KU: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo, syksyllä ounastelit KU:n haastattelussa, että politiikan talvesta tulee aikamoinen . Kuinka hyvin ennustuksesi on toteutunut?
Jussi Saramo: Valitettavasti aika monikin asia on mennyt niin kuin pelättiin. Onhan tämä syksy ollut kokonaisuudessaan todella surkeaa touhua, ja siitä keskusta kantaa päävastuun.
Ei tarvitse olla erityisen hyvä selvänäkijä tietääkseen, että asiat kannattaa hoitaa hallituskauden alussa, jos haluaa niiden menevän läpi.
”Kyllähän nämä hallituksen ongelmat ovat pitkälti johtuneet siitä, että joillain muilla puolueilla on vaalivaihde silmässä.”
Täytyy kuitenkin kehua vasemmistoliiton ministereitä. Opetusministeri Li Andersson vei todella määrätietoisesti oppivelvollisuuden laajentamisen läpi. Aino-Kaisa Pekosen johdolla valmisteltiin perhevapaauudistus, jonka Hanna Sarkkinen vei maaliin.
Olen tyytyväinen siihen, paljon hallituksen yhteisiä asioita, joista isoimpana sote-uudistus, saatiin vietyä maaliin. Varsinkin sen jälkeen kun korona iski, oppositio ja media väittivät, että nyt on väärä aika tehdä isoja rakenteellisia uudistuksia. Onneksi emme odottaneet kriisin yli, koska jos olisimme odottaneet, olisivat ne jääneet kokonaan tekemättä.
Pelkäsin syksyllä, että suurin kriisi tulee olemaan sähkön hintakriisi. Vasemmistoliitto vaati jo silloin ratkaisuja, joilla suoraan leikataan ihmisten sähkölaskuja. Silloin yksikään muu puolue ei tukenut meitä, mutta nyt kaksi suurinta hallituspuoluetta kinastelee keskenään siitä, kuka sanoi mitä ja milloin.
KU: Joko vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä valmistaudutaan kevään eduskuntavaaleihin?
JS: Ei oikeastaan. Olemme koko ajan ajatelleet, että parasta vaalityötä on se, kun teemme työmme eduskunnassa hyvin.
Kyllähän nämä hallituksen ongelmat ovat pitkälti johtuneet siitä, että joillain muilla puolueilla on vaalivaihde silmässä. Nytkin kannatusmittauksista näkee, ketkä ovat lähteneet laukalle. Kansa ei sellaista arvosta, eikä sellaisella vaaleja voiteta.
KU: Jostain syystä aina hallitusten viimeiset puoli vuotta muuttuvat sekoiluksi. Nytkin on nähty tarpeetonta draamaa viimeksi marraskuun lopulla, kun keskusta asettui opposition linjoille luonnonsuojelulain käsittelyssä. Miksi tässä kävi taas näin?
JS: Itse olin opetusministerinä hallituksen puoliväliriihen aikaan keväällä 2021. Sekoilu alkoi jo silloin. Kun silloin mentiin Säätytalolle, kaiken piti olla selvää. Sitten yhtäkkiä keskusta vetikin jarrut pohjaan. Keskusta syötti medialle viestiä siitä, että pääministeri ei osaa johtaa, vaikka keskustalaiset itse olivat ainoita, jotka asettuivat poikkiteloin.
Jossain vaiheessa keskustalla alkoi mennä gallupeissa paremmin, ja hallituksella yleisesti. Itsekin aivan vilpittömästi toivoin kepun pärjäävän gallupeissa, jotta saataisiin maan asiat hoidettua!
Kyllä tämän hallituksen ongelmat ovat johtuneet yhden puolueen kipuilusta. Hallituksen tulokset sen sijaan ovat olleet menestys. Oppositiolla ei ole ollut esittää oikeita vaihtoehtoja. He puhutaan velkaantumisesta, mutta ovat kuitanneet kaikki valtavat aseostokset ja koronan aikana myönnetyt yritystuet. Oppositio jopa vaati enemmän yritystukia, kuin mitä hallitus esitti.
