Satakunnassa vasemmistoliitto valmistautuu kevään eduskuntavaaleihin odottavissa tunnelmissa. Vuodesta 2011 kansanedustajana ollut nakkilalainen Jari Myllykoski ei enää asetu ehdolle, joten tavoitteena on, että Satakunnasta valitaan huhtikuussa uusi vasemmistoliittolainen kansanedustaja.
– Kun istuvaa kansanedustajaa ei ole ehdolla, vaatii vaaleihin lähteminen vähän enemmän työtä kuin normaalisti. Kaikki tietysti tiedostavat tämän, sanoo vasemmistoliiton läntisen alueen toiminnanjohtaja Raisa Ranta KU:lle.
Ranta kuitenkin lisää, että Satakunnassa vasemmistoliitto on positiivisin mielin liikkeellä.
”Satakunnan pitkän aikavälin ääneenlausuttu tavoite on saada maakuntaan oma yliopisto”
– Meillä on tapahtunut aika iso ja merkittävä sukupolvenvaihdos. Näyttää siltä, että meillä on tulevaisuutta, koska tekijöitä ja vastuunkantajia riittää jatkossakin. Kaikki ovat todella innostuneita lähtemään vaalityöhön.
Toimeentulo, koulutus ja työelämä
Raisa Ranta sanoo, että Satakunnassa vasemmistolaiset ovat olleet tyytyväisiä vasemmistoliiton politiikkaan Marinin hallituksessa.
– Viestimme näissä vaaleissa on se, että hyviä uudistuksia voidaan jatkaa. Kriisitalven aikana kansalaisia on kuitenkin puhututtanut eniten maailmanpoliittinen tilanne.
Myös ihmisten arkielämä ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat Rannan mukaan olleet vaalityössä paljon esillä. Energian, ruuan ja polttoaineen hinnat ovat nousseet.
Raisa Ranta kertoo, että vaalikampanjoinnissa Satakunnan vasemmisto aikoo katsoa myös arkea pidemmälle ja tarkastella talouskysymyksiä koko yhteiskunnan mittakaavassa.
– Taloutta pitää katsoa myös esimerkiksi tuloerojen kannalta. Miten perusturvaa vahvistetaan ja ihmisten toimeentulo turvataan? Nämä kysymykset ovat tärkeitä, Ranta sanoo.
Myös työelämäkysymykset ovat Rannan mukaan olleet tapetilla.
– Satakunta on elinkeinomaakunta. Reilu työelämä on meillä vahvana teemana. Maakunnan saavutettavuus ja siihen liittyen tulevaisuuden liikennehankkeet ovat meillä esillä.
Tärkeimpänä alueellisena kysymyksenä nousee esiin koulutuspolitiikka. Maakuntaan on suunnitteilla miljardiluokan investointeja, joiden toteutumisen riskinä on työvoimapula.
– Mistä me saamme osaavia työntekijöitä Satakuntaan tulevaisuudessa? Korkeakoulutusasteemme on merkittävästi valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi, eli Satakuntaan tarvitaan merkittäviä satsauksia, Ranta pohtii.
Isoimpana koulutuspoliittisena puutteena Raisa Ranta mainitsee sen, että Satakunnassa ei ole omaa yliopistoa.
– Porissa on toki yliopistokeskus, mutta Satakunnan pitkän aikavälin ääneenlausuttu tavoite on saada maakuntaan oma yliopisto.
Lyhyemmällä aikavälillä Satakunnassa aiotaan lähteä liikkeelle yliopistokeskusten aseman vahvistamisesta ja aloituspaikkojen lisäämisestä Satakuntaan.
– Sillä saadaan turvattua maakunnan osaaminen ja tekijöiden riittäminen tulevaisuudessa. Näin varmistetaan myös tulevat investoinnit, Ranta toteaa.
Aluevaalien hyvä tulos innoittajana
Satakunnassa vasemmisto sai viime vuoden aluevaaleissa hyvän tuloksen ja 9,7 prosenttia äänistä, vaikka istuvaa kansanedustajaa ei silloinkaan ollut ehdolla. Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliiton äänisaalis Satakunnassa oli 9,9 prosenttia.
Raisa Ranta katsoo, että aluevaalien hyvä tulos kertoo vasemmistoliiton leveistä hartioista.
– Meillä on kannattajakunta, joka haluaa äänestää vasemmistoliittoa vaaleista toiseen. Se antaa luottoa ja uskoa tulevaan.
Rannan mukaan valmistautuminen eduskuntavaaleihin on hyvällä mallilla.
– Meidän ehdokaslistamme on hyvä ja monipuolinen. Siellä ovat eri paikkakunnat ja elämänalat edustettuina tasapuolisesti, ja ehdolla on ihmisiä, jotka menestyivät viime vuoden aluevaaleissa.
Satakunnan vasemmiston ehdokasasettelu on yhtä vaille valmis. Viimeinen ehdokas on jo tiedossa, ja hänen nimensä julkistetaan tammikuun aikana.