2010-luvulla Kreikka oli “Euroopan sairas mies”. Valtio, joka oli syöstä koko maanosan talouskriisiin. Nyt 10 vuotta myöhemmin Kreikan talous on toipumaan päin, mutta Kreikalla on vielä pitkä tie kansan hyvinvoinnin palauttamiseksi.
Kreikan lähihistoriaa
Seitsemän vuotta sitten Kreikan vasemmistopuolue Syrizalla oli aihetta juhlaan. Puolue voitti tammikuussa 2015 järjestetyt vaalit ja sai peräti 78 uutta paikkaa maan 300-paikkaiseen parlamenttiin. Vaikka Syriza jäi kahden paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä, muodosti se enemmistöhallituksen oikeistopopulistisen ANEL-puolueen tuella.
Skandaalin päätteeksi pääministeri Mitsotakis antoi potkut pääsihteerilleen Grigoris Dimitriadisille, joka myös sattui olemaan pääministerin siskon poika.
Syriza itse oli sekalainen seurakunta. Siihen kuului teollisuustyöväkeä puolustavia entisiä kommunisteja, punavihreitä uuden sukupolven vasemmistolaisia, marginaalin valtavirrasta poikkeavia trotskilaisia sekä kantakaupunkien vasemmistointellektuelleja.
Uusi hallitus ja sen pääministeri, Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras aloittivat neuvottelut taloudellisesta tukipaketista niin sanotun “Troikan” eli Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa.
Neuvottelut tuottivat uuden tukipaketin, jonka saamisen ehtona oli rankka säästökuuri Kreikan taloudelle. Tsiprasin hallitus toi tukipaketin ehtoineen kansanäänestykseen heinäkuussa 2015. Kansanäänestyksessä tukipaketti ja säästöohjelma hylättiin selvin luvuin, mutta lopulta Tsiprasin hallitus joutui taipumaan Troikan edessä ja hyväksymään tukipaketin sekä säästöohjelman – vieläpä entistä rajummilla ehdoilla.
Tsiprasin ja Syrizan johtama hallitus pysyi vallassa, mutta sen uskottavuus oli kokenut aimo kolauksen. Vuoden 2015 vaaleissa Syriza oli kampanjoinut nimenomaan talouskurin vastaisella ohjelmalla.
Vuoden 2019 vaaleissa Syriza kärsi tappion, ja pääministeripuolueeksi nousi keskustaoikeistolainen Nea demokratia-puolue, joka oli ollut vallassa 2000-luvun lopulla juuri ennen maan velkakriisiä.
Uudeksi pääministeriksi nousi Kyriakos Mitsotakis, joka on vaikutusvaltaisen poliittisen dynastian vesa. Mitsotakisin isä Konstantinos Mitsotakis toimi Kreikan pääministerinä 1990-luvun alussa.
Nea demokratia tarkoittaa “Uutta demokratiaa”
Kyriakos Mitsotakis on hyvin tavanomainen eurooppalainen keskustaoikeistolainen poliitikko, ja hänen hallituksensa on korostanut säntillistä taloudenpitoa ja perinteisiä arvoja.
Viimeisten kolmen vuoden aikana Kreikan oikeistohallitus on yksityistänyt valtion omaisuutta, kuten turismiin liittyvää toimintaa, merenrantatontteja sekä myynyt valtion osuuksia energiayhtiöistä. Hallitus suunnittelee myös myyvänsä osuutensa Ateenan kansainvälisestä lentokentästä, josta Kreikan valtio omistaa tällä hetkellä yli puolet.
Samaan aikaan Mitsotakisin hallitus on laskenut kaikista rikkaimpien verotusta. Verouudistusten tavoitteena on tehdä Kreikasta houkutteleva kohde miljardööreille ja suursijoittajille.
Hallitus on myös rajoittanut työntekijöiden oikeutta työtaisteluihin sekä purkanut työehtosopimusten yleissitovuuden, jonka Tsiprasin hallitus oli aikaisemmin säätänyt. Elokuussa 2020 Mitsotakisin hallitus sääti lain, jonka nojalla työnantajat voivat irtisanoa työntekijöitä ilman erityistä syytä tai ennakkovaroitusta.
Mitsotakisin hallitusta on myös kritisoitu laajasti siitä, että se on ottanut kovan linjan suhteessa Kreikkaan pyrkiviin turvapaikanhakijoihin. Ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa Kreikasta ei ole kunnioitettu, eikä heitä ole päästetty tulemaan Kreikkaan.
