Nuorisotutkijataustainen kansanedustaja Veronika Honkasalo ei säästellyt sanojaan ryöpyttäessään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa perussuomalaisten välikysymystä nuorisorikollisuudesta ja katujengeistä. Välikysymykseen yhtyi koko oppositio.
Honkasalon mukaan välikysymyksessä sekoitetaan eri asioita keskenään. Sekavuutensa takia se on haitallinen.
Tilastojen mukaan 18–29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskussa, mutta alaikäisten ja varsinkin alle 15-vuotiaiden rikoksissa näkyy kasvua erityisesti ryöstöjen osalta.
– On tärkeää osata irrottaa eri ilmiöt toisistaan, jotta myös ratkaisut osataan kohdentaa oikein, Honkasalo sanoi.
– Juuri tämän takia myös välikysymys on kaikessa sekavuudessaan niin haitallinen: siinä sotketaan eri ilmiöitä ja ikäryhmiä toisiinsa ja esitetään ratkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä nuorisorikollisuuden juurisyiden kanssa.
Halveksivaa nuorten parissa toimivia ammattilaisia kohtaan on Honkasalon mukaan esittää, ettei mitään olisi tehty.
– Joka päivä lukuisat ammattilaiset tekevät parastaan nuorten parissa sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa työssä. Päiväkodeissa, kouluissa, nuorten vapaa-ajalla, lastensuojelun instituutioissa, järjestöissä, moniammatillisissa tiimeissä poliisin ja sosiaalityön yhteistyössä.
Hän painotti aikuisten vastuuta.
– Me aikuiset olemme vastuussa siitä, että rikoksia ei tehdä ja nuoret saavat elää turvallista arkea. Me tarvitsemme nuorten arkeen enemmän turvallisia aikuisia, jotka kuuntelevat nuoria, ja joita nuoret kuuntelevat ja arvostavat. Opettajia, nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä. Ammattilaisia rinnallakulkijoita, joihin nuori voi luottaa ja joista nuori saa turvaa.
Puututtava mahdollisimman varhain
Ulkomaalaistausta korostuu nuorilla rikoksentekijöillä, mutta ero kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä kapenee, kun vanhempien sosioekonominen tausta huomioidaan. Honkasalon mukaan tähän on syytä kiinnittää enemmän huomiota.
– Ja toisaalta meidän on vaikuttimien lisäksi syytä pohtia minkälaista tukea tarvitaan rikoksilla oireileville sekä nuorille itselleen että heidän perheilleen.
– On myös tehtävä selkeä ero nuorten toiminnan ja katujengien välillä. Poliisin mukaa kyllä, katujengejä esiintyy Suomessa, ja niihin poliisin pitää voida puuttua tiukasti. Samaan aikaan on ongelmallista yhdistää automaattisesti nuorten porukoissa tapahtuvaa rötöstelyä ja rikollista toimintaa rikollisiin katujengeihin.
Honkasalo painotti mahdollisimman varhaista puuttumista oirelevien nuorten arkeen.
– Mitä varhaisemmin, sen parempi. Tarvitaan erilaisia keinoja ilmiöstä riippuen. Intensiivistä tukea, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä Ankkuri-toiminnan ja Exit-toiminnan vahvistamista. Nuorisorangaistusten soveltamista tulisi lisätä.
Rangaistuspopulismi ei ratkaisu
Nuorten rikollisuus on vakiintunut poliitikkojen huoli ja median kestoaihe. Juuri tämän takia poliitikkojen tulisi tuntea vastuunsa ja välttää levittämästä rangaistuspopulistisia ratkaisuja, Honkasalo sanoi.
– Tämän syksyn keskusteluissa myös alle 15-vuotiaiden epäiltyihin rikoksiin halutaan puuttua yhä kovemmin rangaistuksin ja keskustellaan rikosvastuuikärajan mielekkyydestä. Tämä siitä huolimatta, ettei asiantuntijatieto tue vastuuikärajan laskemista. Asiantuntijatieto ei myöskään tue sitä, että rangaistusten koventaminen olisi nuorten kohdalla oikea tie. Ne ovat ehkä tehokkaita keinoja poliitikoille osoittaa kovaan ääneen, että esitetään konkreettisia ja rankkoja ratkaisuja, mutta ne eivät ole tehokkaita keinoja puuttua itse nuorisorikollisuuteen.
Pahimpana Honkasalo piti sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, jos rikoksilla oireilevista nuorista tulee rikoksia tekeviä aikuisia.
– Nuorten kohdalla suuntaan on mahdollista vaikuttaa helpommin kuin aikuisten: siksi on tärkeää tuntea ilmiön taustat ja valita keinot, jotka oikeasti toimivat
Vasemmistoliitolta 16 kohdan ohjelma
Vasemmistoliitto julkisti lisäksi maanantaina ohjelmansa Hyvinvoinnilla rikollisuutta vastaan – vasemmistoliiton ratkaisut nuorisorikollisuuteen puuttumiseksi ja sen ehkäisemiseksi .
Ohjelmassa pohditaan nuorisorikollisuuden syitä ja esitetään 16 kohdan toimet, joilla nuorten rikollisuutta saadaan kuriin ja myös ehkäistyä jo ennalta.
Ohjelman mukaan nuorisorikollisuudesta puhutaan usein hyvin kapeasti ja kovia rangaistuksia painottaen, kun todellisuudessa kysymys on paljon monisyisestä yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jota on vaikuttavampaa kohdata monipuolisen keinopaletin avulla.
Ohjelman toimenpide-ehdotukset sisältävät muun muassa nuorten tutkintaryhmien valtakunnallistamisen, lisää katusovittelua, nuorten rikoksentekijöiden oikeuden ankkuritoimintaan, poliisin exit-toiminnan vahvistamisen, lastensuojelun valmiuksien parantamisen, rangaistusjärjestelmän vaikuttavuuden arvioimisen sekä terä- ja ampuma-aselainsäädännön muutostarpeiden arvioinnin.