Kansainvälinen valuuttarahasto IMF antaa Sanna Marinin hallitukselle tunnustusta. Hallitus on luotsannut Suomen onnistuneesti läpi pandemian ja toteuttanut rakenteellisia uudistuksia työllisyyden ja tuottavuuden voimistamiseksi tavoitteenaan vahvistaa hyvinvointivaltion kestävyyttä.
Arvio sisältyy IMF:n tänään julkistamaan maaraporttiin.
Jatkonäkymät eivät ole hyvät. Venäjän sota Ukrainassa on pysäyttänyt Suomen talouden elpymisen ja heikentää talouden näkymiä. Nopea inflaatio, jota energian hinnan voimakas nousu vauhdittaa, syö kotitalouksien ostovoimaa. Tämä puolestaan vähentää luottamusta ja kysyntää.
Suomen talouden ulkoisen ympäristön heikentyminen vaimentaa kauppaa ja sijoituksia.
IMF varoittaa Suomen talouskasvun pysähtyvän ensi vuonna sotaan liittyvien huomattavien riskien vallitessa. Sota on myös lisännyt julkisten menojen nousupaineita, mikä johtuu tarpeesta vahvistaa turvallisuutta ja osaksi suojata kotitalouksia elinkustannusten nousulta.
Keskipitkällä aikavälillä IMF näkee julkisen talouden näkymien heikkenemisen vievän julkisen velan kasvuun ja riskialttiimmalle uralle. Sen mukaan Suomen julkista taloutta on keskipitkällä aikavälillä vakautettava huomattavasti, jotta velkasuhde saadaan kääntymään laskuun ja luodaan tilaa ikäsidonnaisille menoille.
Vakauttamisen tulisi olla asteittaista, mutta sen tulisi perustua tarkoin määriteltyyn ja selkeästi viestittyyn keskipitkän aikavälin suunnitelmaan, joka pohjautuu kattavissa meno- ja verokartoituksissa määriteltyihin toimiin, valuuttarahasto kehottaa.
Rakenteellisista uudistuksista pitkän aikavälin kasvun vahvistamiseksi IMF mainitsee työehtosopimusneuvottelujärjestelmän muutokset, jotka edesauttaisivat sopeutumista sokkeihin.
Suomi saa maaraportissa kiitosta huomattavasta edistymisestä siirtymisessä pois fossiilisista polttoaineista.
Kunnianhimoisten ja kiitettävien hiilipäästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisätoimia, IMF patistaa.
uutiskirje 
