Vaalivoitto tulee, kun puolueella on kolme asiaa kunnossa: ehdokasasettelu, kampanjointi ja ohjelma. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma julkaistaan huomenna tiistaina 31. tammikuuta, kun vaalipäivään on jäljellä kaksi kuukautta ja kaksi päivää.
Neljä vuotta sitten vasemmistoliitto lähti eduskuntavaaleihin ärhäkän oppositiopuolueen elkein, mutta nyt tilanne on toinen. Hallituspuolueen on kyettävä samaan aikaan seisomaan tehtyjen päätösten takana, mutta myös tarjoamaan uusia vaihtoehtoja ja ajatuksia kansalaisille.
Huomenna julkaistavassa ohjelmassa on tarjolla ratkaisuja ainakin koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä valtiontalouteen. Yhtenä kysymysmerkkinä ilmassa on vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoituminen.
”Vasemmistoliitolta on siis lupa odottaa ratkaisuja ainakin varhaiskasvatuksen työoloihin ja palkkaukseen sekä oppimisen tukeen.”
Koulutus
Koulutuspolitiikka on ollut vasemmistoliiton leipälajina koko kuluvan hallituskauden ajan. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson on ollut opetusministerinä elementissään, ja Anderssonin johdolla saatiin aikaiseksi merkittävä edistysaskel suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Oppivelvollisuutta laajennettiin tällä hallituskaudella 18 ikävuoteen, ja samalla toisesta asteesta tehtiin käytännössä maksuton opiskelijoille.
Samaan aikaan koulutusjärjestelmästä on paljastunut vakavia puutteita. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi tuoreessa sivistyskatsauksessa, että oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti. Lisäksi varhaiskasvatuksen työvoimapula ja alan työntekijöiden palkkakuoppa ovat olleet julkisuudessa paljon esillä.
Vasemmistoliitolta on siis lupa odottaa ratkaisuja ainakin varhaiskasvatuksen työoloihin ja palkkaukseen sekä oppimisen tukeen. Jo aikaisemmin vasemmistoliitto on linjannut kärkitavoitteekseen ensi hallituskaudelle oppimisen tuen kokonaisuudistuksen varmistamisen. Puolue on jo ilmoittanut, että se ei aio osallistua kevään vaalien jälkeen sellaiseen hallitukseen, joka ei lupaa vahvistaa koulutuksen rahoitusta tai joka ei säilytä koulutusta maksuttomana.
Sote
Toinen vasemmistoliiton selkeä painopistealue on ollut sosiaali- ja terveyspolitiikka. Vasemmistoliitolla on ollut istuvassa hallituksessa kaksi ministeriä, joista toisella on ollut hallussaan sosiaali- ja terveysministerin salkku. Sosiaali- ja terveysministerinä toimi ensin riihimäkeläinen Aino-Kaisa Pekonen vuosina 2019-21 ja oululainen Hanna Sarkkinen vuodesta 2021 eteenpäin.
Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on saatu aikaan merkittäviä uudistuksia kuluvalla hallituskaudella. Näistä mainittakoon ensin sote-uudistus, jonka mukanaan tuomat hyvinvointialueet aloittivat toimintansa tammikuun alussa. Toinen suuri projekti on ollut perhevapaiden uudistaminen, joka astui voimaan viime vuoden elokuussa.
Lisäksi sosiaali- ja terveyspolitiikan sateenvarjon alle kuuluvat sosiaaliturvaan ja köyhyyteen liittyvät kysymykset, jotka ovat vasemmistoliiton parasta osaamisaluetta.
Tiistaina julkaistavasta vaaliohjelmasta olisi siksikin syytä odottaa uusia avauksia ja ratkaisuja etenkin sote-alan työvoimapulaan, vanhus- ja vammaispalveluiden jatkuvaan kriisitilaan sekä köyhyyteen.
Mistä rahat?
Vasemmistoliitto on perinteisesti luottanut laajoihin ja laadukkaisiin, verovaroilla rahoitettaviin julkisiin palveluihin. Niiden ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii valtiolta tulevaisuudessa suurempia tuloja.
Julkista keskustelua ennen eduskuntavaaleja on kuitenkin hallinnut valtion velkaantuminen ja tarve valtion budjetin saattamisesta tasapainoon. Oppositiopuolue kokoomus on ilmoittaunut säästävänsä valtion budjetista 6 miljardia euroa leikkaamalla.
Myös vasemmistoliitossa on tunnustettu tarve hakea valtion budjettiin tasapainoa. Puheenjohtaja Li Andersson on aikaisemmin kertonut puolueen tavoitteeksi sopeuttaa taloutta kolmella miljardilla eurolla. Näistä kolmesta miljardista 2,5 miljardia tulisi verouudistuksilla ja loput 500 miljoonaa suorilla leikkauksilla.
Onkin kiinnostavaa nähdä, millaisen leikkauslistan vasemmistoliitto tiistaina tuo keskusteluun. Myös verouudistuksissa on kysymysmerkkejä: vasemmistoliitossa on puhuttu pitkään pörssiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohelpotuksen kiristämisestä, windfall-verosta ylisuurille voitoille sekä miljonääriverosta, mutta niiden rinnalle tarvitaan muitakin verouudistuksia, jotta päästäisiin kahteeen ja puoleen miljardiin.
Bonus: ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Jokerikorttina vasemmistoliiton vaaliohjelmassa tulee olemaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunta.
Suomi haki viime vuoden toukokuussa sotilasliitto Naton jäsenyyttä vasemmistoliiton siunauksella hallituksesta käsin, vaikka puolue on koko historiansa ajan kannattanut Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.
Täyskäännöksen taustalla oli Ukrainan sodan aiheuttama suunnanmuutos suomalaisessa yhteiskunnassa ja huoli Venäjän aggressiivisesta politiikasta, jotka heijastuivat myös vasemmistoliiton kannattajiin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan marraskuussa 2022 toteuttaman asenne- ja arvokyselyn mukaan Vasemmistoliitossa Nato-jäsenyyteen positiivisesti suhtautuvia on niukka vähemmistö, 48 prosenttia. Negatiivisesti suhtautuvia vasemmistoliitossa on 23 prosenttia.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä kuusi kansanedustajaa äänesti Nato-jäsenyyttä vastaan toukokuussa 2022.
On varmasti kiinnostavaa nähdä, millaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa vasemmistoliitto tarjoaa vaaliohjelmassaan, sillä Suomesta todennäköisesti tulee Naton täysjäsen seuraavalla vaalikaudella.
lehti 