Hiilinielujen romahduksen ei pitäisi olla mikään yllätys. 68 tutkijaa allekirjoitti jo vuonna 2017 julkilausuman, jossa ilmaistiin huoli hakkuiden ja puunkäytön lisäämisestä, koska se heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Greenpeace arvostelee asiasta erityisesti keskustaa.
– Keskusta ampuu omaan jalkaan lykkäämällä päätöksiä hiilinielun korjaamisesta ja metsien kestävästä käytöstä prosessista toiseen. Tästä kärsivät paitsi veronmaksajat, joita uhkaa nyt miljardilasku, myös metsänomistajat, joilta puuttuu riittävät kannusteet ilmasto- ja luontokestävälle metsänhoidolle, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.
Kososen mukaan oleellisin tapa vaikuttaa hiilinielujen lisääntymiseen on hakkuiden rajoittaminen. Tämän toteuttamiseen on esitetty muun muassa kannusteiden ja hakkuuveron yhdistelmää, joka toisi metsänomistajille aidon valintatilanteen ja hyödyttäisi myös valtiontaloutta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo on väläyttänyt, että maanomistajat saisivat jollain tapaa saada maksun hiilen sitomisesta. Vaihtoehto rahan saamiselle hakkkuista olisi antaa puiden kasvaa.
Hakkuut vaihtelevat vuodesta toiseen
MTK:n mielestä metsien hiilinielu voidaan turvata vain panostamalla metsien hyvään kasvuun ja metsänhoidon laatuun.
– Metsien kasvuun tarvitaan lisäpanostusta, ja metsänhoidon tasoa tulee nostaa. Toimenpiteitä tarvitaan niin taimikonhoitorästien purkamiseen kuin harvennusten laatuun, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
MTK muistuttaa, että puumarkkinatilanne ja vuosittaisten hakkuumäärien vaihtelu heiluttavat metsänielujen kokoa vuodesta toiseen.
– Kestävässä metsätaloudessa, jossa metsien uudistamisesta huolehditaan, metsät säilyvät hakkuista riippumatta hiilinieluna myös tulevaisuudessa, MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä toteaa.
Ylen mukaan Suomi voi joutua maksamaan hiilinielujen romahduksestaan useita miljardeja euroja.