä politiikkaa siten, että päästäisiin jatkuvasta kriisitilanteesta eroon.
uutiskirje 
