Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tänään julkaistun ilmastovuosikertomuksen mukaan päästöjen vähentämisen osalta ollaan oikealla tiellä, mutta nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta.
– Ennakkotietojen mukaan Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Suomen kokonaispäästöt, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästöt yhteenlaskettuina, pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna.
Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan vuonna 2021 päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt kasvoivat 4 prosenttia. Taustalla oli kivihiilen edellisvuotta korkeampi kulutus, johon vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää sekä maakaasun korkea markkinahinta.
Taakanjakosektorin päästöt vähenivät noin 3 prosenttia vuonna 2021. Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi tieliikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt.
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä ja maankäytön muutoksia. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna, mutta maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa nettopäästö. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.
Paine kasvattaa nieluja
Muutos lisää painetta sekä päästöjen vähentämiseen että nielujen kasvattamiseen. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Puita hakataan aikaisempaa nuorempana, ja metsien kasvu näyttää samanaikaisesti hidastuneen, mikä voi vaikuttaa hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina.
Liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä ja lähes 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.
Hallituksella ei uusia toimia
Greenpeacen mukaan hallitus on epäonnistumassa omien ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa ja ilmastolain toteuttamisessa.
– Suomen ilmastopolitiikka on ajautunut tuuliajolle metsien hiilinielun romahduksen myötä. Hallitus käytännössä vahvisti tänään massiivisen poikkeamisen hiilineutraaliuden tieltä, mutta ei linjannut uusista toimista, joilla kuilu saadaan kurottua umpeen, sanoo Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen.
– Suomella on uusi ilmastolaki. Nyt on toimittava sen mukaisesti ja tehtävä hiilinielujen pelastusohjelma, joka vastaa haasteen suuruusluokkaan. Hallituksella on nyt kiire osoittaa, että se seuraa omaa ilmastolakiaan.
Tänä kesänä uudistetun ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Laki velvoittaa, että hallitus seuraa ilmastotoimien edistymistä vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa. Seurannan perusteella valtioneuvosto päättää tarvittaessa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista lisätoimista.
lehti 