Ensi vuoden budjetin alijäämä on nousemassa parhaillaan käynnissä olevan budjettiriihen päätöksillä noin 9 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön kuukausi sitten julkaisemassa talousarvioesityksessä alijäämä oli 6,3 miljardia, joten lisäys on huomattava.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) selitti aamupäivällä, että menojen tarkentuminen ministeriön esityksen ja koko hallituksen budjettiriihen välillä on normaalia.
Menojen kasvuun lähes kolmella miljardilla vaikuttaa Saarikon mukaan kolme asiaa.
Ensimmäinen on etuuksien indeksikorotukset. Esimerkiksi sosiaaliturvaa ja koulutuksen rahoitusta korotetaan hintojen nousun mukaisesti.
– Koska tämä hintojen nousu on näin kovaa, se näkyy myös valtion budjetissa. Pelkästään valtiovarainministeriön kannan ja tämän budjettiriihen välillä nuo indeksiperustaiset menot ovat tarkentuneet liki miljardilla ylöspäin.
Indeksikorotus on luvassa esimerkiksi kansaneläkkeeseen, työmarkkinatukeen, työttömän peruspäivärahaan ja toimeentulotuen perusosaan.
Toinen tekijä on valtion velan ennakoitua suurempi korkomenojen kasvu. Tänä vuonna korkomenot ovat noin 700 miljoonaa euroa. Ensi vuonna korkomenot noin kaksinkertaistuvat.
Kolmas menoja paisuttava tekijä on budjettiriihessä käsiteltävänä oleva sähkön hintaan liittyvä kokonaisuus, jota ei ollut mukana VM:n pohjaesityksessä.
Velkaantumiseen sitouduttu laajalla rintamalla
Elokuussa arvioitiin, että budjetoitu valtion velka nousee 144 miljardiin euroon ensi vuoden lopussa. Saarikko totesi aamupäivällä Suomen nauttivan suurta luottamusta velkamarkkinoilla.
– Me olemme maa, joka saa parhaan luottoluokituksen ja se on kaikkein tärkein turvattava, että me olemme velan antajien silmissä maa, johon voi luottaa.
Ministeri huomautti Suomen velkaantuneen yli kymmenen vuotta ja korona-aika teki siihen kaikkein isoimman vuoren.
Nyt alijäämässä ollaan pienemmissä luvuissa kuin koronan huippuvuosina. Ensi vuoden velkaan Saarikko sanoi vaikuttavan eduskunnassa laajasti kannatetut satsaukset puolustukseen, pakolaiskysymyksen hoitamiseen, rajaturvallisuuteen sekä hävittäjähankinnat.
– Pelkästään täällä [budjettiriihessä] tehdyt päätökset eivät ole tekemässä nyt Suomelle velkaa, vaan me olemme tehneet näitä sitoumuksia laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä. Aiemmin koronaan liittyen ja nyt tämän vuoden valmisteluissa näkyvät päätökset Venäjän hyökkäyssodan myötä. Yksi iso kokonaisuus on energia, tuet kansalaisille, joista päätetään tänään sähkön suhteen, mutta myös jo keväällä tehdyt päätökset uusiutuvaan energiaan satsaamisesta, jotta pärjäisimme ilman Venäjä-riippuvuutta ja fossiilista energiaa.
lehti 