Ympäristöjärjestöt Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vievät valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen. Järjestöt hakevat korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeusturvaa, koska Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 uhkaa jäädä toteutumatta. Hiilinielu on romahtanut, mutta valtioneuvosto ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin tilanteen korjaamiseksi.
Kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti.
Hallintovalitus koskee hallituksen päätöstä antaa eduskunnalle ilmastovuosikertomus ilman ilmastolain edellyttämän lisäpäätösmenettelyn käynnistämistä.
Järjestöjen mukaan hiilinielun romahdus on aiheuttanut tilanteen, jossa ilmastolain mukaisilta ilmastosuunnitelmilta on pudonnut pohja, eikä niiden sisältämillä toimilla enää päästä ilmastolain mukaisiin tavoitteisiin. Ympäristöjärjestöt näkevät, että hallitus on lainvastaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan käynnistää menettely lisätoimista päättämiseksi ja suunnitelmien päivittämiseksi.
Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vaativat, että valtioneuvoston 27.10. tekemä päätös kumotaan ja palautetaan uuteen valmisteluun.
Ilmastolaki velvoittaa
Suomella on tieteen pohjalta asetetut ilmastotavoitteet ja ilmastolaki, jonka on määrä taata, että tavoitteet saavutetaan. Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kososen mukaan näistä saadaan olla ylpeitä.
– Nyt valtioneuvosto on kuitenkin laiminlyönyt lain mukaisen velvollisuutensa seurata tavoitteiden toteutumista ja päättää tarvittaessa lisätoimista. Metsä- ja maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet, eikä riittävää määrällistä arviota tilanteen vaatimista lisätoimista ole tehty, saati päätöstä suunnitelmien päivittämiseksi. Siksi näemme, että on velvollisuutemme toimia, hän sanoo järjestöjen tiedotteessa.
Suomen tavoite on ilmastolain mukaan olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Lisäksi lakiin on kirjattu tavoite hiilinielujen vahvistamisesta sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastolaki velvoittaa ministeriöitä laatimaan ilmastopoliittisia suunnitelmia lakiin kirjattujen tavoitteiden, kansainvälisten sopimusten ja EU-velvoitteiden toteuttamiseksi ja valtioneuvostoa seuraamaan tavoitteiden toteutusta.
Hiilinielusta tuli hiilen lähde
Nyt Suomen maankäyttösektori on muuttunut ensimmäistä kertaa hiilinielusta hiilen lähteeksi. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.
Tiedon tultua ilmi valtioneuvosto on jättänyt käyttämättä jo useamman mahdollisuuden korjata tilannetta. Näin olisi voinut tehdä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, metsätalouden kannustejärjestelmässä ja kansallisen metsäohjelman luonnoksessa.
Valtioneuvoston hyväksymässä ilmastovuosikertomuksessa uusi tilanne todetaan, mutta sen luomaa tarvetta lisätoimille ei ilmastolain pykälistä huolimatta arvioida tavalla, joka mahdollistaisi päätöksen lisätoimimenettelyn käynnistämisestä.
– Hiilinieluista on tullut Suomen ilmastopolitiikan kohtalonkysymys. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimimattomuus on jyrkässä ristiriidassa ilmastolain velvoitteiden kanssa, ja haluamme nyt selvittää, millaista oikeusturvaa ilmastolla ja hiilinieluilla on. Lakiin kirjatut ilmastotavoitteet eivät voi olla sanahelinää, vaan toimien on oltava niiden mukaisia, kommentoi Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Ensimmäinen Suomessa, yleistyneet maailmalla
Seuraavaksi järjestöjen tekemä valitus etenee korkeimman hallinto-oikeuden harkintaan
Ilmastovuosikertomus, jonka antamisen myötä lisätoimimenettely olisi järjestöjen mukaan tullut käynnistää, on ensimmäinen laatuaan uuden ilmastolain ja uusien tavoitteiden alla, joten Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä on tärkeää hakea tuomioistuimelta linjausta siitä, toimiiko ilmastotoimien edistymisen seuranta ja päivittäminen siten, kuten sen on lain mukaan ja eduskunnan kannanottojen valossa tarkoitus toimia.
Samalla kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa vaaditaan ilmastotoimien tehokkaampaa toteuttamista oikeusteitse.
– Maailmalla ilmasto-oikeudenkäynnit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistyneet, ja kansalaisyhteiskunta on herännyt siihen, että myös oikeusteitse on syytä kirittää valtioita ja yrityksiä kohti Pariisin sopimuksessa sovittuja ilmastotavoitteita. Suomen oikeusjärjestelmässä väyliä hakea oikeusturvaa ilmastotoimissa on perinteisesti löydetty vähän, mutta nyt niitä on syytä hakea. Kuilu tavoitteiden ja toimien välillä on nielujen osalta niin räikeä, Kaisa Kosonen sanoo.
lehti 