Hoitajaliitot Tehy ja SuPer sekä työnantajapuolta edustava KT pääsivät maanantai-iltana sopuun työehtokiistassaan. Hoitajien palkkoja korotetaan 17,3 prosenttia viidessä vuodessa, josta 15,3 prosenttia jo ensimmäisen kolmen vuoden aikana.
Tähän asti kaikki on selvää, mutta siitä eteenpäin alkoi heti kiista, mitä tämä tarkoittaa. Kunta-alan ammattiliittojen mielestä hoitajat eivät saaneet työtaisteluillaan ja joukkoirtisanoutumisella uhkaamisellaan yhtään sen enempää kuin alan neuvotteluissa oli sovittu jo alkukesällä.
– Tehyn ja Superin hyväksymässä sovintoehdotuksessa palkankorotusten taso ja palkkojen kehittämisohjelma ovat samat kuin kesäkuussa solmituissa sopimuksissa, samoin suurin osa tekstimuutoksista, sanoi esimerkiksi Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
KT:n ja muiden ammattiliittojen tulkinnan mukaan hoitajien palkankorotukset toteutuisivat joka tapauksessa hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin kautta. Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen tulee uusilla hyvinvointialueilla maksamaan noin 6 prosenttia.
Sairaanhoitajan palkka alkamaan kolmosella
Hoitajaliitot tavoittelivat viiden vuoden palkkaohjelmaa, jossa korotukset olisivat olleet joka vuosi 3,6 prosenttiyksikköä yleisen linjan päälle. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoi maanantaina A-Studiossa tavoitteen toteutuvan etuajassa. Tavoite oli, että sairaanhoitajien palkat nousevat yli 3 000 euron viidessä vuodessa. Nyt ne nousevat kolmessa.
Rytkösen mielestä kesän korotukset olivat viisi prosenttia ja nyt saatiin sen päälle kuusi. 3,6 prosentin palkkaohjelmasta hän ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola eivät halunneet keskustella.
Tehyn toiminnanjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mukaan 6 prosentin korotus ei ole niin sanottua palkkaharmonisointirahaa, eikä 6 prosentin korotusta ole kesällä sovitussa kunta-alan ratkaisussa.
”Ilman Tehyn ja SuPerin sopimusta hoitajat ja muut SOTE-sopimuksessa olevat (myös JHL:n ja JUKOn jäsenet) eivät saisi takuuvarmasti 6 % lisäkorvauksia kolmelle vuodelle. Vain sopimuksessa olevat prosentit työnantaja on velvollinen maksamaan ja vain sopimuksessa sovittujen prosenttien maksamista ammattiliitot voivat valvoa”, Kirvesniemi kirjoitti aamulla.
Harmonisaatio vai ei?
KT:n toimitusjohtajan Markku Jalosen mukaan kysymys on kuitenkin juuri palkkaharmonisaatiosta.
KT:n tiedotteen mukaan ”hyväksytyn sovintoehdotuksen mukaan SOTE ry hyväksyy kesäkuussa kunta-alalle saadun työmarkkinaratkaisun kokonaisuudessaan. Lisäksi sovittiin siitä, miten SOTE-sopimukseen kuuluvien työntekijöiden palkkoja yhteensovitetaan uusilla hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden palkkoja joka tapauksessa yhteensovitetaan ja siitä syntyy työnantajille kuluja”.
Tehyn Kirvesniemi perustelee hoitajaliittojen tulkintaa sillä, että Helsinki ja HUS eivät ole palkkaharmonisoinnin piirissä lainkaan, koska niiden alueilla ei ole tapahtunut liikkeenluovutusta.
”Silti myös nämä työnantajat joutuvat maksamaan 6 % ylimääräiset korotukset kolmen seuraavan vuoden aikana. Mitä ihmeen palkkaharmonisointirahaa tämä muka on?”
KT ilmoittaa sopimuksen kustannuksiksi 18,5 prosenttia, kun hoitajaliittojen mukaan se on 17,3 prosenttia.
Kunta-ala palaa neuvottelupöytään
Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä JUKO kertoivat maanantai-iltana palaavansa kunta-alalla neuvottelupöytään yhdessä Kuntatyönantajat KT:n kanssa tarkastelemaan erityisesti SOTE-sopimusta.
– Luemme sovintoratkaisun rauhassa ja arvioimme sen jälkeen voimmeko hyväksyä esitetyt muutokset. SOTE-sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti tai vain osan päätöksellä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoi.
– On hyvä, että Sote ry liittyi JAUn ja Jukon kesäkuussa neuvottelemaan sote-sopimukseen. Valtakunnansovittelijan ratkaisussa olevat palkankorotukset ja palkkaohjelma ovat täsmälleen samat kuin kesäkuussa muut osapuolet jo sopivat.
Prosenttikorotusten lisäksi sovintoratkaisuun sisältyy 600 euron kertapalkkio koronapotilaita hoitaneille ja valmiuslain piirissä olleille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille.
uutiskirje 
