Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan käynnissä on tämän hallituskauden kolmas kriisi. Ensimmäinen oli korona, toinen Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt kolmas käsillä oleva energiakriisi. Vladimir Putin käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan, Marin sanoi saapuessaan nykyisen hallituksen viimeiseen budjettiriiheen Säätytalolle.
Marinin mukaan energian hinta on budjettiriihen iso asia ja neuvotteluissa on päästy eteenpäin, mutta työtä riittää riihen jälkeenkin, hän huomautti.
Marin kuvaili tilannetta niin poikkeukselliseksi, että tarvitaan myös poikkeuksellisia toimia. Lapsiperhepainotus tulee olemaan hallitukselle selkeä arvovalinta ja toinen iso kokonaisuus on kotitalouksien tukeminen energian hinnan noustessa.
– On oltava niin, että kaikki kodit lämpenevät ensi talvena Suomessa ja tämä ei saa tarkoittaa ihmisille kohtuuttomia tilanteita.
Budjettiriihen veroratkaisutkin painottuvat Marinin mukaan siihen, miten energian hintaa saadaan painettua alas.
– On rehellisesti myönnettävä, että meidän työkalumme ovat aika tylpät tähän tilanteeseen vastaamiseksi. Olemme käyttäneet aika paljon aikaa viisikossa ja ministerit asiantuntijoiden kanssa siihen, mitkä olisivat nopeat toimivat välineet tähän tilanteeseen vastaamiseksi, mutta kyllä tarvitsemme apua myös EU:n komission piiristä.
Isona kysymyksenä Marin piti irtaantumista venäläisestä fossiilienergiasta, ”koska joka päivä me rahoitamme Putinin sotaa ostamalla energiaa Venäjältä, ja se ei ole kestävä tie”.
Kansalaisten ostovoiman tukemisessa ja energian hinnassa on Marinin mukaan kyseessä ”iso kokonaisuus”. Yksityiskohtia hän ei halunnut tässä vaiheessa arvioida.
Koulutuksen kunnianpalautus jatkuu
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi budjetin yksityiskohdista, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta nostetaan pysyvästi 50 miljoonalla eurolla, kuten kevään kehysriihessä jo sovittiin.
– Ammatillisissa oppilaitoksissa rahoituksen taso nousee ensi vuonna ja niissä pystytään jatkamaan opetuksen laadun vahvistamiseksi tarkoitettuja toimia.
Myös perusopetuksen perusrahoitus kasvaa ensi vuonna. Lisäksi perusopetukseen tulee ylimääräinen rahoitus, jolla puututaan koulupudokkuuteen.
– Tämä on ollut hallitukselle koko hallituskauden tärkeä sitoumus siitä, että on haluttu tehdä koulutuksen kunnianpalautus. Rahoitusta on vahvistettu kaikilla koulutuksen tasoilla ja se jatkuu myös ensi vuonna.
Sähkön hinta ja lapsiperheet keskeisiä
Budjettiriihen yleisistä asioista Andersson sanoi, että vasemmistoliitolle tärkeät kokonaisuudet liittyvät sähkön hintaan ja lapsiperheiden tukemiseen.
– On päivänselvää, että julkisen vallan puolelta tarvitaan toimia, jotta kukaan ei joudu kohtuuttomaan tilanteeseen tuhansien eurojen sähkölaskujen takia.
Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan budjettiriihessä ollaan päättämässä ainakin sähkön arvonlisäveron alentamisesta 24 prosentista 10 prosenttiin.
Anderssonin mukaan asiaa ei voi hoitaa sosiaaliturvajärjestelmän kautta, koska asia koskee myös palkansaajia ja suhteellisen hyvää työeläkettä saavia. Siksi sähkön hinnan nousuun tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja.
Lapsiperheiden tukemisessa vasemmistoliitto edellyttää, että ratkaisut hyödyttävät myös kaikkein pienituloisimpia. Mahdollinen joulukuun ylimääräinen lapsilisä tulisi siis toteuttaa niin, että se ei leikkaa toimeentulotukea.
Budjettiriihen alla on väläytelty myös ilmastotoimien lykkäämistä tai tauolle laittamista. Vasemmistoliitolle tämä ei käy.
– Tämä tilanne ei ole mikään syy siihen, päinvastoin. Jos olisimme tehneet enemmän ilmastotoimia jo aikaisemmin, olisimme koko Euroopan tasolla vähemmän riippuvaisia esimerkiksi venäläisestä maakaasusta, joka on keskeinen tekijä sähkön korkeassa hinnassa. Ilmastopolitiikassa pitää jatkaa samalla kunnianhimon polulla, mitä on tähänkin asti noudatettu.
Budjettiriihen tuloksista on tarkoitus kertoa huomenna torstaina.
lehti 