Vaikka Nea demokratian koko politiikka perustuu talouskasvulle ja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiselle, ei maan bruttokansantuote ei ole vieläkään palautunut vuoden 2008 tasolle. Taloudellista eriarvoistumista mittaava Gini-kerroin sen sijaan on nousussa, kertoimen laskettua jyrkästi Syrizan hallitusvuosien aikana.
Salakuunteluskandaali
Kreikan politiikkaa on loppukesällä ja syksyllä 2022 hallinnut perin eriskummallinen salakuunteluskandaali. Heinäkuussa paljastui, että keskustavasemmistolaista PASOK-KINAL -puoluetta edustava europarlamentaarikko Nikos Androulakisin puhelinta yritettiin salakuunnella. Androulakisin puhelimeen yritettiin asentaa Predator-haittaohjelma, joka voisi nauhoittaa Androulakisin puheluita.
Vaikka itse salakuunteluohjelman asentaminen Androulakisin puhelimeen epäonnistui, myöhemmin paljastui, että Androulakis oli ollut Kreikan tiedustelupalvelu EYP:n valvonnan alaisena syyskuusta joulukuuhun 2021. Androulakis syyttikin salakuuntelustaan nimenomaan Kreikan viranomaisia ja etenkin Mitsotakisin hallitusta.
Skandaalin päätteeksi pääministeri Mitsotakis antoi potkut pääsihteerilleen Grigoris Dimitriadisille, joka myös sattui olemaan pääministerin siskon poika. Lisäksi kenkää sai tiedustelupalvelun johtaja Panagiotis Konteleon.
Ison-Britannian entinen Eurooppa-ministeri Denis Macshane kirjoitti The New European -lehdessä, että syy Androulakisin puhelimen salakuunteluun oli poliittinen. Androulakis valittiin joulukuussa 2021 puolueensa PASOK-KINALin puheenjohtajaksi, ja hän voi viedä puolueensa seuraavissa vaaleissa vaaliliittoon Syrizan kanssa. Syntyvä vasemmiston laaja koalitio voisi kammeta Mitsotakisin oppositioon ja vasemmiston takaisin valtaan.
Pasokifikaatiosta uuteen nousuun
PASOK, jonka nimi tarkoittaa ”Panhelleenistä sosialistista liikettä”, on perinteinen keskustavasemmistolainen demaripuolue, joka on ollut moneen otteeseen pääministeripuolueena Kreikassa. Vielä vuonna 2009 PASOK otti suuren vaalivoiton: 43,92 prosenttia äänistä ja 160 paikkaa parlamenttiin, muodostaen yksinkertaisen enemmistön.
Vain kolmea vuotta myöhemmin äänestäjät hylkäsivät velkakriisissa ryvettyneen PASOKin, jota tuolloin johti valtiovarainministeri Evangelos Venizelos. Vuoden 2012 vaaleissa PASOKin äänisaalis tipahti 13,18 prosenttiin ja puolue sai vain 41 paikkaa parlamenttiin.
Alamäki jatkui tammikuun 2015 vaaleissa: niissä PASOK sai vaivaiset 4,68 prosenttia äänistä ja 13 paikkaa.
PASOKin 2010-luvun tappioputki onkin synnyttänyt termin “pasokifikaatio”, jota käytetään kuvaamaan perinteisten eurooppalaisten sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatusten laskua. Suurten demaripuolueiden synnyttämää poliittista tyhjiötä paikkaamaan on syntynyt populistisia liikkeitä niin vasemmalta kuin oikealta.
Sittemmin PASOK on toipunut pasokifikaatiostaan ja brändännyt itsensä uudelleen PASOK-KINAL -koalitioksi. Vaikka Syriza on edelleen Kreikan vasemmiston kantava voima, on PASOK-KINAL saanut kannatuksensa uuteen nousuun.
Kreikassa on määrä pitää seuraavat parlamenttivaalit ensi vuoden heinäkuussa. Vaikka pääministeri Mitsotakisin Nea demokratia -puolue on tukevasti gallup-kärjessä, voi yhdistynyt vasemmisto uhata sen asemaa hallituksen muodostajana.
Syrizan kannatus oli syyskuun lopulla noin 28 prosenttia, kun taas Nea demokratian kannatus oli noin 36 prosenttia. 13 prosentin kannatuksellaan PASOK-KINAL voi olla kuninkaantekijän asemassa.
Syriza on pitkälti onnistunut puhdistamaan imagonsa ja siivoamaan esimerkiksi Putinin Venäjän mielistelyn politiikastaan pois. Syriza muun muassa ilmoitti syyskuussa, että sen parlamenttiryhmä äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.
Maan uusi vasemmisto voi hyvinkin osoittautua monien liikkuvien äänestäjien suosikiksi, kun Kreikassa seuraavan kerran mennään vaaliuurnille.
uutiskirje 
