Eduskunta aloitti todennäköisesti vaalikauden viimeisen välikysymyskeskustelun keskiviikkona iltapäivällä. Välikysymyksen aihe on velkaantuminen. Välikysymyksen tehneen kokoomuksen keskeinen väite kuuluu, että Rinteen-Marinin hallituksen velkasaldo on nousemassa jopa 40 miljardiin euroon. Hallitus on lisännyt vuosittaisia pysyviä menoja miljardeilla euroilla.
Välikysymykseen vastannut valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, että oppositio on tukenut lähes kaikkia velkaantumista lisänneitä päätöksiä. Se on jopa vaatinut niihin käytettäväksi vielä enemmän rahaa.
– Julkisen sektorin velkaantuminen ei valitettavasti ole todellakaan uusi ilmiö, Saarikko huomautti.
Finanssikriisistä alkanut velkaantuminen on jatkunut nyt jo 15 vuotta. Velkaantumisen suurin syy on hidas talouskasvu.
– Kun monet verrokkimaat elpyivät finanssikriisistä muutamassa vuodessa, on Suomen reaalinen bkt asukasta kohden edelleen 15 vuoden takaisella tasolla. Tänä aikana jokainen eduskuntapuolue, myös välikysymyksen esittäjä kokoomus, on ollut hallituksessa kerryttämässä julkista velkaa. Kokoomuksen lisäksi myös muu oppositio istuu velkaa lisänneiden pöydässä, Saarikko sanoi.
Tämän vaalikauden velasta suurin osa liittyy kriiseihin.
Koronamenot, eli esimerkiksi testaus, rokottaminen, muut sote-menot sekä yritysten tuet maksoivat 16 miljardia euroa. Saarikko sanoi, että niille oli myös opposition tuki.
– Itse asiassa monissa opposition puheenvuoroissa hallitusta kannustettiin tukemaan enemmän – siis toisin sanoen velkaantumaan enemmän.
Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan liittyvät uudet menot ovat noin 8 miljardia euroa vuoteen 2026 mennessä.
Kriisiin liittymättömiä menoja 12 miljardia
Muita kuin kriisimenoja hallituskaudella on toteutettu noin 12 miljardilla eurolla.
Rahalla on saatu lisärahoitus sote-palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen.
– Oppositio on tukenut näistä menoista jokaista. Merkittävät panostukset on tehty myös poliisien määrän lisäämiseen. Sitäkin oppositio on vaatinut, Saarikko jatkoi.
Hänen mukaansa lisämenojen vaatimisen ohella oppositio on ollut mukana linjaamassa niistä parlamentaarisesti. Tutkimuksen ja kehityksen merkittävä ja pysyvä lisärahoitus tehtiin opposition tuella.
– Lähes kaikille hallituksen esittämille kriisien ulkopuolisille menokohteille on löytynyt siis opposition vahva tuki. Kuitenkin vain oppositiossa voi samaan aikaan sekä kannattaa menoja että vastustaa niitä.
Saarikko sanoi, että 12 miljardin euron kriiseihin liittymättömästä rahankäytöstä noin 2 miljardia euroa on ollut tulevaisuusinvestointeja, jotka on rahoitettu valtion omaisuustuloilla.
– Niistä ei siten muodostu alijäämää saatikka pysyviä menoja. Kriisien ulkopuoliset toimet ovat kasvattaneet velkaa siis noin 10 miljardilla eurolla.
Opposition resepti löytyy vaihtoehtobudjeteista, ja sillä menolla Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon, Saarikko sanoi.
lehti 