KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ikuinen optimisti Ele Alenius on poissa

Ele Alenius (1925–2022) oli periaatteellisuudessaan, itsenäisyydessään ja visionäärisyydessään suurimpia suomalaisia poliitikkoja ja ajattelijoita.

Ele Alenius (1925–2022) oli periaatteellisuudessaan, itsenäisyydessään ja visionäärisyydessään suurimpia suomalaisia poliitikkoja ja ajattelijoita. Kuva: Jussi Joentausta

Vuonna 1925 syntynyt entinen SKDL:n puheenjohtaja antoi kasvot humaanille sosialismille, peräänantamattomuudelle ja itsenäiselle ajattelulle.

Kai Hirvasnoro
20.11.2022 15.55

Entinen SKDL:n puheenjohtaja, kansanedustaja, ministeri, sotaveteraani ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Ele Alenius on kuollut. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen kertoi kuolemasta sunnuntaina 20.11. Alenius oli syntynyt 5.6.1925 Tampereella.

Alenius oli sosialisti, mutta ei kommunisti. Hänet valittiin SKDL:n pääsihteeriksi vuonna 1965 ja puheenjohtajaksi 1967. Kansanedustajana Alenius toimi 1966–1977, mutta jatkoi SKDL:n johdossa vuoteen 1979.

SKDL:n johdossa hän teki tiukan pesäeron Neuvostoliiton johtamaan reaalisosialismiin ja esitteli omaa vaihtoehtoaan kirjoissa Sosialistiseen Suomeen (1969) ja Suomalainen ratkaisu (1974), joista joutui Neuvostoliiton räksyttämäksi. Ei voi olla mitään vaihtoehtoista sosialismia, joka poikkeaisi marxismi-leninismin tiestä, häntä läksytti Neuvostoliiton hallituksen lehti Izvestija.

Jo tätä ennen SKDL oli Aleniuksen johdolla tuominnut Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. Alenius kirjoitti tapauksen jälkinäytöksestä Kansan Uutisissa vuonna 2018. Suurlähettiläs Andrei Kovaljov ehdotti lokakuussa 1968, että hän sittenkin sanoisi julkisesti hyväksyvänsä Neuvostoliiton toimet Tšekkoslovakiassa. Tämä toive tuli Kovaljovin mukaan Neuvostoliiton hallitukselta.

Alenius kieltäytyi.

”Tärkeintä oli kuitenkin tuoda heti selvästi esiin, että en suostu pitämään tällaista puhetta, sillä se olisi vastoin periaatteitani. Näin suurlähettilään ilmeistä, että vastaukseni oli hänelle jotenkin yllättävä”, Alenius kirjoitti.

”Hän oli pienen hetken hiljaa ja sanoi sitten minulle”:

– Me valitamme sitä, että Te vastasitte näin. Tämä merkitsee sitten sitä, että meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin Teitä vastaan.

Planetarismin ajattelija

Kalevi Suomela luonnehti Aleniusta tämän 95-vuotispäivänä 5.6.2020 osuvasti itsenäisen ajattelun ikoniksi. Hän piti päänsä, vaikka arvostelu ja painostus Neuvostoliiton taholta oli ankaraa, ja Suomessa ei siihen aikaan ollut tapana kyseenalaistaa mitään, mitä suuresta naapurista sanottiin.

Poliittisen uransa jälkeen Ele Alenius julkaisi useita teoksia, joissa hän kehitteli humanistista ”planetarismiksi” kutsuttumaansa ajattelua. Kirjoissa tuli esiin hänen loputon optimisminsa vaikeinakin aikoina.

”… digitaalinen todellisuus tarjoaa uudet mahdollisuudet hallita kehitystä ja sen mukaan rakentaa uusi parempi maailma. Kun paremman yhteiskunnan rakentamisen mahdollisuudet ovat olemassa ja tarve sen toteuttamiseen kiistämätön, seuraa siitä suuri kysymys: kuka näyttää tietä?” hän kirjoitti esseessään KU:lle vuonna 2017.

Yksi synteesi hänen ajattelustaan on vuonna 2000 julkaistu kirja Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta. Alenius oli huolissaan siitä, että yhteiskunnan poliittinen järjestelmä jää jälkeen muiden alojen, varsinkin teknologian ja talouden kehityksestä.