Jos keskusta olisi aito keskustalainen puolue, joka voi tehdä yhteistyötä sekä oikeiston että vasemmiston kanssa, heidän kannatuksensa olisi varmasti korkeampi. Valitettavasti keskustalaiset ovat jääneet Sipilän hallitukseen ja nielleet oikeisto-opposition syöttämän tarinan siitä, että keskusta on punavihreiden tukipuolue.
Keskustalaiset itse kiertävät päivästä toiseen kertomassa kannattajilleen, kuinka huono hallitus on. Miksi kukaan äänestäisi sellaista porukkaa, joka kertoo tekevänsä huonoa työtä?
KU: Vuonna 2019 silloinen pääministeri Antti Rinne (sd) puhui hallituksen aloittaessa siitä, että hallituksen tavoitteena on kääntää politiikan suunta. Onko niin tapahtunut? Onko suomalaisen politiikan suunta kääntynyt?
JS: Kyllä on. Rinteellä oli kaksi tavoitetta, joista ensimmäinen oli kääntää politiikan suuntaa, ja se on tehty. Suomessa on tehty vastasyklistä talouspolitiikkaa, joka on toiminut niin kuin sen pitääkin.
Oikeisto moittii hallituksen politiikkaa velan lisäämisestä. Sehän ei pidä paikkaansa, koska pitkällä aikavälillä se ehkäisee velkaantumista, koska rakenteellista työttömyyttä ei pääse syntymään. Olemme olleet euroalueen vähiten velkaantuneiden maiden joukossa.
Toinen Rinteen toive hallituspuolueille oli tehdä niin hyvää politiikkaa, että sama hallituspohja jatkaa myös vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Vaikka hallituksen suosio on aivan ennennäkemättömän korkealla, se valitettavasti näyttää epätodennäköiseltä. Tässä palataan siihen mitä aikaisemmin sanoin keskustasta: osa heistä eivät ole missään vaiheessa edes halunneet olla tässä hallituksessa.
Rinteen suunnitelmista toteutuu siis näillä näkymin vain puolet, mikä on tavallaan traagista. Jos Suomessa on ensi vuonna porvarihallitus, on politiikan suunta muuttunut liian lyhyeksi aikaa. Esimerkiksi osinkoverojärjestelmä on yhä korjaamatta, joka olisi tärkein asia valtiontalouden tasapainottamisessa.
KU: Eduskunnalla on edessään vielä pari kuukautta tehokasta työskentelyä, ennen kuin kansanedustajat karkaavat vaalikentille. Mitä vasemmistoliitto aikoo eduskunnassa saada aikaan vuoden 2023 alussa?
JS: Sähkön hintarajoitukset kansalaisille ovat totta kai suurin asia. Tärkeintä on, että ne kohdentuvat oikein, eli maksimaalisesti niille ihmisille, jotka ovat pulassa. Moni on jo kohtuuttomassa tilanteessa, ja valtion on autettava heitä pääsemään siitä pois.
Sähköasian lisäksi eduskuntaa puhututtaa keväällä myös Nato-keskustelu, eikä siinä pidä hötkyillä. Meitä ei sotilaallisesti nyt kukaan uhkaa, eikä Suomi ole Ukraina. Jos kuitenkin halutaan pelätä aseellista hyökkäystä, niin se on pidemmän aikavälin kysymys. Tällä hetkellä ainoa uhka meille olisi, jos sota eskaloituu Naton ja Venäjän väliseksi konfliktiksi, ja siinä tilanteessa Suomi on enemmän turvassa, kun emme ole Natossa.
Toisin sanoen meillä ei ole mikään kiire. Turkin presidentinvaalit ovat kesäkuussa 2023. Olen itse sitä mieltä, että odotetaan rauhassa niiden yli, ja jos Recep Tayyip Erdoğan häviää, silloin ollaan uudessa tilanteessa.
uutiskirje 
