Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemat tiedot vahvistavat Suomen maankäyttösektorin muuttuneen ensi kerran päästölähteeksi vuonna 2021. Suomen hiilinielu on romahtanut. Tarkistettujen tietojen valossa käy ilmi, että nettonielu on pienentynyt jo kokonaisen vuosikymmenen ajan.
Ympäristöjärjestöjen mukaan tämä aiheuttaa mittavan toimenpidekuilun Suomen ilmastopolitiikkaan, koskien sekä EU:n nieluvelvoitetta että Suomen omaa ilmastolakia.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon mukaan ensi viikolla julkistetaan Luonnonvarakeskukselta kesällä tilattu selvitys nielujen romahduksen syistä.
– On ilmeistä, että kestämättömällä tavalla toteutetuilla metsien hakkuilla on osansa tässä. Tulemme käsittelemään hallituksessa lisätoimien tarvetta, sillä siihen velvoittaa uusi ilmastolakikin, Ohisalo toteaa.
Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee hiilinielujen romahduksen syitä kokouksessaan keskiviikkona 21.12. ja hallitus iltakoulussa ensi vuoden alussa.
Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto veivät Suomen ilmastotoimet oikeuteen marraskuussa, koska hiilinielu oli jo ennakkotietojen mukaan romahtanut eikä hallitus ryhtynyt korjaaviin toimiin.
– Päivitetyt luvut vahvistavat sen, minkä olemme tienneet jo viimeistään keväästä lähtien. Metsiä on hakattu liikaa samalla, kun metsien kasvu on hidastunut. Tätä myötä ilmastotavoitteista ollaan jäämässä kauas. Korjaavia toimia tarvitaan pian, sekä nykyiseltä että tulevalta hallitukselta, toteaa Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Puuston kasvu hidastui
Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän eli olivat suuremmat kuin metsämaa-maankäyttöluokan nettopoistumien summa, Tilastokeskus kertoo.
Maankäyttösektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat Tilastokeskuksen mukaan korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja käynnissä olevassa valtakunnan metsien 13. inventoinnissa havaitun puuston kasvun laskun huomiointi laskennassa. Uusimman kasvuarvion vaikutus näkyy metsämaa-maankäyttöluokan puuston hiilivaraston kertymässä vuodesta 2014 lähtien. Puuston hiilivarastoa pienensivät 11 prosenttia vuotta 2020 suuremmat hakkuut.
Muita syitä olivat puuston kasvun aleneminen ja metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu.
Luonnonsuojeluliiton mukaan on numeroiden valossa selvää, että hakkuita on välttämätöntä alentaa.
– Kyse on enää siitä, miten. Metsänomistajille tarvitaan houkuttelevia ja riittäviä kannusteita ja muita ohjauskeinoja. Toisaalta valtion omien metsien käyttö tarvitsee vahvaa omistajaohjausta. Nyt olennaista on huolehtia, että hallitusneuvotteluihin mennessä puolueilla on mahdollisuus punnita eri vaihtoehtoja ja valita niistä sopiva paketti toimia, toteaa liiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.