– Mitä olisi tehtävä, ettei tämä jännite purkaudu katastrofiksi, ja että toisaalta pyrittäisiin kohti humaanimpaa maailmaa, kirjassa pohditaan.

– Olen edelleen aikamoinen optimisti, hän sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa.

– Uskon siihen, että kun asiat ajatellaan lävitse, ihmisellä on mahdollisuus muuttaa kehityksen suuntaa. Tämä kehitys, joka nyt tekee maailman levottomaksi ja näyttää uhkaavalta, ei ole ennalta määrätty, hän perusteli myöhemmin Kansan Uutisten haastattelussa.

Uusliberalismille tulee vaihtoehto

Vuonna 2004 Alenius katsoi kaukonäköisesti tulevaan. Uusliberalismi ja talouselämän voima jylläsivät politiikassakin, mutta ennemmin tai myöhemmin vasemmisto pääsee hyvinvointivaltion puolustustaistelun sijaan katsomaan eteenpäin. Silloin avainasemassa on, jälleen kerran, vasemmiston yhteistyö, hän sanoi Kansan Uutisille SKDL:n perustamisen 60-vuotispäivänä 29.10.2004.

Hän korosti SKDL:n olleen osa suomalaista itsenäisyysliikettä, kun se piti puolensa NKP:n jatkuvan painostuksen alla.

– Se ei ollut taistelua pelkästään SKDL:n oman itsenäisyyden puolesta, vaan samalla koko Suomen itsenäisyyden puolesta. Me olimme osa koko Suomen itsenäisyyden puolesta tapahtuvaa toimintaa.

Turhan vaatimattomana hän jätti sanomatta olleensa itse sen itsenäisyysliikkeen kärki.

Punavihreyden edelläkävijä

Ele Alenius ei liittynyt vasemmistoliittoon. Hän oli koko poliittisen uransa taistellut Neuvostoliiton vaikutuksen lisäksi kommunistien vähemmistöä, taistolaisia, vastaan. Nyt heidät otettiin mukaan uuteen puolueeseen muitta mutkitta.

Vasemmistoliiton edustamassa punavihreydessäkin hän oli silti edelläkävijä. Aleniuksen johtamien SKDL:n sosialistien ideologia oli paljolti sitä, mitä nykyään kutsutaan punavihreäksi vasemmistoksi.

Kapitalismin kriitikko

Alenius ei hyväksynyt neuvostotyylistä sosialismia, mutta ei kannattanut kapitalismiakaan.

– Jotta demokratia voisi täydellä teholla vaikuttaa ihmiskunnan kehitykseen, kapitalismista on luovuttava. Kaikkina näinä demokratian 200 vuotena demokratia on hyväksynyt sen kahtiajaon, että se on luovuttanut markkinavoimille oikeutensa hallita yhteiskunnan aineellista perustaa, taloutta, hän sanoi KU:n 90-vuotishaastattelussaan.

Demokratia voisi muuttaa tilanteen, mutta se edellyttää yhteiskunnallisen tietoisuuden kasvua.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen ihmiskunnan historiassa, jolloin on ratkaistava, jatketaanko vapaan kehityksen pohjalta vai siirrytäänkö hallittuun kehitykseen. Hallittu kehitys tarkoittaa sitä, että yhteiskunta ottaa kehityksen vastuulleen.

– Tässä tullaan samalla sosialismin ongelmaan, vasemmiston johtotähteen, jonka Neuvostoliitto pilasi.

Aleniuksen mukaan tuotannon omistus ei enää ole ratkaiseva kysymys.

– Vaan ratkaisevaa uuden aikakauden edetessä on, kuka hallitsee kehitystä ja mitä kehitys on.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä on reilut 400 000 asukasta, 7,78 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri muodostettiin vuonna 2013 yhdistämällä Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit. Vaalipiirin kansanedustajien määrä laskee huhtikuun eduskuntavaaleissa kahdella, viiteentoista. Vasemmistoliitto sai yhden kansanedustajan Kymen vaalipiirissä neljällä kaudella, vuosien 1999–2007 vaaleissa. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

Sonja Finér

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
02

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
03

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään